Tyttöystävä ahdistaa!!
Kaksi yhteistä vuotta ja nyt monta kuukautta riitelyä ja itkua. Nainen ei anna mulle sitä tilaa ja omaa aikaa, jota haluaisin. En siis tiedä haluanko enää jatkaa suhdetta ja olen pyytänyt nyt monen kuukauden ajan tilaa ja aikaa, jotta voisin selvittää ajatukseni ja tehdä päätöksen suhteen jatkosta. Mutta nainen roikkuu ja vaatii, valittaa ja kiukuttelee, kun en anna tarpeeksi huomioo tai rakkautta. Olen sanonu että en anna, koska ei enää kiinnosta ja tarviin sitä tilaa, että alkais kiinnostamaan. Mutta hän ei ymmärrä. Hän ei ota kuuleviin korviin ja ei ymmärrä, että ollaan nyt ns. tauolla.
Haluaisin tauolta sitä, et saan mennä just nii paljo ku haluun, sillon ku haluun ja olla kavereiden kanssa. Ylipäätää suhteen vaikeudet alkoi, kun nainen on kotihiiri ja minä tykkään mennä. Ollaa vielä nuoria, 25v, joten minusta tässä iässä saa ja pitää olla vielä paljon kavereiden kanssa. Oon sanonu naiselle, että etsii itselleen sopivamman miehen, kun minun menot on ylitsepääsemättömiä.
Olen myös sanonu naiselle, että voidaa erota heti kokonaan, jos sitä omaa tilaa ei ala tulla. Mutta hän ei halua. Minäkää en periaatteessa halua, haluisin antaa naiselle vielä mahdollisuuden, että jos hänen kontrolloiva käytös hiipuisi ja samalla oma kiinnostus suhdetta kohtaan kasvaisi, niin meillä voisi olla tulevaisuus. Rakastan häntä nii paljon. Nykyään hän vain tosin itkee ja kiukuttelee joten omatkin tunteet viilenee.
Olen varmasti naiselle tällä hetkellä huono: menen kavereiden kanssa paljon, en kysele häneltä lupaa, en ole yhteydessä ryyppyreissuilta, en anna huomiota jne. Mutta en halua! Haluan sitä omaa tilaa, koska muuten ahdistaa. Ja nainen sitten haukkuu mua kusipääksi, vaikka olen sanonut että saa lähteä kävelemään heti, jos ei jaksa odottaa sitä, että mun kiinnostus kasvaa.
Tää on ku oravanpyörä: mua ahdistaa, haluan omaa tilaa ja olen huono naiselle. Nainen siitä loukkaantuu, itkee ja saa raivokohtauksia kun en vastaa puheluihin esim vkl aikana. Minä taas ahdistun siitä, kun nainen ei vaa anna mun olla. Ja nainen taas suuttuu siitä, kun oon kuuöemma nii kylmä.
Mitä tässä kuuluu tehdä? Ero on ihan vaihtoehto, mutta nainen tulee menemään siitä niin rikki :( enkä minäkää haluis erota. Kyllä haluisin että tämä kierre loppuisi ja saisin sen kiinnostuksen takaisin, jonka jälkeen haluisin itse antaa naiselle huomiota ja olla hänen kanssaan. Nyt hän koittaa sitä väkisin, se on kai väärin kuitenki?
Kommentit (147)
Jälleen yksi nuoruuttaan epätoivoisesti pidentävä mies.
No tällä hetkellä haluan olla kavereiden kanssa koska olen yrittänyt sanoa naiselle, että nyt haluan sitä omaa tilaa ja ns tauon. Tottakai sit, kun menee hyvin, nii nainen on ykkönen. Ja tyttöystävä tietää sen, että kun kiinnostus mulla palaisi, niin kaverit ei olisi enää ykkönen. Mutta vaikka en kunnon suhteessa meneekkää niin paljon, niin naiseni on tosi mustasukkainen ja aina kun menen, niin hän suuttui. Siksi ongelmat alkoivat.
