Kaikki maapallon hiilidioksidi on maapallon omaa

Sitten on tämä lausunto:

The lead author of the 4th IPCC report, Ottmar Edenhofer:

“But one has to be clear: we are effectively redistributing world wealth through climate policy. One has to free oneself from the illusion that international climate policy is environmental policy. This has almost nothing to do with environmental policy” Source: https://en.wikipedia.org/wiki/Ottmar_Edenhofer

Asiaa on testattu ja epäilty:

https://www.scirp.org/pdf/acs_2020041718295959.pdf

The Greenhouse Effect was simulated in a laboratory setup, consisting of a heated ground area and two chambers, one filled with air and one filled with air or CO2. While heating the gas the temperature and IR radiation in both chambers were measured. IR radiation was produced by heating a metal plate mounted on the rear wall. Reduced IR radiation through the front window was observed when the air in the foremost chamber was exchanged with CO2. In the rear chamber, we observed increased IR radiation due to backscatter from the front chamber. Based on the Stefan Boltzmann’s law, this should increase the temperature of the air in the rear chamber by 2.4 to 4 degrees, but no such increase was found. A thermopile, made to increase the sensitivity and accuracy of the temperature measurements, showed that the temperature with CO2 increased slightly, about 0.5%.

These findings might question the fundaments of the forcing laws used by the IPCC.

Another possibility is that our set up has unexplained heat losses that cancel the effect of the increase backscatter IR and prevent higher temperatures in the rear chamber, but after testing this and finding only slight losses, we do not see this could be the case.”

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska hiilidioksidi on ihmisen toiminnan seurauksena nyt väärässä paikassa.

Kasveilla on oikeus hengittää.

Kasvit hengittävät happea kuten lähes kaikki muutkin tuntemamme organismit.

Hiilidioksidi on kaikkein tärkein kaasu kasveille, koska sen avulla ne kasvavat. Kun ne ottavat hiilidioksidia ilmasta, ne samalla päästävät happea. Happi on on kasvien "päästö".

Missä olit, kun koulussa tästä asiasta puhuttiin?

Olen opiskellut yliopistossa kasvitiedettä. Kasvit ottavat ilmasta hiilidioksidia yhteyttäessään. Se on oikeastaan hengittämisen vastakohta.

Aivan kuten mekin, kasvit tarvitsevat happea käyttäessään yhteyttämiään sokereita energiantuotantoon. Sitä kutsutaan soluhengitykseksi.

Kasvihuoneiden ilmaan lisätään hiilidioksidia, jopa 1200ppm asti ja sillä on selvä vaikutus kasvien kasvuun. Hakattuja Amazonin sademetsiä kutsuttiin maailman keuhkoiksi, koska ne tuottivat paljon happea ilmakehään. Jos kasvit päästävät enemmän happea, kuin ottavat, kyse on päästöistä.

Totta kai kasvit käyttävät hiilidioksidia kasvuunsa, nehän ovat autotrofeja toisin kuin me ihmiset. En ole muuta väittänytkään.

Varsinainen hengitys kasveilla tapahtuu kuitenkin samaan tapaan kuin meilläkin, sillä erotuksella että niillä ei ole keuhkoja eli hengitys tapahtuu solutasolla. Siitä tulee termi soluhengitys.

Tasapainotilassa Amazonin sademetsässä tapahtuu yhtä paljon uuden biomassan kasvua yhteyttämällä ja kuolleen aineksen hajoamista lahoamalla, joten mikään hapen nettotuottaja sademetsä ei ole. Yksittäinen puu tietysti tuottaa happea enemmän kuin kuluttaa. Maapallon keuhkot sijaitsevat todellisuudessa valtamerissä, missä hiiltä sisältävä orgaaninen aines ei kaikki hajoa, vaan osa vajoaa pohjalle sitoen hiilen pitkäksi aikaa itseensä.

Kyllä, valtameret ja niiden lämpötila on avain veteen sitoutuneissa kaasuissa. Ja niitä ohjaa Henryn lakina tunnettu kemiallisfysikaalinen ilmiö:

William Henry, vuonna 1803 julkaisi tutkimuksen, mikä  tuli tunnetuksi Henryn lakina/vakiona.

Henryn laki kuvaa kaasujen osapaineen tasapainoa nesteeseen  liuenneissa kaasuissa ja ilmakehässä.

Henryn laki osoittaa, että lämpötila nesteessä päättää liukoisuuden siihen liuenneissa kaasuissa.

Kun vesi lämpenee, se päästää siihen liuennutta ilmaa, kunnes osapaineet kaasuissa ilmakehässä ja liuoksessa ovat samat. Hiilidioksidi on yksi näistä liuenneista kaasuista.

Ja päinvastoin, kun viilenee.

Hiilidioksidin kohoaminen ilmakehässä on _seuraus_ lämpenemisestä, ei _syy_ lämpenemiselle. Tässä on kausaalinen yhteys, mutta ilmasto"tiede" on kääntänyt sen väärinpäin.

Kaikki jääkairaukset osoittavat lämpötilan nousseen ensin ja sitten on hiilidioksidipitoisuus kohonnut ilmakehässä.

