Miksi naisten asperger jää diagnosoimatta? Miten naiset piilottavat sen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikenlaiset naisten sairaudet jää diagnosoimatta ja hoitamatta. Tämä on ihan tutkittu juttu. Naiset saa huonompaa palvelua terveydenhuollosta.

Ja tämä ilmenee käytännössä roosa-nauhoina, papa-seulontoina ja kylmänä faktana, että miehet kuolevat keskimäärin 5-6 vuotta aiemmin.

Miehet kuolee nuorempina koska niitä syntyy enemmän. Se on ihan ihmisen biologiaa ja luonto on päättänyt niin. Sille edes me ei voida mitään. Miehet ei kuole siihen että heidän sairauksiaan ei löydetä toisin kuin naiset, ne kuolee koska niin kuuluu asioiden mennä. Vanhalle miehelle ei ole evoluutio löytänyt käyttötarkoitusta.

Osasyy miesten aikaisemmin kuolemiseen voisi olla se, että miehet tekevät enemmän niitä fyysisesti raskaita töitä.

Vierailija kirjoitti:

Tuolla joku sanoi, että hän aspergerinä sanoo asiat niinkuin ne ovat, eikä liudenna. Huomioksi, että siis sanoo sen, minkä kokee olevan. Ikään kuin hänellä olisi ns. objektiivinen totuus. No ei ole, se on vain hänen ehdoton subjektiivinen kokemuksensa, kun ei välttämättä kykene ajattelemaan/kokemaan toisten näkökulmia/kokemuksia.

Henkilö toiselle "haista paska". Henkilö siihen "haista ite".

Henkilö aspergerille "haista paska". Asperger siihen "missä se paska on jota pitäisi haistaa?".

***********

Henkilö kysyy toiselta "miltä uloste haisee?". Henkilö siihen "pahalta".

Henkilö kysyy aspergerilta "miltä uloste haisee?". Asperger siihen "paskalta".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikenlaiset naisten sairaudet jää diagnosoimatta ja hoitamatta. Tämä on ihan tutkittu juttu. Naiset saa huonompaa palvelua terveydenhuollosta.

Ja tämä ilmenee käytännössä roosa-nauhoina, papa-seulontoina ja kylmänä faktana, että miehet kuolevat keskimäärin 5-6 vuotta aiemmin.

Miehet kuolee nuorempina koska niitä syntyy enemmän. Se on ihan ihmisen biologiaa ja luonto on päättänyt niin. Sille edes me ei voida mitään. Miehet ei kuole siihen että heidän sairauksiaan ei löydetä toisin kuin naiset, ne kuolee koska niin kuuluu asioiden mennä. Vanhalle miehelle ei ole evoluutio löytänyt käyttötarkoitusta.

Osasyy miesten aikaisemmin kuolemiseen voisi olla se, että miehet tekevät enemmän niitä fyysisesti raskaita töitä.

Tai sitten syy on kromosomeissa. X sisältää enemmän geenejä kuin Y, ja tämä vaikuttaa mm. immuunijärjestelmään naisten hyväksi (kyllä, miesflunssa ei ole pelkkää urbaanilegendaa).

Syy pidempään elinajanodotteeseen on biologinen, kyllähän naisillakin on ympäristön aiheuttamia riskitekijöitä ennenaikaiseen kuolemaan. Raskaudesta lähtien.

Vierailija kirjoitti:

Kriteerit on määritelty miesten mukaan, ei naisten.  Naisten määritelmät on kyllä olemassa, mutta ne on aikalailla vieläkin vajavaiset. Jos miehen autismi muistuttaa naistyypillistä autismia myös sekin jää huomaamatta. Mieluummin diagnosoidaan jokin persoonallisuushäiriö, oppimishäiriö, tai bipolaarihäiriö kuin autismin kirjolaisuus. Niin ja nämä ihmiset yleensä päätyy psykiatriseen hoitoon missä ei edes osata diagnosoida autismia koska se on neuropsykiatrian alaan kuuluva ilmiö. Ovat siis hoidettavana vieläpä väärässä paikassa.

oma lapseni (aikuinen) on ollut psyk puolella muutamaan otteeseen, ja kyllä hänelle on ihan autisminkirjolaisuus diagnosoitu. Aspergerhan ei poissulje persoonallisuushäiriötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikenlaiset naisten sairaudet jää diagnosoimatta ja hoitamatta. Tämä on ihan tutkittu juttu. Naiset saa huonompaa palvelua terveydenhuollosta.