Aloittaja
Täällä sama miehen kanssa. Hänkin 25, mutta roikkuu kokoajan minussa. Haluaisin omaa aikaa, mutta ei. Tekstisi kuulostaa ihan meidän suhteelta mustasukkaisuudesta lähtöisin. N 19
[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 23:17"]Minulla on samanlainen tilanne, olemme olleet mieheni kanssa myös milkein 2vuotta parisuhteessa. Hän kohtelee minua aivan samalla tavalla kuin sitä onaa naistasi. Minua on usein neuvottu että jätä mies mutta en pysty siihen, rakastan häntä aivan liian paljon. Toivon että sinä sentään opit kunnioittamaan naistasi. Uskon että kaikki kääntyy vielä parhain päin, niin meillä mieheni kanssa kuten sinulla naisesi kanssa. Jutelkaa ja yrittäkää ennenkuin eroatte, toivon että ette. Kaikkea hyvää!!
.
-J
[/quote]
Hyvät ihmiset.. kuten sanoitte, olette vielä nuoria. Jos ei toisen kanssa kiinnosta olla tai toinen on niin tiukasti kiinni niin erotkaa ihmeessä jo. Parisuhteessa molemmat ovat arvokkaita yksilöitä, jotka haluavat jakaa elämänsä toisen kanssa. Molemmilla tulee myös parisuhteessa olla mahdollisuus omaankin elämään mutta ei omilla haluillaan saa toista loukata. Ja samat säännöt pitää päteä myös toisin päin. Joten vanha viisaus pätee edelleen; kohtele toista, kuten toivot itseäsi kohdeltavan. -35 vuotta toimivaa parisuhdetta takana..
Kuulostaa siltä, että et oikein ymmärrä mitä seurustelu ja toiseen ihmiseen sitoutuminen tarkoittaa. Ja tuokin on outoa, että et kokonaisen viikonlopun aikana saa soitettua toiselle ja vaihdettua kuulumisia. Onko sinulla kenties alkoholiongelma? Mitäs muuten ajattelit tehdä sitten kun kaverit alkaa pariutumaan ja sinä jäät yksin? Sinun kaltaisiisi törmää baarissa usein, surkeita ikisinkkuja, jotka eivät ole "antaneet naisen rajoittaa elämäänsä". Sitten on myöhäistä itkeä päättyneen rakkauden perään.
Mitä tässä tilanteessa kuuluu tehdä? Onko edes mahdollista että se kiinnostus enää palaa? Rakastan häntä, mutta haluan vaan sen kiinnostuksen takaisin, muuten olen huono poikaystävä ja sitä en halua. Haluisin vain kunnon tauon, mutta naisen kabssa se ei onnistu, kun hän on koko ajan yhteydessä. Koko ajan pitäisi viettää aikaa hänen kanssaan ja olla hempeilemässä.
Aloittaja
[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 18:33"]Uli uli taidat olla homo ap.
[/quote]
:D hiljaiseksi vetää tämä palstan taso.
Kannattaisikohan ihan vaan rehellisesti erota. Vai tuleeko sinusta tuollainen kun oma mieheni. Että sitä kuvittelee, jotta parisuhteesta ja perheestä voi pitää taukoa, ottaa ikään kuin lomaa ja sitten palata. Vieläpä sillä olettamuksella, että nainen olisi muuttunut jotenkin paremmaksi tänä aikana. Eiköhän päinvastoin käy.