Syy lämpenemiselle on aurinko ja se on juuri nyt suuressa minimissä (vrt. Maunderin minimi, pikkujääkaudella).

Tuo kausaalinen yhteys näyttää toimivan molempiin suuntiin. Ja oli miten oli, kun metsänraivaus ja fossiilisten poltto kuitenkin kiistattomasti tuottaa hiilidioksidia ilmakehään ja kun hiilidioksidi yhtä kiistattomasti voimistaa kasvihuoneilmiötä, mistä tässä täytyy kiistellä?

Elämmehän aikakautta, jolloin ensimmäistä kertaa maankuoreen ja biomassaan varastoitunutta hiiltä syöstään massiivisia määriä ilmakehään. Mikään ei-antropogeeninen prosessi ei ole yhtä lyhyessä ajassa toiminut vastaavalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nopea ilmaston muuttuminen voi aiheuttaa paljon ongelmia

Ongelmia on jo nyt. Ilmaston lämpeneminen helpottaa joidenkin oloa ja toisilta se vaikeuttaa. Elämä on.

Yksi ennen älykkäänä pitämäni ihminen alkoi tässä mussuttamaan karkuun lähtevästä kasvihuoneilmiöstä ja että maapallolle käy kuten Venukselle. Laski pisteet roimasti. Jos se olisi nykyisellään mahdollista niin se olisi jo tapahtunut. Historiassa maapallolla on ollut ilmakehässä moninkertaisesti hiilidioksidia eikä sitä silloinkaan tapahtunut. Sen sijaan päinvastainen skenaario melkein tapahtui. Maapallo on ollut lähes kokonaan jään ja lumen peitossa ja se uhkasi kaikkea elämää. Pelastukseksi koitui vulkanismi ja sen vapauttama hiilidioksidi.

Karkuun lähtevä kasvihuoneilmiö tulee varmasti joskus mutta siihen menee ainakin miljardi vuotta. Sen verran auringon säteilyn pitää ensin vahvistua.

Höpö höpö. Tampion paskapuhetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nopea ilmaston muuttuminen voi aiheuttaa paljon ongelmia

Ongelmia on jo nyt. Ilmaston lämpeneminen helpottaa joidenkin oloa ja toisilta se vaikeuttaa. Elämä on.

Yksi ennen älykkäänä pitämäni ihminen alkoi tässä mussuttamaan karkuun lähtevästä kasvihuoneilmiöstä ja että maapallolle käy kuten Venukselle. Laski pisteet roimasti. Jos se olisi nykyisellään mahdollista niin se olisi jo tapahtunut. Historiassa maapallolla on ollut ilmakehässä moninkertaisesti hiilidioksidia eikä sitä silloinkaan tapahtunut. Sen sijaan päinvastainen skenaario melkein tapahtui. Maapallo on ollut lähes kokonaan jään ja lumen peitossa ja se uhkasi kaikkea elämää. Pelastukseksi koitui vulkanismi ja sen vapauttama hiilidioksidi.

Karkuun lähtevä kasvihuoneilmiö tulee varmasti joskus mutta siihen menee ainakin miljardi vuotta. Sen verran auringon säteilyn pitää ensin vahvistua.

Höpö höpö. Tampion paskapuhetta.

Jauhotit täysin argumentoinnillasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska hiilidioksidi on ihmisen toiminnan seurauksena nyt väärässä paikassa.

Kasveilla on oikeus hengittää.

Kasvit hengittävät happea kuten lähes kaikki muutkin tuntemamme organismit.

Hiilidioksidi on kaikkein tärkein kaasu kasveille, koska sen avulla ne kasvavat. Kun ne ottavat hiilidioksidia ilmasta, ne samalla päästävät happea. Happi on on kasvien "päästö".

Missä olit, kun koulussa tästä asiasta puhuttiin?

Olen opiskellut yliopistossa kasvitiedettä. Kasvit ottavat ilmasta hiilidioksidia yhteyttäessään. Se on oikeastaan hengittämisen vastakohta.

Niinpä. Meriin on sitoutunut muistaakseni 40 kertaa enemmän hiilidioksidia kuin ilmakehässä on. Tämä mopo kun lähtee lapikkaasta niin päämäärä on Venus. Bon voyage.

Aivan kuten mekin, kasvit tarvitsevat happea käyttäessään yhteyttämiään sokereita energiantuotantoon. Sitä kutsutaan soluhengitykseksi.

Kasvihuoneiden ilmaan lisätään hiilidioksidia, jopa 1200ppm asti ja sillä on selvä vaikutus kasvien kasvuun. Hakattuja Amazonin sademetsiä kutsuttiin maailman keuhkoiksi, koska ne tuottivat paljon happea ilmakehään. Jos kasvit päästävät enemmän happea, kuin ottavat, kyse on päästöistä.

Totta kai kasvit käyttävät hiilidioksidia kasvuunsa, nehän ovat autotrofeja toisin kuin me ihmiset. En ole muuta väittänytkään.

