Miksi jotkut törmäävät kiusaajiin joka paikassa?
Tämä hämmentää minua. En ole koskaan kohdannut kiusaajaa missään, en peruskoulussa, korkeakoulussa enkä työpaikoilla. Ankeita ja ikäviä ihmisiä olen tietysti tavannut ja riidellyt joidenkin ihmisten kanssa mutta en ole koskaan todistanut tapausta, en tunne kiusattuja eikä minua ole kiusattu.
Miten olen onnistunut välttymään kaikilta kiusaajilta?
Kommentit (68)
Mä oon ujo ja introvertti, mutta ikinä ei ole kiusattu. Joka tapauksessa todella kiinnostava aihe. Olisi kiva kuulla omakohtaisia kokemuksia "kiusaajamagneeteilta".
Kerran kiusattu tulee vähän vainoharhaiseksikin. Yksi työkaverini syytti minua kiusaajaksi, kun unohdin täysin vahingossa kutsua hänet illanistujaisiin, jonne ei muutenkaan tulleet kaikki työkaverit. Muuten oltiin hyvissä väleissä, eikä kukaan kiusannut ketään. Mutta häntä oli kiusattu joskus, joten tällaiset pienetkin vahingossa tapahtuneet jutut hän koki kiusaamisena. Ei meinannut antaa anteeksikaan, vaikka kovasti pyysin ja muutkin pyysivät anteeksi. Lopulta taisi unohtaa koko jutun. Ehkä. itse en olisi kokenut tällaista ollenkaan kiusaamisena.
Sukulaisnainen huomattavasti näköiseni, tämän takia paljon kärsitty, koska suomalaiset eivät puhu.
Viha on helppoa, puhuminen ei.
On tiettyjä persoonallisuushäiriöitä (mm. epävakaa), joissa kaikki ristiriidat näyttäytyy kokijalle kiusaamisena.
Silti oikeaa kiusaamista on paljon.
Koettu on todellista kiusaamista toisen takia, kai se johtuu työelämän aliarvostuksesta yleensä, kun ei vaivauduta puhumaan.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 14:50"]
Tämä hämmentää minua. En ole koskaan kohdannut kiusaajaa missään, en peruskoulussa, korkeakoulussa enkä työpaikoilla. Ankeita ja ikäviä ihmisiä olen tietysti tavannut ja riidellyt joidenkin ihmisten kanssa mutta en ole koskaan todistanut tapausta, en tunne kiusattuja eikä minua ole kiusattu.
Miten olen onnistunut välttymään kaikilta kiusaajilta?
[/quote]
Tätä samaa olen itsekin ihmetellyt. Olenkin alkanut kallistua sille kannalle, että koska kiusaaminen on aina subjektiivinen kokemus, osa "kiusatuista" selvästi liioittelee koko asiaa ilmeisesti saadakseen huomiota ja sitä mukaa hyväksyntää itselleen. MOT.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 15:10"]Kiusatuksi tuleminen on sattumankauppaa, mutta kerran kiusatun on vaikea irtaantua roolistaan.
Mikä altaistaa kiusatuksi tulemiselle? Huomio. Ja siihen vastaamisen tapa. Esim kun lapsi vaihtaa koulua, niin siinä on riskitilanne.
[/quote]
Tuo on totta, sillä se "uusi" jää helposti ulkopuolelle. Perheeni muutti lapsuudessani usein ja olin monta kertaa se luokan uusi tyttö. Olen kokenut kiusaamista, mutta myös puolustanut muita.
Olen vasta vaihtanut työpaikkaa ja nyt minun on ollut hankalaa päästä porukkaan sisälle. Kahden kesken uudet työkaverini ovat mukavia, mutta vaikka lounaalla käyminen yhdessä tuntuu kiusalliselta.
Jos yritän aloittaa jostain aiheesta keskustelua, ei siitä jatketa, mutta vastapäätä istuva saattaa alkaa juttelemaan kyllä jonkun toisen kanssa. Hetkittäin koen itseni nälymättömäksi, sillä jotkut osoittavat tervehtimiset vain muille.
Olen silloin todella iloinen, mikäli lounaalle tulee myös yksi toinen nainen. Muut työkaverini ovat miehiä. En koe, että minua kiusattaisiin, mutta jotenkin en vain ole päässyt porukkaan sisälle. Toisaalta olen ollut miesvaltaisissa porukoissa aiemminkin, mutta nyt vaan ryhmään pääseminen on tuntunut erityisen hankalalta.
Kiusatuksi voi joutua myös henkilö, joka arvostelee muuta ryhmää kovasanaisesti ja yrittää saada valtaa ryhmässä heikentämällä muiden asemaa. Tällainen tyyppi ei yleensä ole suosittu ja saa muiden vihan niskaansa.