Et sinä poika hyvä sitä alkuhuuman kiinnostusta saa enää takaisin saman naisen kanssa. Ei se kestä kenenkään kanssa ikuisesti eli vaihtamalla ei tuo asia ratkea. Parisuhteessa kun sattuu tulemaan niitä kausia että toinen ei niin paljon kiinnosta
Johonkinhan se kiinnostus on lopahtanut, en jaksa uskoa, että se sieltä itsekseen taas palaa. Jos haluat jatkaa, mieti mihin hänessä aluksi ihastuit, vieläkö hänessä on se jokin..tallella, mikä hänessä on alkanut ärsyttämään../ahdistamaan. Onko vain se, että hän haluaa viettää kaiken ajan kanssasi vai onko jokin muukin seikka.. oletko antanut aihetta mustasukkaisuuteen, tahallasi tai huomaamattasi.. keskustelkaa ja tehkää selkeä päätös jatkosta.
kyllä teidän suhde varmaan paranee, eli tauko tekisi hyvää ei kannata heti erota. Itselläkin suhteet naistuttavaan on parantunut kuukauden tauon jälkeen.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 01:46"]
Etkö ymmärrä että olet itse käytökselläsi ajanut tyttöystäväsi tuohon pisteeseen, että soittelee ja tekstailee sulle ihan itkuisena? Uhkaus vaatteiden heitosta roskikseen on epätoivoinen avunhuuto. Hän tarvitsee huomiotasi, etkä kohtele tyttöystävääsi niin kuin hän ansaitsisi tulla kohdelluksi. Ymmärrätkö kuinka paljon tyttöystäväsi sinusta välittää? Hänelle olet todella rakas ja tärkeä ja siksi hän olisi kaivannut seuraasi edes illan ennen reissuaan. Mutta mitä sinä teet? Pahennat ongelmia pakenemalla tilanteesta. Jospa kasvattaisit itsellesi munat ja keskustelisit tyttöystäväsi kanssa, kuuntelisit hänen tunteitaan ja hänen pahaa oloaan ja yrittäisit selvittää asioita. Hän ansaitsee sinua parempaa, mutta valitettavasti tuollaisista rentuista on hyvin vaikea päästää irti jos välittää. Ole kiltti ja herää tilanteeseen äläkä ole lapsellinen. "Uhraa" pari viikonloppua vain tyttöystävällesi ja sen jälkeen sano että menet poikien kanssa ryypylle, mutta tulet kotiin yöksi. Ja sitten myös tulet. Ihan naurettavaa että laitat puhelimen pois päältä ja annat toisen olla huolissaan. Harmi ettei tyttöystäväsi ymmärrä erota sinusta, mutta kun tilanne on tämä, niin ole hyvä mies kiltti ja kohtele naistasi hyvin äläkä pakene tilanteita. Kuuntele ja yritä ymmärtää.
[/quote]
Kukaan normaali ihminen EI soita 20 kertaa päivässä. Kyllä silloin on jo henkisesti erittäin sairas ihminen kysessä
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 01:51"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 01:36"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 01:30"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 01:24"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 00:58"]
En voi uskoa, että aloittaja on 25v... Olen itse 24v ja avoliitossa 25v miehen kanssa ja häneen verrattuna sinä vaikutat kyllä jotenkin jälkeenjääneeltä... Voisit miettiä itseksesi, mitä elämältäsi oikein haluat. Jos nimittäin haluat pitkäaikaisen turvallisen parisuhteen ja perheen, niin pitää oppia ajattelemaan myös muiden tarpeita sen oman navan sijasta. Kyllä mun mies pääsee viettämään iltaa kavereiden kanssa ja matkoillekin, mutta kyllä ihmettelisin, jos ei miehestä kuuluisi mitään koko viikonlopun/matkan aikana ja alkaisi selitellä, miten "tarvitsee enemmän tilaa". Kyllä se kuulostaa mun korviin ainakin siltä, että sulle vapaus tehdä, mitä huvittaa on tärkeämpää kuin parisuhde. Tunnut olevasi jotenkin loukussa, kun et pääsekään ryypiskelemään kavereiden kanssa aina, kun mieli tekee. Parisuhde on kompromisseja ja haluaisin tietää, mitä myönnytyksiä sinä olet tehnyt tyttöystäväsi hyväksi? Ehkä jos sinä voisit joskus taipua siihen hänen toivomaansa koti-iltaan, hän antaisi sinun lähteä viettämään iltaa kavereiden kanssa. Kaiken kaikkiaan musta tuntuu, ettet ole kypsä sellaiseen parisuhteeseen kuin mitä tyttöystäväsi toivoisi.