Varsinainen hengitys kasveilla tapahtuu kuitenkin samaan tapaan kuin meilläkin, sillä erotuksella että niillä ei ole keuhkoja eli hengitys tapahtuu solutasolla. Siitä tulee termi soluhengitys.

Tasapainotilassa Amazonin sademetsässä tapahtuu yhtä paljon uuden biomassan kasvua yhteyttämällä ja kuolleen aineksen hajoamista lahoamalla, joten mikään hapen nettotuottaja sademetsä ei ole. Yksittäinen puu tietysti tuottaa happea enemmän kuin kuluttaa. Maapallon keuhkot sijaitsevat todellisuudessa valtamerissä, missä hiiltä sisältävä orgaaninen aines ei kaikki hajoa, vaan osa vajoaa pohjalle sitoen hiilen pitkäksi aikaa itseensä.

Kyllä, valtameret ja niiden lämpötila on avain veteen sitoutuneissa kaasuissa. Ja niitä ohjaa Henryn lakina tunnettu kemiallisfysikaalinen ilmiö:

William Henry, vuonna 1803 julkaisi tutkimuksen, mikä  tuli tunnetuksi Henryn lakina/vakiona.

Henryn laki kuvaa kaasujen osapaineen tasapainoa nesteeseen  liuenneissa kaasuissa ja ilmakehässä.

Henryn laki osoittaa, että lämpötila nesteessä päättää liukoisuuden siihen liuenneissa kaasuissa.

Kun vesi lämpenee, se päästää siihen liuennutta ilmaa, kunnes osapaineet kaasuissa ilmakehässä ja liuoksessa ovat samat. Hiilidioksidi on yksi näistä liuenneista kaasuista.

Ja päinvastoin, kun viilenee.

Hiilidioksidin kohoaminen ilmakehässä on _seuraus_ lämpenemisestä, ei _syy_ lämpenemiselle. Tässä on kausaalinen yhteys, mutta ilmasto"tiede" on kääntänyt sen väärinpäin.

Kaikki jääkairaukset osoittavat lämpötilan nousseen ensin ja sitten on hiilidioksidipitoisuus kohonnut ilmakehässä.

Syy lämpenemiselle on aurinko ja se on juuri nyt suuressa minimissä (vrt. Maunderin minimi, pikkujääkaudella).

Tuo kausaalinen yhteys näyttää toimivan molempiin suuntiin. Ja oli miten oli, kun metsänraivaus ja fossiilisten poltto kuitenkin kiistattomasti tuottaa hiilidioksidia ilmakehään ja kun hiilidioksidi yhtä kiistattomasti voimistaa kasvihuoneilmiötä, mistä tässä täytyy kiistellä?

Elämmehän aikakautta, jolloin ensimmäistä kertaa maankuoreen ja biomassaan varastoitunutta hiiltä syöstään massiivisia määriä ilmakehään. Mikään ei-antropogeeninen prosessi ei ole yhtä lyhyessä ajassa toiminut vastaavalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska hiilidioksidi on ihmisen toiminnan seurauksena nyt väärässä paikassa.

Kasveilla on oikeus hengittää.

Kasvit hengittävät happea kuten lähes kaikki muutkin tuntemamme organismit.

Taisit lintsata biologian tunnit  :D

Julkaistu IPCC AR5. ;

”Toisaalta, tieteilijöinä me olemme eettisesti sitoutuneita tieteelliseen metodiin, kertoaksemme totuuden, mikä tarkoittaa sitä, että meidän täytyy sisällyttää mukaan kaikki epäilykset, tai oletukset. Toisaalta, me emme ole vain tieteilijöitä, me olemme myös ihmisiä.

Ja, kuten kaikki ihmiset, me haluamme nähdä maailman parempana paikkana, mikä tässä kontekstissa tarkoittaa meidän tehtäväämme estää potentiaalinen, katastrofaalinen ilmastonmuutos. Mahdollistaaksemme tämän, meidän täytyy saada laaja-alainen tuki kaappaamaan ihmisten mielikuvitus. Tämä tietysti tarkoittaa valtavaa määrää mediakatetta.

Meidän täytyy tarjota pelottavia skenaarioita, tehdä yksinkertaistettuja, dramaattisia julistuksia ja jättää mainitsematta epäilykset, mitä meillä saattaa olla. Tämä ”kaksoiseettinen side” , mistä me jatkuvasti löydämme itsemme, ei ole ratkaistavissa millään kaavalla. Jokaisen meidän täytyy päättää, mikä on oikea tasapaino olla tehokas, tai olla rehellinen.  Minä toivon, että tämä tarkoittaa molempia.”  Stephen Schneider 1989.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska hiilidioksidi on ihmisen toiminnan seurauksena nyt väärässä paikassa.

Kasveilla on oikeus hengittää.

Kasvit hengittävät happea kuten lähes kaikki muutkin tuntemamme organismit.

Taisit lintsata biologian tunnit  :D

En lintsannut, ja jatkoin vielä yliopistoon biologiaa opiskelemaan. En ala vängätä täällä asiasta, jonka tunnen kuin omat taskuni. Googleta itse sanoilla kasvien soluhengitys jos et usko. Mutta varaudu pettymykseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nopea ilmaston muuttuminen voi aiheuttaa paljon ongelmia

Ongelmia on jo nyt. Ilmaston lämpeneminen helpottaa joidenkin oloa ja toisilta se vaikeuttaa. Elämä on.