Ja tämä ilmenee käytännössä roosa-nauhoina, papa-seulontoina ja kylmänä faktana, että miehet kuolevat keskimäärin 5-6 vuotta aiemmin.

Miehet kuolee nuorempina koska niitä syntyy enemmän. Se on ihan ihmisen biologiaa ja luonto on päättänyt niin. Sille edes me ei voida mitään. Miehet ei kuole siihen että heidän sairauksiaan ei löydetä toisin kuin naiset, ne kuolee koska niin kuuluu asioiden mennä. Vanhalle miehelle ei ole evoluutio löytänyt käyttötarkoitusta.

Osasyy miesten aikaisemmin kuolemiseen voisi olla se, että miehet tekevät enemmän niitä fyysisesti raskaita töitä.

Tai sitten syy on kromosomeissa. X sisältää enemmän geenejä kuin Y, ja tämä vaikuttaa mm. immuunijärjestelmään naisten hyväksi (kyllä, miesflunssa ei ole pelkkää urbaanilegendaa).

Syy pidempään elinajanodotteeseen on biologinen, kyllähän naisillakin on ympäristön aiheuttamia riskitekijöitä ennenaikaiseen kuolemaan. Raskaudesta lähtien.

Miesflunssa on sitä että mies kokee olevansa sairaampi kuin muut. Tämä ei ole urbaanilegenda, eikäm ikään estä miestä sairastamasta normaalisti kuten suurin osa muista miehistä ja naisista, he vain kokevat olevansa etuoikeutettuja, ja heidän pipinsä on isompi, koska he ovat tärkeämpiä kuin muut.

Vierailija kirjoitti:

kolmenmamma- kirjoitti:

Luin joskus jonkun tutkimuksen, missä oli kuvannettu neurotyypillisten ja as-poikien sekä tyttöjen aivoja. AS-poikien aivot erosivat merkittävästi neurotyypillisten poikien aivoista, mutta AS-tyttöjen aivot muistuttivat neurotyypillisten poikien aivoja. Itselläni AS-poika ja piirteinen tyttö ja kyllähän tuo tyttö ihan selkeästi on enemmän poikatyttö. Viihtyy ooikien ja muiden poikatyttöjen kanssa, töksäyttelee asioita suoraan jne. Mutta menee testeissä vielä toki normaalista.

Itselläni ei ole (ainakaan vielä) diagnoosia, mutta nyt on jo niin moni sanonut, että on pitänyt minua Aspergerina, että aion tämän tutkituttaa. ADHD-PI(tarkkaamaton) -diagnoosin sain viime keväänä. Sitäkään en osannut itsessäni nähdä enkä epäillä, ennen kuin tyttärellä alettiin tutkia. Enkä hänessäkään tietty osannut tätä nähdä enkä epäillä. Olin 50v kun sain diagnoosin, tytär oli 20v. 

Kun olen omasta ADHD-diagnoosistani kertonut, niin on alkanut tulla näitä "olen aina ajatellut, että olet Asperger" -kommentteja. Minussa on siis jotain, mistä tämän helposti huomaa. Mutta ilmeisesti asia on sellainen, jota ei helpolla kehdata ottaa esiin. Todella turhauttavaa, että jotkut näistä ihmisistä ovat tämän minussa jo 10-15 vuotta sitten nähneet, mutta eivät ole sanoneet mitään! Totta helvetissä olisin halunnut tietää!

Mutta tuo mitä kuvasit, että assityttöjen aivot muistuttaa nenttipoikien aivoja, tunnistan tuosta itseni kyllä todella hyvin. Naisten ymmärtäminen on ollut minulle vaikeaa. Esimerkiksi tämä, kun kerrotaan jostain ongelmasta, mutta mitään ratkaisuehdotuksia ei haluta. Mikä idea siinä on, että halutaan että se toinen vaan siinä voihkii mukana että voi voi ikävä homma, mutta ei haluta etsiä ongelmaan ratkaisua!? 