[/quote]
Parisuhde ei tarkoita että tyttöystävä on koko elämä. Saati että sen kanssa aika pitää viettää jossain hemmetin kotona.
Katsos ihmisellä on elämä: kavereita, harrastuksia jne. Kun kummallakin on omansa niin kumpikin viettää niitä myös omaa aikaansa niiden parissa. Sitä sanotaan ELÄMÄKSI.
[/quote]
On meilläkin molemmilla oma elämä, mutta kyllä parisuhteeseenkin täytyy panostaa, jos haluaa, että se toimii. Ei sitä kumppania voi laittaa jonnekin kaappiin odottamaan sitä, kun itsellä olisi hyvä hetki ja aikaa toiselle. Sillä kumppanilla on ihan omia tarpeita ja joskus voi joutua luopumaan jostain omasta jutusta, kun kumppani tarvitsee tukea. Miksi et voi tyttöystävän takia edes viettää silloin tällöin koti-iltaa ja sitten välillä teette taas, mitä sinä haluat? Ja elämä se on kotihiirelläkin ja vaikka se onkin erilainen kuin sinun unelmaelämäsi, voi se olla ihan yhtä antoisa.
[/quote]
Jos ihmisen elämä on neljän seinän sisällä niin olkoon mutta turha luulla että muilla on tai yrittää pakottaa muita siihen. Kyllä terve ihminen yrittää elää eikä koko elämään viettää töissä ja kotona.
[/quote]
Hahhah, onko sinusta sitten OIKEAA ELÄMÄÄ jossain yöelämässä viilettäminen ja ryyppyreissut ulkomaille??? Minulla on mukava vaativa ammatti, jos oikeasti nautin osana elämää. Minulla on myös kaunis viihtyisä koti, jonne on ihana tullla työpäivän päätteeksi. Harrastan ruoanlaittoa, leipomista, lukemista ja lenkkeilyä. Ehkä sinusta elämäni on tyhjänpäiväistä kotihiiren piipertämistä. Itse kuitenkin tiedän kuka olen, enkä kaipaa jonkun keskenkasvuisen luuserin mielipiteitä.
[/quote]
Tunnut olevan niitä joiden sosiaallinen piiri koostuu perheestä ta työkavereista. Siinä se elämä olikin. Aika helvekin surkea sellainen
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 03:30"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 01:18"][quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 01:09"] [quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 01:02"] Ompas ap saanut paljon ikäviä vastauksia!! Pitääkö joku oikeasti naisen käytöstä normaalina?! Vasta kaksi vuotta parisuhdetta takana ja ap on ahdistunut koska nainen ripustautuu ja roikkuu hänessä. On asiallisesti selittänyt useaan otteeseen tunteensa ja tilantarpeensa sekä antanut myös eron vaihtoehdoksi mikäli nainen ei suostu tilaa antamaan. Mitä hän olisi muka voinut tehdä toisin?! Nainenhan on rikkonut lupauksensa, ei halua erota vaan lupaa antaa tilaa, mutta ei annakaan vaan ahdistelee, ajaa toisen nurkkaan ja haukkuu kun toinen joutuu ahdistuneena pakenemaan kavereille. Normaali ihminen ei käyttäydy noin! Jos minua kohtaan käyttäydyttäisiin noin niin karkuun juoksisin itsekin. Ap valitettavasti ero lienee ainut ratkaisu. Nainen ei selkeästi ole valmis antamaan tilaa tai ajattelemaan tilannetta myös sinun näkökulmasta. Terve ihminen ei käyttäydy noin ja olet antanut useita tilaisuuksia korjata tilanne, mutta mitään ei tapahdu. Tuollainen käytös ei yleensä muutu, Se vain pahenee. Naisen on itse ratkottava omat ongelmansa liittyen