Yksi ennen älykkäänä pitämäni ihminen alkoi tässä mussuttamaan karkuun lähtevästä kasvihuoneilmiöstä ja että maapallolle käy kuten Venukselle. Laski pisteet roimasti. Jos se olisi nykyisellään mahdollista niin se olisi jo tapahtunut. Historiassa maapallolla on ollut ilmakehässä moninkertaisesti hiilidioksidia eikä sitä silloinkaan tapahtunut. Sen sijaan päinvastainen skenaario melkein tapahtui. Maapallo on ollut lähes kokonaan jään ja lumen peitossa ja se uhkasi kaikkea elämää. Pelastukseksi koitui vulkanismi ja sen vapauttama hiilidioksidi.

Karkuun lähtevä kasvihuoneilmiö tulee varmasti joskus mutta siihen menee ainakin miljardi vuotta. Sen verran auringon säteilyn pitää ensin vahvistua.

Höpö höpö. Tampion paskapuhetta.

Jauhotit täysin argumentoinnillasi.

Argumentoin samalla tasolla, kuin henkilö jolle vastasin.

Vierailija kirjoitti:

Maapallolla on keinonsa. En minä maapallosta olisi huolissani, vaan ihmisistä.

Maapallon historiassa on ollut vaiheita, kun joku eliökunta on luullut voivansa riistää maapalloa mielin määrin. Ja sen pelin lopettamiseen löytyi keinot. Niin voi käydä ihmisillekin. Me emme tunne kaikkia mahdollisia skenaarioita. Ja voi olla, että kun ylitämme tietyn rajan maa saa tarpeekseen, ja listii meidät kaikki.

Ei ihminen voi muuttaa maapallon ilmastoa. Siihen täytyy sopeutua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska hiilidioksidi on ihmisen toiminnan seurauksena nyt väärässä paikassa.

Kasveilla on oikeus hengittää.

Kasvit hengittävät happea kuten lähes kaikki muutkin tuntemamme organismit.

Hiilidioksidi on kaikkein tärkein kaasu kasveille, koska sen avulla ne kasvavat. Kun ne ottavat hiilidioksidia ilmasta, ne samalla päästävät happea. Happi on on kasvien "päästö".

Missä olit, kun koulussa tästä asiasta puhuttiin?

Olen opiskellut yliopistossa kasvitiedettä. Kasvit ottavat ilmasta hiilidioksidia yhteyttäessään. Se on oikeastaan hengittämisen vastakohta.

Aivan kuten mekin, kasvit tarvitsevat happea käyttäessään yhteyttämiään sokereita energiantuotantoon. Sitä kutsutaan soluhengitykseksi.

Kasvihuoneiden ilmaan lisätään hiilidioksidia, jopa 1200ppm asti ja sillä on selvä vaikutus kasvien kasvuun. Hakattuja Amazonin sademetsiä kutsuttiin maailman keuhkoiksi, koska ne tuottivat paljon happea ilmakehään. Jos kasvit päästävät enemmän happea, kuin ottavat, kyse on päästöistä.

Totta kai kasvit käyttävät hiilidioksidia kasvuunsa, nehän ovat autotrofeja toisin kuin me ihmiset. En ole muuta väittänytkään.

Varsinainen hengitys kasveilla tapahtuu kuitenkin samaan tapaan kuin meilläkin, sillä erotuksella että niillä ei ole keuhkoja eli hengitys tapahtuu solutasolla. Siitä tulee termi soluhengitys.

Tasapainotilassa Amazonin sademetsässä tapahtuu yhtä paljon uuden biomassan kasvua yhteyttämällä ja kuolleen aineksen hajoamista lahoamalla, joten mikään hapen nettotuottaja sademetsä ei ole. Yksittäinen puu tietysti tuottaa happea enemmän kuin kuluttaa. Maapallon keuhkot sijaitsevat todellisuudessa valtamerissä, missä hiiltä sisältävä orgaaninen aines ei kaikki hajoa, vaan osa vajoaa pohjalle sitoen hiilen pitkäksi aikaa itseensä.

Kyllä, valtameret ja niiden lämpötila on avain veteen sitoutuneissa kaasuissa. Ja niitä ohjaa Henryn lakina tunnettu kemiallisfysikaalinen ilmiö:

William Henry, vuonna 1803 julkaisi tutkimuksen, mikä  tuli tunnetuksi Henryn lakina/vakiona.

Henryn laki kuvaa kaasujen osapaineen tasapainoa nesteeseen  liuenneissa kaasuissa ja ilmakehässä.

Henryn laki osoittaa, että lämpötila nesteessä päättää liukoisuuden siihen liuenneissa kaasuissa.

Kun vesi lämpenee, se päästää siihen liuennutta ilmaa, kunnes osapaineet kaasuissa ilmakehässä ja liuoksessa ovat samat. Hiilidioksidi on yksi näistä liuenneista kaasuista.