Minulla on ollut tilanteita, että olen ollut yksin naisten kanssa (ennen harrastuksen alkua) ja tilanne on tuntunut jotenkin vaikealta, kun olen kokenut että olen ainoa joka ei kuulu joukkoon. Heti kun ensimmäinen mies tulee paikalle, olo helpottuu huomattavasti, että vihdoin joku toinenkin hengenheimolainen eikä tarvitse olla yksin!

En minä läheskään kaikkia miesten mielenkiinnon kohteita jaa, mutta silti on helpompi ja luontevampaa olla miesten kanssa kuin naisten kanssa. 

Kaikkien diagnosoimattomien assien puolesta pyytäisin kauniisti, että jos näette ihmisessä tällaisia piirteitä, niin sanokaa hänelle! Tai voitte ihan kysyä, et anteeks, mut ootko sä Asperger kun susta saa vähän sellaisen vaikutelman? Voi olla että se ihminen menee siitä hämilleen ja ihmettelee, että ai minäkö? Mutta siitä jää ajatus itämään ja ehkä hän etsii sitten lisää tietoa ja hämmästyy itsekin, että tämänkö takia musta on tuntunu et oon vähän outo ja sosiaalisesti kömpelö ja ihmiset loukkaantuu, vaikka en tarkottanu loukata. Ja ehkä etsii sitten apuakin itselleen. 

Ajatelkaa sitä Aspergeria vaikka niin, että se on kuin nenästä roikkuva räkä, jonka kaikki muut näkee, mutta se ihminen itse ei sitä näe. Kai nyt kertoisitte tällaiselle ihmiselle, että hei, et oo vissiin huomannu että sulta roikkuu räkää nenästä? 

Olen as-nainen enkä halua sinun "ratkaisuehdoruksiasi", koska olen älykäs, ja olen ajatellut asiat jo kaikilt amahdollisilta kannolita ennen niistä valittamista. Tiedän siis että sinun ehdotuksesi ovat typeriä, ja tästä syystä en kerro sinulle asioistani. En nimittäni jaksa kuunnella jos tietokoneeseeni ei tule virtaa, "ratkaisuehdotuksena" että laita töpseli seinään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikenlaiset naisten sairaudet jää diagnosoimatta ja hoitamatta. Tämä on ihan tutkittu juttu. Naiset saa huonompaa palvelua terveydenhuollosta.

Ja tämä ilmenee käytännössä roosa-nauhoina, papa-seulontoina ja kylmänä faktana, että miehet kuolevat keskimäärin 5-6 vuotta aiemmin.

Miehet kuolee nuorempina koska niitä syntyy enemmän. Se on ihan ihmisen biologiaa ja luonto on päättänyt niin. Sille edes me ei voida mitään. Miehet ei kuole siihen että heidän sairauksiaan ei löydetä toisin kuin naiset, ne kuolee koska niin kuuluu asioiden mennä. Vanhalle miehelle ei ole evoluutio löytänyt käyttötarkoitusta.

Osasyy miesten aikaisemmin kuolemiseen voisi olla se, että miehet tekevät enemmän niitä fyysisesti raskaita töitä.

Tai sitten syy on kromosomeissa. X sisältää enemmän geenejä kuin Y, ja tämä vaikuttaa mm. immuunijärjestelmään naisten hyväksi (kyllä, miesflunssa ei ole pelkkää urbaanilegendaa).

Syy pidempään elinajanodotteeseen on biologinen, kyllähän naisillakin on ympäristön aiheuttamia riskitekijöitä ennenaikaiseen kuolemaan. Raskaudesta lähtien.

Miesflunssa on sitä että mies kokee olevansa sairaampi kuin muut. Tämä ei ole urbaanilegenda, eikäm ikään estä miestä sairastamasta normaalisti kuten suurin osa muista miehistä ja naisista, he vain kokevat olevansa etuoikeutettuja, ja heidän pipinsä on isompi, koska he ovat tärkeämpiä kuin muut.