läheisyyteen ja noin pahaan ripustautumiseen. Olet nuori, älä tuhlaa elämääsi tuohon. Jokainen on vastuussa omasta onnestaan, ei muiden. T: nainen 27v. (naimisissa ja lapsia) ja ei ahdista :) [/quote] Osa ihan järkevistäkin ihmisistä muuttuu tuollaisiksi mustasukkaisiksi ripustautujiksi, jos sille annetaan aihetta eli toista ei arvosteta, suhde ei ole keskusteleva ja turvallinen, toisen lupauksiin ei voi luottaa, uhkaillaan erolla... Tyttöystävähän selvästi rakastaa tuota vätystä. Tuollaiseen läheisriippuvaisuuteen ei ole tarvetta hyvässä, vakaassa parisuhteessa. Haluaisin kysyä aloittajalta: Pyydät tilaa parisuhteeseen, mutta mitä itse annat vastineeksi? Miksi vain tyttöystävän pitäisi tehdä kompromisseja, jotta suhde toimisi? Etkö sinä voi luopua vähän omista vapauksistasi, jotta tyttöystävällä olisi turvallisempi olla ja hän tuntisi, että sinä välität hänestä? Tällöin sitä tilaakin olisi helpompi saada. [/quote] Ei vapaudesta pidä antaa mitään vastineeksi. Se on itsestäänselvyys. [/quote] Ei ole vapautta ilman luottamusta. Ja ap:n käytös ei todellakaan ole luottamuksen arvoista tällä hetkellä.
[/quote]
Vapaus on itsestäänselvyys. On aina olut ja tule aina olemaan. Siihen ei tarvita kenenkään luottamusta. Parisuhde perustuu vapauteen ja siinä on kaksi AIKUISTA ja VAPAATA ihmistä eikä mikään vanki ja sen vartija.
Onko tää tauko siis sellainen, että käydään bylsimässä toisia naisia, niin sitten jaksaa taas samaa vakoa jonkin aikaa?
[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 05:09"]
Yhdyn näihin muutamiin. En ala syytellä täällä, kummassa on enemmän vikaa, sillä parisuhde on kahden kauppaa. Teissä molemmissa on omalla tavalla vikaa.
AP on vapaampi sielu, joka ei halua viettää vapaa-aikojaan jatkuvasti yhden ihmisen kanssa eikä kukaan sitä voi vaatia. Niinhän se on, että suhde ei saa pilata kaverisuhteita. Nainen taas on näitä, jotka haluavat olla rakkaansa kanssa yhdessä mahdollisimman paljon ja joskus saattaa olla niin, että kun miehellä on menoja, nainen ei keksi mitään tekemistä sille ajalle.
Molemmat ovat nyt sitten aloittaneet sodan. Nainen koittaa väkisin pitää miestä kahlittuna kotona, määräilee tämän menemisiä ja ahdistaa tätä kun mies on kavereiden kanssa. Nainen tavallaan omistaa nyt tämän miehen. Mies taas koittaa paeta näistä kahleista ja karkaa naisen luolta aina kun saa tilaisuuden. Karkaaminen ja sitten takaisin tuleminen myöhemmin ei ole myöskään rakastavaa. Molemmat käyttäytyvät väärin toista kohtaan.
Molempien tulisi ajatella toistensa tunteita. AP tekee väärin kun jättää naisensa yksin ja lähtee poikaporukalla, vieläpä kun nainen on lähdössä reissuun. Tuo on minusta todella kamala teko toiselle. Ymmärrän tätä naista, kyllä itsekin haluaisin viettää aikaa kahden rakkaani kanssa jos joudun luopumaan hänestä joksikin aikaa. Se ei ole sama asia lähteä kavereille ja olla siellä yhdessä. Se antaa naiselle tosiaan kuvan, että hän ei ole tarpeeksi hyvä. Mies haluaa mieluummin mennä kavereille, koska nainen ei ole tarpeeksi hyvää seuraa ja se loukkaa.