Ja päinvastoin, kun viilenee.

Hiilidioksidin kohoaminen ilmakehässä on _seuraus_ lämpenemisestä, ei _syy_ lämpenemiselle. Tässä on kausaalinen yhteys, mutta ilmasto"tiede" on kääntänyt sen väärinpäin.

Kaikki jääkairaukset osoittavat lämpötilan nousseen ensin ja sitten on hiilidioksidipitoisuus kohonnut ilmakehässä.

Syy lämpenemiselle on aurinko ja se on juuri nyt suuressa minimissä (vrt. Maunderin minimi, pikkujääkaudella).

Tuo kausaalinen yhteys näyttää toimivan molempiin suuntiin. Ja oli miten oli, kun metsänraivaus ja fossiilisten poltto kuitenkin kiistattomasti tuottaa hiilidioksidia ilmakehään ja kun hiilidioksidi yhtä kiistattomasti voimistaa kasvihuoneilmiötä, mistä tässä täytyy kiistellä?

Elämmehän aikakautta, jolloin ensimmäistä kertaa maankuoreen ja biomassaan varastoitunutta hiiltä syöstään massiivisia määriä ilmakehään. Mikään ei-antropogeeninen prosessi ei ole yhtä lyhyessä ajassa toiminut vastaavalla tavalla.

Tieteen lain mukaan ei toimi. Voit lopettaa spekuloinnin siltä osin.

Jos valtamerien ja ilmakehän välillä on epätasapaino, Henryn laki/vakio osoittaa, miten luonto itse hoitaa asian.

Se, mitä tarvitaan vakuuttamaan asia tieteellisesti todeksi on tieteelliset todisteet. Tähän päivään mennessä niitä ei ole kukaan esittänyt. Käsien heiluttelua, mitä sinäkin harrastat, ei voi parhaalla tahdollakaan sanoa tieteellisesti päteväksi todisteeksi.

Lopeta selittely ja esitä todisteet. Ole hyvä ja ole ensimmäinen. Mitään muuta ei tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska hiilidioksidi on ihmisen toiminnan seurauksena nyt väärässä paikassa.

Kasveilla on oikeus hengittää.

Kasvit hengittävät happea kuten lähes kaikki muutkin tuntemamme organismit.

Hiilidioksidi on kaikkein tärkein kaasu kasveille, koska sen avulla ne kasvavat. Kun ne ottavat hiilidioksidia ilmasta, ne samalla päästävät happea. Happi on on kasvien "päästö".

Missä olit, kun koulussa tästä asiasta puhuttiin?

Olen opiskellut yliopistossa kasvitiedettä. Kasvit ottavat ilmasta hiilidioksidia yhteyttäessään. Se on oikeastaan hengittämisen vastakohta.

Aivan kuten mekin, kasvit tarvitsevat happea käyttäessään yhteyttämiään sokereita energiantuotantoon. Sitä kutsutaan soluhengitykseksi.

Kasvihuoneiden ilmaan lisätään hiilidioksidia, jopa 1200ppm asti ja sillä on selvä vaikutus kasvien kasvuun. Hakattuja Amazonin sademetsiä kutsuttiin maailman keuhkoiksi, koska ne tuottivat paljon happea ilmakehään. Jos kasvit päästävät enemmän happea, kuin ottavat, kyse on päästöistä.

Totta kai kasvit käyttävät hiilidioksidia kasvuunsa, nehän ovat autotrofeja toisin kuin me ihmiset. En ole muuta väittänytkään.

Varsinainen hengitys kasveilla tapahtuu kuitenkin samaan tapaan kuin meilläkin, sillä erotuksella että niillä ei ole keuhkoja eli hengitys tapahtuu solutasolla. Siitä tulee termi soluhengitys.

Tasapainotilassa Amazonin sademetsässä tapahtuu yhtä paljon uuden biomassan kasvua yhteyttämällä ja kuolleen aineksen hajoamista lahoamalla, joten mikään hapen nettotuottaja sademetsä ei ole. Yksittäinen puu tietysti tuottaa happea enemmän kuin kuluttaa. Maapallon keuhkot sijaitsevat todellisuudessa valtamerissä, missä hiiltä sisältävä orgaaninen aines ei kaikki hajoa, vaan osa vajoaa pohjalle sitoen hiilen pitkäksi aikaa itseensä.

Kyllä, valtameret ja niiden lämpötila on avain veteen sitoutuneissa kaasuissa. Ja niitä ohjaa Henryn lakina tunnettu kemiallisfysikaalinen ilmiö:

William Henry, vuonna 1803 julkaisi tutkimuksen, mikä  tuli tunnetuksi Henryn lakina/vakiona.

Henryn laki kuvaa kaasujen osapaineen tasapainoa nesteeseen  liuenneissa kaasuissa ja ilmakehässä.

Henryn laki osoittaa, että lämpötila nesteessä päättää liukoisuuden siihen liuenneissa kaasuissa.

Kun vesi lämpenee, se päästää siihen liuennutta ilmaa, kunnes osapaineet kaasuissa ilmakehässä ja liuoksessa ovat samat. Hiilidioksidi on yksi näistä liuenneista kaasuista.