Miesten immuunijärjestelmä on heikompi kuin naisten. Koska X-kromosomeja on vain yksi. Siksi erilaiset virukset kuormittavat heidän elimistöä enemmän = oireet rajumpia.

Biologialla on väliä terveydenhoidossa. Naisia ei voi verrata miehiin ja toisinpäin. Ja ne on yleensä naiset joiden sairaudet jää huomaamatta.

Tää keskustelu ajautui niin oudoille raiteille, että päätin linkata tänne tällaisen artikkelin. 

https://www.autismiliitto.fi/toimintaa_ja_tukea/vertaistuki/vertaisosaa…

Paljon on muutenkin netissä matskua, ei tarvitse vauvapalstaan uskoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kolmenmamma- kirjoitti:

Luin joskus jonkun tutkimuksen, missä oli kuvannettu neurotyypillisten ja as-poikien sekä tyttöjen aivoja. AS-poikien aivot erosivat merkittävästi neurotyypillisten poikien aivoista, mutta AS-tyttöjen aivot muistuttivat neurotyypillisten poikien aivoja. Itselläni AS-poika ja piirteinen tyttö ja kyllähän tuo tyttö ihan selkeästi on enemmän poikatyttö. Viihtyy ooikien ja muiden poikatyttöjen kanssa, töksäyttelee asioita suoraan jne. Mutta menee testeissä vielä toki normaalista.

Itselläni ei ole (ainakaan vielä) diagnoosia, mutta nyt on jo niin moni sanonut, että on pitänyt minua Aspergerina, että aion tämän tutkituttaa. ADHD-PI(tarkkaamaton) -diagnoosin sain viime keväänä. Sitäkään en osannut itsessäni nähdä enkä epäillä, ennen kuin tyttärellä alettiin tutkia. Enkä hänessäkään tietty osannut tätä nähdä enkä epäillä. Olin 50v kun sain diagnoosin, tytär oli 20v. 

Kun olen omasta ADHD-diagnoosistani kertonut, niin on alkanut tulla näitä "olen aina ajatellut, että olet Asperger" -kommentteja. Minussa on siis jotain, mistä tämän helposti huomaa. Mutta ilmeisesti asia on sellainen, jota ei helpolla kehdata ottaa esiin. Todella turhauttavaa, että jotkut näistä ihmisistä ovat tämän minussa jo 10-15 vuotta sitten nähneet, mutta eivät ole sanoneet mitään! Totta helvetissä olisin halunnut tietää!

Mutta tuo mitä kuvasit, että assityttöjen aivot muistuttaa nenttipoikien aivoja, tunnistan tuosta itseni kyllä todella hyvin. Naisten ymmärtäminen on ollut minulle vaikeaa. Esimerkiksi tämä, kun kerrotaan jostain ongelmasta, mutta mitään ratkaisuehdotuksia ei haluta. Mikä idea siinä on, että halutaan että se toinen vaan siinä voihkii mukana että voi voi ikävä homma, mutta ei haluta etsiä ongelmaan ratkaisua!? 

Minulla on ollut tilanteita, että olen ollut yksin naisten kanssa (ennen harrastuksen alkua) ja tilanne on tuntunut jotenkin vaikealta, kun olen kokenut että olen ainoa joka ei kuulu joukkoon. Heti kun ensimmäinen mies tulee paikalle, olo helpottuu huomattavasti, että vihdoin joku toinenkin hengenheimolainen eikä tarvitse olla yksin!

En minä läheskään kaikkia miesten mielenkiinnon kohteita jaa, mutta silti on helpompi ja luontevampaa olla miesten kanssa kuin naisten kanssa. 

Kaikkien diagnosoimattomien assien puolesta pyytäisin kauniisti, että jos näette ihmisessä tällaisia piirteitä, niin sanokaa hänelle! Tai voitte ihan kysyä, et anteeks, mut ootko sä Asperger kun susta saa vähän sellaisen vaikutelman? Voi olla että se ihminen menee siitä hämilleen ja ihmettelee, että ai minäkö? Mutta siitä jää ajatus itämään ja ehkä hän etsii sitten lisää tietoa ja hämmästyy itsekin, että tämänkö takia musta on tuntunu et oon vähän outo ja sosiaalisesti kömpelö ja ihmiset loukkaantuu, vaikka en tarkottanu loukata. Ja ehkä etsii sitten apuakin itselleen. 