Sen sijaan se, että nainen takertuu mieheen ja vaatii tätä muuttumaan, jotta hän voisi hyvin, on väärin. Parisuhteessa ei voi pakottaa toista muuttumaan oman mielensä mukaan. Jos mies haluaa välillä olla kavereiden kanssa, ei nainen voi vaatia tätä jatkuvasti olemaan kotona ja päästämään miestä vain kun itsellä ei ole mitään. Tuo on todella väärin miestä kohtaan, että nainen laittaa aikataulut ja miehen pitää totella niitä pakolla.
Nyt olette ajautuneet noidankehään. Nainen kahlitsee miestä ja mies koittaa epätoivoisesti paeta. Mitä enemmän mies pakenee, sitä enemmän nainen pitää kiinni. Huomaatteko, että te vaan tuhoatte toisenne? Teidän tulisi tehdä kompromisseja: Mies kertoo hyvissä ajoin kun on menossa poikaporukalla jonnekin, jotta nainenkin voisi suunnitella omia menoja. Se, että varoitetaan muutamalla tunnilla, ei anna toiselle aikaa kehitellä omaa tekemistä. Silloin toinen voi pyytää toista jäämään. Jos taas nainen haluaisi viettää yhteistä aikaa, miehenkin tulisi toteuttaa näitä toiveita. Näin molempien toiveita kunnioitetaan.
Jos taas ei pystytä elämään tällaisella tavalla, on vain parempi erota. Itse erosin eksästäni samasta syystä. Tämä oli pistänyt kaiken minun edelleni ja vietti aikaa kanssani vain kun ei ollut parempaa tekemistä eli kerran viikossa yhden tunnin ajan ja silloinkin teki omia hommiaan samalla. Hän ei ollut koskaan läsnä. Lopulta aloin vaatia häntä olemaan kanssani, mutta tajusimme molemmat, ettei tämä ole mikään suhde edes. Erosimme ja itse olen ainakin onnellisempi kuin koskaan. Stressi, ahdistus ja arvottomuus katosivat heti. En ole ollut mieheen yhteydessä mutta tämä kyllä kyselee koko ajan perääni.
[/quote]
"Nainen taas on näitä, jotka haluavat olla rakkaansa kanssa yhdessä mahdollisimman paljon ja joskus saattaa olla niin, että kun miehellä on menoja, nainen ei keksi mitään tekemistä sille ajalle."
Miten niin ei keksi? Kai sillä on oma elämä? Kaverit, harrastukset jne? Eikai kenenkään elämä voi pyöriä miehen/naisen ympärillä? Kun se mies/nainen ei ole paikalla niin ollaan kuin koiranpentu joka on kadottanut laumansa?
Nyt AP:n tyttöystävä oikeasti rupeaa kuullostamaan sellaiselta että AP:n pitäisi juosta ja lukaa kauas siitä
Kuka täysjärkinen mies tulee jonnekin vauvafoorumille kysymään neuvoa parisuhteeseen. Yritä nyt pikkusen tsempata. Naiset rakastaa läsyttää näistä parisuhde lässyn lässy jutuista vaikka 5000 sivua pelkkää paskaa, lopputulema on se, että se paskan suoltaminen ei lopu ikinä.
Hmm no minkä takia itse sitten haluat seurustella jos kavereiden kanssa menot ja ryyppäys kiinnostavat enemmän? Seksin takia? Se nyt vaan on fakta, että kyllä parisuhteessa ollessa ja varsinkin jos asuu yhdessä täytyy ottaa huomioon se toinenkin osapuoli. Toki pitää olla myös kavereiden kanssa mutta jos se niiden kanssa ryyppäys on se ykkösjuttu ajanviettotavoissa niin kannattaa tosiaan harkita pariin kertaan sitä seurustelua. Sitten tulee juuri näitä tilanteita varsinkin jos toinen tykkäisi koti-iltojakin viettää.