Ja päinvastoin, kun viilenee.

Hiilidioksidin kohoaminen ilmakehässä on _seuraus_ lämpenemisestä, ei _syy_ lämpenemiselle. Tässä on kausaalinen yhteys, mutta ilmasto"tiede" on kääntänyt sen väärinpäin.

Kaikki jääkairaukset osoittavat lämpötilan nousseen ensin ja sitten on hiilidioksidipitoisuus kohonnut ilmakehässä.

Syy lämpenemiselle on aurinko ja se on juuri nyt suuressa minimissä (vrt. Maunderin minimi, pikkujääkaudella).

Tuo kausaalinen yhteys näyttää toimivan molempiin suuntiin. Ja oli miten oli, kun metsänraivaus ja fossiilisten poltto kuitenkin kiistattomasti tuottaa hiilidioksidia ilmakehään ja kun hiilidioksidi yhtä kiistattomasti voimistaa kasvihuoneilmiötä, mistä tässä täytyy kiistellä?

Elämmehän aikakautta, jolloin ensimmäistä kertaa maankuoreen ja biomassaan varastoitunutta hiiltä syöstään massiivisia määriä ilmakehään. Mikään ei-antropogeeninen prosessi ei ole yhtä lyhyessä ajassa toiminut vastaavalla tavalla.

Milloin ja missä on todistetusti seuraus aiheuttanut syyn? Kausaalinen yhteys ei "näytä" koskaan olevan kaksisuuntainen.

Kasvihuoneilmiö tapahtuu suljetussa kasvihuoneessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska hiilidioksidi on ihmisen toiminnan seurauksena nyt väärässä paikassa.

Kasveilla on oikeus hengittää.

Kasvit hengittävät happea kuten lähes kaikki muutkin tuntemamme organismit.

Taisit lintsata biologian tunnit  :D

En lintsannut, ja jatkoin vielä yliopistoon biologiaa opiskelemaan. En ala vängätä täällä asiasta, jonka tunnen kuin omat taskuni. Googleta itse sanoilla kasvien soluhengitys jos et usko. Mutta varaudu pettymykseen.

Kasvit ottavat ilmasta hillidioksidia ja kasvaessaan ne päästävät happea.

Tutki taskusi tarkemmin.

Vierailija kirjoitti:

 Kasvit ottavat ilmasta hillidioksidia ja kasvaessaan ne päästävät happea.

Tutki taskusi tarkemmin.

Kyllä ja tämä opetettiin peruskoulussa, minkä sinäkin lienet käynyt.

Sen sijaan siellä skipattiin se tosiasia, että kasvit myös hengittävät. Skipattiin luultavasti siksi, että ei haluttu liiaksi monimutkaistaa asiaa. Mutta aivan ensimmäinen kommenttini, mihin sinäkin puutuit, oli se että, jos puhutaan kasvien hengittämisestä, se ei tarkoita yhteyttämistä. Se tarkoittaa hengittämistä, soluhengitystä. Aivan samaa prosessia kuin meillä ihmisillä, kun hapetamme kasvien tuottamia energiapitoisia yhdisteitä ja saamme niistä energiaa. Mutta anna kun arvaan, olet niin varma asiastasi, ettet jaksanut googlata termiä.

Maapallon keuhkot on toinen asia, jota jankutetaan jatkuvasti ymmärtämättä hiilen ja hapen kierrosta yhtään mitään. Maailman suurinkaan sademetsä ei tuota happea sen enempää kuin mitä se kuluttaa. Eli kun puu kasvaa täyteen mittaansa se vapauttaa sinä aikana happea, mutta kun se taas lahoaa, se käyttää tasan tarkkaan saman määrän happea, jonka on aikoinaan tuottanut. Kasvu ja lahoaminen ovat tasapainossa. Mutta kun ihminen kaataa sademetsän ja palauttaa puihin sitoutuneen hiilen kiertoon, ottamatta ilmakehästä tai mistään muualtakaan hiiltä "varastoon", silloin hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä totta kai nousee.

Vierailija kirjoitti:

Hiili syntyy, kun 3 helium ydintä törmää. Tämä tapahtuu tähtien viime hetkillä ennen supernovaa.

Ei maapallolla ole mitään tekemistä hiilen synnyn kanssa.

Aivan, mutta sellaista uskovaiset höyrypäät yrittää meille vakuuttaa. Tosin todisteita heillä ole, eli siltä osin kyse on uskonnosta. Meillä on se hiili mikä meillä on ja se on enemmän tai vähemmän kierrossa koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

 Tieteen lain mukaan ei toimi. Voit lopettaa spekuloinnin siltä osin.

Jos valtamerien ja ilmakehän välillä on epätasapaino, Henryn laki/vakio osoittaa, miten luonto itse hoitaa asian.

Se, mitä tarvitaan vakuuttamaan asia tieteellisesti todeksi on tieteelliset todisteet. Tähän päivään mennessä niitä ei ole kukaan esittänyt. Käsien heiluttelua, mitä sinäkin harrastat, ei voi parhaalla tahdollakaan sanoa tieteellisesti päteväksi todisteeksi.