Ajatelkaa sitä Aspergeria vaikka niin, että se on kuin nenästä roikkuva räkä, jonka kaikki muut näkee, mutta se ihminen itse ei sitä näe. Kai nyt kertoisitte tällaiselle ihmiselle, että hei, et oo vissiin huomannu että sulta roikkuu räkää nenästä? 

Samaistun kans tohon voivotteluasiaan ja oon AS-mies. Mun mielestä neurotyypilliset vois miettiä enemmän konkreettisia vaihtoehtoja asioille sen sijasta, että voivottelevat sitä ensin jonkun aikaa. Tai ainakin ite alan melkein heti ajattelemaan erilaisia konkreettisia ratkaisukeinoja jos joku asia menee pieleen enkä jää voivottelemaan sitä kovin kauaksi aikaa. Silti en kyllä samaistu hirveesti neurotyypillisten "perus"miehen stereotyyppiseen suomalaisen miehen ajatusmaailmaan jonka täyttää autot, alkoholi, seksi ja jääkiekon tuijottaminen telkkarista. Oon enemmän tiedetyyppi aspergerin vaikutuksesta, joka tykkää uuden oppimisesta tästä ympäröivästä maailmasta.

T: asperger nuorimies

Mistä johtuu kuvitelmasi siitä että sinä tiedät ne ratkaisut joita muut eivät näe. On todella puuduttava kuunnella typeriä neuvoja, kun itse on nähnyt ne toimimattomiksi lapsellisiksi ratkaisuiksi jo aikoja sitten. Eivät ne ole edes mitään ratkaisuja, vaan typeriä juttuja joita tollo suustaan päästelee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen naimisissa, minulla on lapsia ja hyväpalkkainen IT työ. Lahjakkuuksiani mitataan työn puolesta ja tiedän antavani niissä kovan luokan tulosta. Jostain syystä minut on kuitenkin laitettu rooliin, jossa yhteistyötä muiden kanssa ei juurikaan ole.

IT-ala on kyllä monen assin pelastus. Siellä asseja arvostetaan juuri tuon kovan luokan tuloksen vuoksi. Kyllähän assit parhaimmillaan tekee asioita, joista nentit voivat vain haaveilla. Ja sitä sosiaalista kömpelyyttäkin IT-alalla siedetään, se on se hinta mikä ollaan kovasta osaamisesta valmiita maksamaan. 

Yhdeltä assilta (mies) meni kyllä työpaikka, kun erehtyi kerran sanomaan liian suoraan ja toinen henkilö loukkaantui. Tämä loukkaantunut oli firmalle tärkeämpi, joten assin kanssa neuvoteltiin sitten irtisanoutumispaketti. Löysi kyllä aika pian sitten uudelleen työn, mutta oli tuo hänelle iso kriisi, piti aivan kohtuuttomana eikä ymmärtänyt mitä pahaa oli tehnyt. Ehkä oli vähän kulttuuritörmäyskin, ei kukaan suomalainen olisi sellaisesta loukkaantunut, mutta amerikkalaisille pitää viesti aina sokeroida. 

Mitä käyttöä on tässä yhteiskunnassa assille, jota ei IT-ala satu kiinnostamaan? 

Mä ihmettelen enemmän miksi kaikesta pitää loukkaantua. Olisi parempi että alatiloukkaantujat menisivät itseensä ja muuttuisivat, tai nielisivät mielipahansa, eikä niin että me jotka emme pienistä loukkaannu, suljetaan ulos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuolla joku sanoi, että hän aspergerinä sanoo asiat niinkuin ne ovat, eikä liudenna. Huomioksi, että siis sanoo sen, minkä kokee olevan. Ikään kuin hänellä olisi ns. objektiivinen totuus. No ei ole, se on vain hänen ehdoton subjektiivinen kokemuksensa, kun ei välttämättä kykene ajattelemaan/kokemaan toisten näkökulmia/kokemuksia.

