Kuka on yksinäinen tänään (ja aina)?
Pliis, kai joku muukin. Olen yrittänyt, mutta ei onnistu, aina yksin!
Kommentit (31)
Poikkeus teihin muhin, olen mies mutta samoin aina yksin ja jälleen. Näin on aina ollut ja tulee ilmeisesti olemaan. Parisuhteiden aikana ei ole koskaan ollut tässäkään poikkeusta ja kuitenkin muutaman vuoden mittaisia suhteita takana, en ole kelvannut jakamaan pyhiä enkä muita juhlia, repikää siitä!
Hep! Minä ja 3 lasta,ei miestä eikä ystäviä.
Ei poikaystävää, pari kaveria on eri puolella suomea ja tapaan heitä vain pari kertaa vuodessa, ei työkavereita...Kissa onneksi löytyy. Olen 21-vuotias nainen.
Minä! 18-vuotias ystävätön yksin asuva. Koulussakaan en ole, vaan osa-aikaisena tarjoilijana pizzeriassa. Lisäkseni siellä on yksi suomea puhuva työntekijä. Päivärutiinini: herää, ruoki kissa, mene töihin, tule töistä, tee ruokaa, ruoki kissa, katso televisiota, ruoki kissa, mene nukkumaan.
Täällä myös. Ajattelin juopottelen varmaan koko jeesustelun ajan. Harmi, että tässä alkoholisoituu pikkuhiljaa.
Yksin parisuhteessa. Nähnyt miestäni about 30min per ilta viimeiset pari kuukautta. Tänään piti hyvittää ja tulla ajoissa kotia. Olin tehnyt lampaanlihaa, kattanut hienosti, sytyttänyt kynttilöitä, avannut viinipullon. Tuli sitten kotia kaupan kautta ja ilmoitti lähtevänsä takaisin työhommiin. Niinpä söin yksin. Taas. Syökööt kylmää ruokaa kun tulee. Miksi kannustinkaan perustamaan yrityksen? Huomenna piti olla vapaapäivä...tuskin.
Välillä sitä näin parisuhteessa elävänäkin miettii, oisko sittenkin helpompaa olla sinkku...
Tuntui kurjalta tulla kotiin yksin. Tulppaanit ostin ja viereen laitoin pääsiäisenväriset kynttilät, ankeata on, kun miettii, että jotkut suunnittelee pääsiäisaterioita, ottavat yhdessä viiniä... Olin yh, nyt ei oikeastaan muuta seuraa ole, kuin aikuiset lapset.
En tiedä mitä tekis enää elämässä. Ei ole töitä, ei perhettä, ei kiinnosta ryyppääminen. Elämä iski kovaa päin naamaa. Olen menettänyt kaiken mitä joskus oli, rahat, ystävät, hyvän kunnon. Olen aina ollut erakkoluonne, aikaisemmin osallistuin pakollisiin velvotteisiin ja oli aina seuraa.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 19:58"]
aina yksin ... Näin on aina ollut ... muutaman vuoden mittaisia suhteita takana
[/quote]
Et tainnut arvostaa niitä suhteita, jos olet mielestäsi aina ollut yksin.
Täällä kanssa yksi, 29v nainen ja aina ollut sinkku, varmasti olen yksin koko loppuelämäni kun kaikkeni olen jo tehnyt asian edistämiseksi. Kaverit perheellisiä eikä heistä enää mitään kuulu.
Todella ankeaa lukea noita "parisuhteessa ja yksin"-huuteluita.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 20:16"]
Täällä kanssa yksi, 29v nainen ja aina ollut sinkku, varmasti olen yksin koko loppuelämäni kun kaikkeni olen jo tehnyt asian edistämiseksi. Kaverit perheellisiä eikä heistä enää mitään kuulu.
Todella ankeaa lukea noita "parisuhteessa ja yksin"-huuteluita.
[/quote]
Anteeksi. se että elää parisuhteessa ei tarkoita kuitenkaan etteikö olisi joskus ollut sinkku ja yksinäinen. Kun sitten parisuhteessa toteat olevasi yksinäinen, voin luvata että olet yksinäinen. Vierelläsi pitäisi olla se joku jonka kanssa elät, mutta huomaatkin että ei se siinä ole. Juuri nyt ja nämä viimeiset pari kuukautta olen toivonut että olisinki sinkku ja voisin "rauhassa" olla yksin. Ei ketään jonka perään itkeä.
Taisin juuri kertoa itselleni, että olisi vain parasta jatkaa matkaa.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 20:10"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 19:58"]
aina yksin ... Näin on aina ollut ... muutaman vuoden mittaisia suhteita takana
[/quote]
Et tainnut arvostaa niitä suhteita, jos olet mielestäsi aina ollut yksin.
[/quote]
Päin vastoin, minä vein kumppaneitani kaikkiallle, jos se heille vain sopi, muuta minua ei ole koskaan edes pyydetty mukaan. Jotenkin minulle on tullut mieleeni, että minua ei arvostettu, toki sitä voit ajatella niin kuin haluat.