Lopeta selittely ja esitä todisteet. Ole hyvä ja ole ensimmäinen. Mitään muuta ei tarvita.

No miksi hiilidioksidipitoisuus sitten kasvaa? Miksei vapautunut co2 sitoudu meriin? Ja miksi läpötila on noussut globaalisti 1,3 astetta, vaikka auringolla on väitteesi mukaan säteilyminimi?

Milloin ja missä on todistetusti seuraus aiheuttanut syyn? Kausaalinen yhteys ei "näytä" koskaan olevan kaksisuuntainen.

Kasvihuoneilmiö tapahtuu suljetussa kasvihuoneessa.[/quote]

Tämä on wikipediasta. Minulle riittää, että kumoat väitteen fysikaalisesti perustelemalla:

Kasvihuonekaasuille on yhteistä, että niiden molekyyleissä on vähintään kolme atomia. Tällaisilla molekyyleillä on useampia mahdollisia värähtelytapoja, minkä vuoksi ne voivat absorboida useita eri infrapunasäteilyn taajuuksia. Tämän vuoksi esimerkiksi kaksiatomiset typpi (N2) ja happi (O2) eivät toimi kasvihuonekaasuina. Mitä enemmän kaasumolekyylissä on atomeja, sitä enemmän sillä on mahdollisia värähtelytapoja ja sitä voimakkaampi on yleensä myös kaasun kasvihuonevaikutus. Niinpä esimerkiksi metaani (CH4) on selvästi voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi (CO2).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Kasvit ottavat ilmasta hillidioksidia ja kasvaessaan ne päästävät happea.

Tutki taskusi tarkemmin.

Kyllä ja tämä opetettiin peruskoulussa, minkä sinäkin lienet käynyt.

Sen sijaan siellä skipattiin se tosiasia, että kasvit myös hengittävät. Skipattiin luultavasti siksi, että ei haluttu liiaksi monimutkaistaa asiaa. Mutta aivan ensimmäinen kommenttini, mihin sinäkin puutuit, oli se että, jos puhutaan kasvien hengittämisestä, se ei tarkoita yhteyttämistä. Se tarkoittaa hengittämistä, soluhengitystä. Aivan samaa prosessia kuin meillä ihmisillä, kun hapetamme kasvien tuottamia energiapitoisia yhdisteitä ja saamme niistä energiaa. Mutta anna kun arvaan, olet niin varma asiastasi, ettet jaksanut googlata termiä.

Maapallon keuhkot on toinen asia, jota jankutetaan jatkuvasti ymmärtämättä hiilen ja hapen kierrosta yhtään mitään. Maailman suurinkaan sademetsä ei tuota happea sen enempää kuin mitä se kuluttaa. Eli kun puu kasvaa täyteen mittaansa se vapauttaa sinä aikana happea, mutta kun se taas lahoaa, se käyttää tasan tarkkaan saman määrän happea, jonka on aikoinaan tuottanut. Kasvu ja lahoaminen ovat tasapainossa. Mutta kun ihminen kaataa sademetsän ja palauttaa puihin sitoutuneen hiilen kiertoon, ottamatta ilmakehästä tai mistään muualtakaan hiiltä "varastoon", silloin hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä totta kai nousee.

Niin tekee ja sitten Henryn laki/vakio tasapainottaa tilanteen. Meret on maapallon termostaatti ja hiilivarasto. Lisääntyvä hiilidioksidi ilmakehässä on erittäin hyvä asia, koska se tarkoittaa ruokaa. Lisääntyvä väestö tarvitsee ruokaa. Olennaista tässä asiassa on se, että se ei vaikuta lämpötilaan millään tavalla.

Holoseenikauden lämpöoptimissa (optimi = paras mahdollinen) Saharan autiomaa oli savannia. Kun tuo optimi päättyi se muuttui hiekkaerämaaksi. Jokainen lämpökausi tuon optimin jälkeen on ollut edellistä viileämpi. Prosessi glasiaalikauteen siirtymisessä on käynnissä, ollut jo 6000 vuotta. Jääkausi määritellään, kun molemmilla navoilla on pysyvä jää. Me elämme nyt interglasiaalikauden (vähemmän jäinen kausi) hiipumista ja glasiaalikausi on tulossa, mutta milloin, sitä ei tiedä kukaan.

Vierailija kirjoitti:

Lisääntyvä hiilidioksidi ilmakehässä on erittäin hyvä asia, koska se tarkoittaa ruokaa. Lisääntyvä väestö tarvitsee ruokaa.

Niin tarvitsee. Lisääntyäkseen edelleen ja ollakseen hetikohta samassa tilanteessa kuin aiemmin sillä erotuksella, että on vielä kovempi kiire tehdä asialle jotakin ja että resursseista, luonnonympäristöistä ja lajeista on menetetty vielä suurempi osa kuin tällä hetkellä.