Uskon että tuo kirjoittaja tarkoitti kyllä ihan asiasta puhumista. Eihän häntä kiinnosta turhat jorinat, vaan keskustelua käydään asiapohjalta. Assilla ei ole luontaista ymmärrystä siitä, mitä asioita normaalisti jätetään sanomatta syystä tai toisesta. Hän saattaa sanoa suoraan jotain, mikä on totta, mutta mitä nentti ei menisi sanomaan, koska tietää että toinen voi siitä loukkaantua. Tämä voi ilmetä myös niin, että hän tulee kertoneeksi itsestään liian henkilökohtaisia asioita vieraille ihmisille, koska ei luonnostaan hahmota sosiaalisia normeja kanssakäymisen rajoille. 

Kyse ei ole mistään jorinoista kieltäytymisestä ja vain asiasta puhumisesta, sillä aikuisen aspergerin oireyhtymässä ilmenee mm. seuraavia asioita:

1.      Kyvyttömyys spontaaniin pyrkimykseen jakaa iloa, kiinnostusta tai saavutuksia toisen ihmisen kanssa

2.      Sosiaalisen tai emotionaalisen vastavuoroisuuden puuttuminen

https://www.duodecimlehti.fi/duo94165

Olen as-henkilö, ja kyllä se on minä jota kohtaan on vastavuoroisuuden puutetta noissa asioissa muiden taholta. Sama koskee kohtaa yksi.

Hei!

Saisinko kysyä teiltä aspergerilaisilta että miksi silmiin katsominen on vaikeaa teille?

Minä voin katsoa silmiin vaikka 3h putkeen, mutta jos keskustelen jonkun kanssa, niin pystyn kuuntelemaan paremmin kun saan katsoa ohi. Olen toki opetellut jo nuorena katsomaan välillä myös silmiin, jotten vaikuta oudolta, mutta noin muuten en keskustellessa halua katsoa silmiin pitkään, koska ajatukseni ja kuunteluni harhautuu.

Tsemit wanna be lääkäreille kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kolmenmamma- kirjoitti:

Luin joskus jonkun tutkimuksen, missä oli kuvannettu neurotyypillisten ja as-poikien sekä tyttöjen aivoja. AS-poikien aivot erosivat merkittävästi neurotyypillisten poikien aivoista, mutta AS-tyttöjen aivot muistuttivat neurotyypillisten poikien aivoja. Itselläni AS-poika ja piirteinen tyttö ja kyllähän tuo tyttö ihan selkeästi on enemmän poikatyttö. Viihtyy ooikien ja muiden poikatyttöjen kanssa, töksäyttelee asioita suoraan jne. Mutta menee testeissä vielä toki normaalista.

Itselläni ei ole (ainakaan vielä) diagnoosia, mutta nyt on jo niin moni sanonut, että on pitänyt minua Aspergerina, että aion tämän tutkituttaa. ADHD-PI(tarkkaamaton) -diagnoosin sain viime keväänä. Sitäkään en osannut itsessäni nähdä enkä epäillä, ennen kuin tyttärellä alettiin tutkia. Enkä hänessäkään tietty osannut tätä nähdä enkä epäillä. Olin 50v kun sain diagnoosin, tytär oli 20v. 

Kun olen omasta ADHD-diagnoosistani kertonut, niin on alkanut tulla näitä "olen aina ajatellut, että olet Asperger" -kommentteja. Minussa on siis jotain, mistä tämän helposti huomaa. Mutta ilmeisesti asia on sellainen, jota ei helpolla kehdata ottaa esiin. Todella turhauttavaa, että jotkut näistä ihmisistä ovat tämän minussa jo 10-15 vuotta sitten nähneet, mutta eivät ole sanoneet mitään! Totta helvetissä olisin halunnut tietää!

Mutta tuo mitä kuvasit, että assityttöjen aivot muistuttaa nenttipoikien aivoja, tunnistan tuosta itseni kyllä todella hyvin. Naisten ymmärtäminen on ollut minulle vaikeaa. Esimerkiksi tämä, kun kerrotaan jostain ongelmasta, mutta mitään ratkaisuehdotuksia ei haluta. Mikä idea siinä on, että halutaan että se toinen vaan siinä voihkii mukana että voi voi ikävä homma, mutta ei haluta etsiä ongelmaan ratkaisua!? 