Minä, tosin lapsi on luonani vielä tänään ja huomenna, lähtee sitten vuorostaan isälleen pääsiäisen viettoon. Päivät touhuan innoissani lapsen kanssa, illalla sit jo kaipas aikuista seuraa. Olen eronnut vuosi sitten ja oudossa elämäntilanteessa. Ystäviä on mutta joko "kokonaisia perheitä" tai about samanikäisiä vielä nuoruuttaan viettäviä lapsettomia. Oon outo väliinputoaja, sillä perheellisten kanssa voin viettää aikaa ilmeisesti vain kun lapseni on mukana, muille kavereille taas joudun sanomaan monesti ei (baari- ja bilekutsuja) koska oon lapseni kanssa tai lapseni on tulossa seuraavana päivänä tms. Kutsut toki siitä harvenee sitten, ja aika harvoin lapsettomia kavereita kiinnostaa nähdä mua jos lapseni on mukana (ymmärrän kyllä!) Nytkin mulla on koko viikonloppu edessä eikä mitään suunnitelmia. Toisaalta oon tosi kiitollinen lapsestani, hän on elämäni aurinko. Olen todella sidoksissa häneen ja mietinkin voinko koskaan löytää esimerkiksi parisuhdetta. Yksinäinen vanhuus edessä? En kuitenkaan aio koko iäksi takertua jälkikasvuuni.
Kelpaako kohta 30v mies pk seudulta?
Täälläkin yksinäinen. Melkein kaikki kaverit ovat jättäneet minut, koska minulla ei ole ollut varaa ostaa PlayStation 4, XBox One tai Nintendo Wii U -konsolia. He pakenevat rikkaampien ihmisten helmoihin.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 20:25"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 20:16"]
Täällä kanssa yksi, 29v nainen ja aina ollut sinkku, varmasti olen yksin koko loppuelämäni kun kaikkeni olen jo tehnyt asian edistämiseksi. Kaverit perheellisiä eikä heistä enää mitään kuulu.
Todella ankeaa lukea noita "parisuhteessa ja yksin"-huuteluita.
[/quote]
Anteeksi. se että elää parisuhteessa ei tarkoita kuitenkaan etteikö olisi joskus ollut sinkku ja yksinäinen. Kun sitten parisuhteessa toteat olevasi yksinäinen, voin luvata että olet yksinäinen.
[/quote]
Juuri tällaisen kommentin takia te olette erittäin ärsyttäviä. Sen kun lähdette vetämään niistä "yksinäisistä parisuhteista", jos kerran aivan yksin on teidän mielestä parempi. Se oikeasti yksinäinen kun ei voi yhtä nopeasti ja kivuttomasti ottaa itselleen kumppania.
Syy miksi teikäläiset ei eroa on juuri se, että kuitenkin syvällä sisimmässänne pidätte parisuhteessa olemista vähemmän yksinäisenä, vaikka toisin väitätte.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 20:01"]Minä! 18-vuotias ystävätön yksin asuva. Koulussakaan en ole, vaan osa-aikaisena tarjoilijana pizzeriassa. Lisäkseni siellä on yksi suomea puhuva työntekijä. Päivärutiinini: herää, ruoki kissa, mene töihin, tule töistä, tee ruokaa, ruoki kissa, katso televisiota, ruoki kissa, mene nukkumaan.
[/quote]
mulla on aika sama päivärutiini. =D oon 19v mulla on kaks kissaa,ainoot jotka pitää seuraa, poikaystävä oli mutta ei ole enää,kavereita on muutamia mutta kaikilla on nykyään niin kiire että nähään ehkä kerran puolessa vuodessa. Oon jo alkanu vähä tottuu tähän mutta olishan se kiva saada uusia ystäviä. =) T. yksinäinen tyttö pk-seudulta
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 20:42"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 20:25"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 20:16"]
Täällä kanssa yksi, 29v nainen ja aina ollut sinkku, varmasti olen yksin koko loppuelämäni kun kaikkeni olen jo tehnyt asian edistämiseksi. Kaverit perheellisiä eikä heistä enää mitään kuulu.
Todella ankeaa lukea noita "parisuhteessa ja yksin"-huuteluita.
[/quote]
Anteeksi. se että elää parisuhteessa ei tarkoita kuitenkaan etteikö olisi joskus ollut sinkku ja yksinäinen. Kun sitten parisuhteessa toteat olevasi yksinäinen, voin luvata että olet yksinäinen.
[/quote]
Juuri tällaisen kommentin takia te olette erittäin ärsyttäviä. Sen kun lähdette vetämään niistä "yksinäisistä parisuhteista", jos kerran aivan yksin on teidän mielestä parempi. Se oikeasti yksinäinen kun ei voi yhtä nopeasti ja kivuttomasti ottaa itselleen kumppania.
Syy miksi teikäläiset ei eroa on juuri se, että kuitenkin syvällä sisimmässänne pidätte parisuhteessa olemista vähemmän yksinäisenä, vaikka toisin väitätte.
[/quote]
Omasta mielestäni oli surullisempaa olla parisuhteessa ja silti yksin, mutta vaikeaa oli lähteä, koska toivoi muutosta. Lähdin lopulta kuitenkin. Nyt ei ainakaan tarvitse enää pitää yllä teennäistä iloista mieltä.tai edes neutraalin totista.
Minä 4-kymppinen yh. On yksinäistä, mutta onneksi älysin aloittaa taas lääkkeet. Helpotti kummasti.