Ihmisellä ei ole toimivaa populaation kasvua säätelevää tekijää, ei sisäistä eikä ulkoista. (Koronastakaan siihen ei näytä olevan.) Siksi olisi eduksi nähdä, mitä on tulossa ja olla mahdollisuuksien mukaan vaikeuttamatta tilannetta entisestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska hiilidioksidi on ihmisen toiminnan seurauksena nyt väärässä paikassa.

Kasveilla on oikeus hengittää.

Kasvit hengittävät happea kuten lähes kaikki muutkin tuntemamme organismit.

Hiilidioksidi on kaikkein tärkein kaasu kasveille, koska sen avulla ne kasvavat. Kun ne ottavat hiilidioksidia ilmasta, ne samalla päästävät happea. Happi on on kasvien "päästö".

Missä olit, kun koulussa tästä asiasta puhuttiin?

Olen opiskellut yliopistossa kasvitiedettä. Kasvit ottavat ilmasta hiilidioksidia yhteyttäessään. Se on oikeastaan hengittämisen vastakohta.

Aivan kuten mekin, kasvit tarvitsevat happea käyttäessään yhteyttämiään sokereita energiantuotantoon. Sitä kutsutaan soluhengitykseksi.

Kasvihuoneiden ilmaan lisätään hiilidioksidia, jopa 1200ppm asti ja sillä on selvä vaikutus kasvien kasvuun. Hakattuja Amazonin sademetsiä kutsuttiin maailman keuhkoiksi, koska ne tuottivat paljon happea ilmakehään. Jos kasvit päästävät enemmän happea, kuin ottavat, kyse on päästöistä.

Totta kai kasvit käyttävät hiilidioksidia kasvuunsa, nehän ovat autotrofeja toisin kuin me ihmiset. En ole muuta väittänytkään.

Varsinainen hengitys kasveilla tapahtuu kuitenkin samaan tapaan kuin meilläkin, sillä erotuksella että niillä ei ole keuhkoja eli hengitys tapahtuu solutasolla. Siitä tulee termi soluhengitys.

Tasapainotilassa Amazonin sademetsässä tapahtuu yhtä paljon uuden biomassan kasvua yhteyttämällä ja kuolleen aineksen hajoamista lahoamalla, joten mikään hapen nettotuottaja sademetsä ei ole. Yksittäinen puu tietysti tuottaa happea enemmän kuin kuluttaa. Maapallon keuhkot sijaitsevat todellisuudessa valtamerissä, missä hiiltä sisältävä orgaaninen aines ei kaikki hajoa, vaan osa vajoaa pohjalle sitoen hiilen pitkäksi aikaa itseensä.

Kyllä, valtameret ja niiden lämpötila on avain veteen sitoutuneissa kaasuissa. Ja niitä ohjaa Henryn lakina tunnettu kemiallisfysikaalinen ilmiö:

William Henry, vuonna 1803 julkaisi tutkimuksen, mikä  tuli tunnetuksi Henryn lakina/vakiona.

Henryn laki kuvaa kaasujen osapaineen tasapainoa nesteeseen  liuenneissa kaasuissa ja ilmakehässä.

Henryn laki osoittaa, että lämpötila nesteessä päättää liukoisuuden siihen liuenneissa kaasuissa.

Kun vesi lämpenee, se päästää siihen liuennutta ilmaa, kunnes osapaineet kaasuissa ilmakehässä ja liuoksessa ovat samat. Hiilidioksidi on yksi näistä liuenneista kaasuista.

Ja päinvastoin, kun viilenee.

Hiilidioksidin kohoaminen ilmakehässä on _seuraus_ lämpenemisestä, ei _syy_ lämpenemiselle. Tässä on kausaalinen yhteys, mutta ilmasto"tiede" on kääntänyt sen väärinpäin.

Kaikki jääkairaukset osoittavat lämpötilan nousseen ensin ja sitten on hiilidioksidipitoisuus kohonnut ilmakehässä.

Syy lämpenemiselle on aurinko ja se on juuri nyt suuressa minimissä (vrt. Maunderin minimi, pikkujääkaudella).

Tuo kausaalinen yhteys näyttää toimivan molempiin suuntiin. Ja oli miten oli, kun metsänraivaus ja fossiilisten poltto kuitenkin kiistattomasti tuottaa hiilidioksidia ilmakehään ja kun hiilidioksidi yhtä kiistattomasti voimistaa kasvihuoneilmiötä, mistä tässä täytyy kiistellä?

Elämmehän aikakautta, jolloin ensimmäistä kertaa maankuoreen ja biomassaan varastoitunutta hiiltä syöstään massiivisia määriä ilmakehään. Mikään ei-antropogeeninen prosessi ei ole yhtä lyhyessä ajassa toiminut vastaavalla tavalla.

Milloin ja missä on todistetusti seuraus aiheuttanut syyn? Kausaalinen yhteys ei "näytä" koskaan olevan kaksisuuntainen.

Kasvihuoneilmiö tapahtuu suljetussa kasvihuoneessa.

Elämä maapallolla mahdollistuu kasvihuoneilmiön vaikutuksesta. Ellei ilmiötä olisi, maapallon keskilämpötila olisi noin 25 astetta kylmempi. Vai onko tämäkin sinusta valetta? Vai onko stratosfäärissä lasikatto?