Minulla on ollut tilanteita, että olen ollut yksin naisten kanssa (ennen harrastuksen alkua) ja tilanne on tuntunut jotenkin vaikealta, kun olen kokenut että olen ainoa joka ei kuulu joukkoon. Heti kun ensimmäinen mies tulee paikalle, olo helpottuu huomattavasti, että vihdoin joku toinenkin hengenheimolainen eikä tarvitse olla yksin!

En minä läheskään kaikkia miesten mielenkiinnon kohteita jaa, mutta silti on helpompi ja luontevampaa olla miesten kanssa kuin naisten kanssa. 

Kaikkien diagnosoimattomien assien puolesta pyytäisin kauniisti, että jos näette ihmisessä tällaisia piirteitä, niin sanokaa hänelle! Tai voitte ihan kysyä, et anteeks, mut ootko sä Asperger kun susta saa vähän sellaisen vaikutelman? Voi olla että se ihminen menee siitä hämilleen ja ihmettelee, että ai minäkö? Mutta siitä jää ajatus itämään ja ehkä hän etsii sitten lisää tietoa ja hämmästyy itsekin, että tämänkö takia musta on tuntunu et oon vähän outo ja sosiaalisesti kömpelö ja ihmiset loukkaantuu, vaikka en tarkottanu loukata. Ja ehkä etsii sitten apuakin itselleen. 

Ajatelkaa sitä Aspergeria vaikka niin, että se on kuin nenästä roikkuva räkä, jonka kaikki muut näkee, mutta se ihminen itse ei sitä näe. Kai nyt kertoisitte tällaiselle ihmiselle, että hei, et oo vissiin huomannu että sulta roikkuu räkää nenästä? 

Tuo neuvosi kysyä joltain "oletko kenties asperger kun olen huomannut..." En suosittele, ellet ole hyvä ystävä tai tekemisissä henkilön kanssa paljon päivittäin ja omaat varmasti jonkinlaiset diagnosointi tiedot. Ei henkilö varmaan pahastu, jos olet päätynyt oikeaan tulokseen ja osaat esittää perustelusi hyvin ja olet ystävä eikä vihollinen. Nimittäin jos sinulla olisi jotain kaunaa kyseistä henkilöä kohtaan, saattaa se asettaa diagnoosisi outoon valoon. Tsemppiä kaikille wanna be lääkäreille ja neurologisten tai psyyke diagnoosien tekoon.

Tuohan olisi suorastaan huvittavaa kun Mikko menee Matille sanomaan: "kun sä et oikein ota katsekontaktia niin ajattelin kysäistä..." Tai " olen kuullut susta juttuja, etkä vietä kerttu keskitason elämää, joten olen tehnyt seuraavanlaisen diagnoosin- haluatko kuulla? Mä sanoisin, kiitos ei. Ei kiinnosta pätkän vertaa.

Minä kysyisin tuollaiselta takaisin että onkohan äitisi juonut alkoholia kun odotti sinua, kun sinussa on noin selkeitä fas-piirteitä.

Vierailija kirjoitti:

Enempi oon kyllä sellaista loukkaavalla tavalla "suoraa puhetta" kuullut ihan oletettavasti neurotyypillisiltä ekstroverteilta.

Kai sitä as-henkilöiden kohdalla jotenkin osaa suhtautua eri tavalla, tai jos on as-henkinen ihminen, niin voi ajatella "Minna nyt on aina vähän erikoinen, ei pidä ottaa henkilökohtaisesti".

Näin me ajateltiinkin silloin kasariysärillä. Jokainen oli omanlaisensa, ja jokaisella oli omat erikoisuudet, niitä suvaittiin ja oltiin ystäviä. Sama koski sukupuolivähemmistöjä ja muunvärisiä. Tämä on mennyt vasta hiljattaisn tällaiseksi ettei kukaan suvaitse ketään.

Vierailija kirjoitti:

Naissukupuoli on sosiaalisilta taidoiltaan niin paljon kehittyneempi ettei häiritsevää poikkeavuutta ole havaittavissa kanssakäymisessä verrattuna miehiin, äkkiseltään psyyke jää piiloon.

Ja tätä soopaa naiset peukuttaa. Ehkä lievää ylivertaisuusharhaa havaittavissa. Mutta naisilla esiintyykin narsismia huomattavasti enemmän kuin miehillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enempi oon kyllä sellaista loukkaavalla tavalla "suoraa puhetta" kuullut ihan oletettavasti neurotyypillisiltä ekstroverteilta.

Kai sitä as-henkilöiden kohdalla jotenkin osaa suhtautua eri tavalla, tai jos on as-henkinen ihminen, niin voi ajatella "Minna nyt on aina vähän erikoinen, ei pidä ottaa henkilökohtaisesti".

Näin me ajateltiinkin silloin kasariysärillä. Jokainen oli omanlaisensa, ja jokaisella oli omat erikoisuudet, niitä suvaittiin ja oltiin ystäviä. Sama koski sukupuolivähemmistöjä ja muunvärisiä. Tämä on mennyt vasta hiljattaisn tällaiseksi ettei kukaan suvaitse ketään.

Vai niin. Minulla on Asperger, ja minua todellakin kiusattiin järkyttävästi erilaisuudestani juurikin ”kasariysärillä”. Samanlaisia kuvottavia, erialisuutta sietämättömiä demoneja ihmiset silloin olivat.

Vierailija kirjoitti:

Hei!

Saisinko kysyä teiltä aspergerilaisilta että miksi silmiin katsominen on vaikeaa teille?

Minä voin katsoa silmiin vaikka 3h putkeen, mutta jos keskustelen jonkun kanssa, niin pystyn kuuntelemaan paremmin kun saan katsoa ohi. Olen toki opetellut jo nuorena katsomaan välillä myös silmiin, jotten vaikuta oudolta, mutta noin muuten en keskustellessa halua katsoa silmiin pitkään, koska ajatukseni ja kuunteluni harhautuu.

Sehän on juuri sitä tyypillistä että katsoo ohi keskustellessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikenlaiset naisten sairaudet jää diagnosoimatta ja hoitamatta. Tämä on ihan tutkittu juttu. Naiset saa huonompaa palvelua terveydenhuollosta.

Ja tämä ilmenee käytännössä roosa-nauhoina, papa-seulontoina ja kylmänä faktana, että miehet kuolevat keskimäärin 5-6 vuotta aiemmin.

Miesten keskimäärin lyhempi elinikä ei johdu syöpäseulonnoista vaan biologisista tekijöistä, jotka ovat olleet tiedossa jo kauan ennen kuin syöpäseulontoja on edes keksitty. Lisäksi miehillä on keskimäärin enemmän taipumusta elää epäterveellisemmin (tupakka, alko, ruokavalio jne), ottaa enemmän riskejä esim. liikenteessä ja osa miehistä viivyttelee ja välttelee lääkäriin menoa tarpeettomasti.

Vierailija kirjoitti:

Tirsk sillon varmaan ei ole ollut asperger jos se piilotetaan aina. Tuollaiset diagnoosit on huvittavia tyyliin, jostain levitetään joku huhu jostain diagnoosista ja kun joku toinen kyseenalaistaa sen, niin vastaus on jotain: "no sillon se käyttäyty vaan normaalisti ja puhui hyvin, mutta muuten...."

Tiedän huhumyllyn yhdestä tytöstä, että hänellä olisi ollut autismi, vaikka oli täysin päinvastainen ihan joka tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei!

Saisinko kysyä teiltä aspergerilaisilta että miksi silmiin katsominen on vaikeaa teille?

Minä voin katsoa silmiin vaikka 3h putkeen, mutta jos keskustelen jonkun kanssa, niin pystyn kuuntelemaan paremmin kun saan katsoa ohi. Olen toki opetellut jo nuorena katsomaan välillä myös silmiin, jotten vaikuta oudolta, mutta noin muuten en keskustellessa halua katsoa silmiin pitkään, koska ajatukseni ja kuunteluni harhautuu.

Sehän on juuri sitä tyypillistä että katsoo ohi keskustellessa.

Et ymmärtänyt kysymystä...