Yhyy, täytän 40, elämä ohi :(

Missä iässä uuden oppiminen on liian myöhäistä? Haloo! Ei ikinä

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 23:13"]Seksi on aivan upeaa tämän ikäisenä. Kroppa ei ole enää timmestä timmein, mutta so what. Itse olen ainakin vapautunut, heittäydyn seksiin täysillä, saan useita orgasmeja ja nautin täysillä.

Lapset ovat vanhempia ja itsenäisempiä, joten minulla on enemmän aikaa itselleni, ystävilleni ja harrastuksilleni. Iltaisin voisi vaikka opiskella jo haluaisin.

Tässä iässä voi hyvin aloittaa uusia harrastuksia, on paremmat taloudelliset mahdollisuudet siihen.

Minä olen löytänyt itseni ja tyylini, olen kauniimpi kuin vuosiin ja säteilen tyytyväisyyttä. Ei mun tarvitse ajatella mitä muut minusta ajattelevat, teen niitä asioita joista nautin. Ja näin 47-vuotiaana työmaailmakin on avoin, harkitsen työpaikan vaihtamista. Ihan hyvin siis tämänikäisenä voi vielä opiskellakin.

Elämä on sitä, miksi sen tekee.
[/quote]

Seksi ei tunnu enää miltään, enkä saa orgasmeja edes itsekseni. Lapset ovat vielä aika pieniä, niille pitää laittaa ruokaa, kuskata harrastuksiin , hankkia uusia vaatteita. Ei ole koskaan omaa rauhaa, eikä voi keskittyä omiin harrastuksiin. Ystävät on jääneet jonnekin, eikä ole mitään puhuttavaa, eikä kotiin jaksa pyytää ketään kun pitäisi siivota eikä jaksa työpäivän jälkeen. Rahaa ei jää penniäkään omaan käyttöön, kun perhe on elätettävänä. Työelämä on pettymys, stressi vie hiukset ja yöunet, mutta poiskaan ei pääse kun on pakko saada rahaa.

Eihän ongelma ole tässä vanheneminen itsessään vaan ap:n tekemät valinnat, joiden vuoksi hän pitää elämäänsä epätyydyttävänä. Olen aina ihmetellyt niitä, jotka haikailevat parikymppisen elämää. Mitä sen ikäisellä oikeasti on, mitä varttuneemmalla ei? Hehkeä ulkomuoto, jonka avulla saa huomiota vastakkaiselta sukupuolelta? Sen varaanko oma itsetunto rakentuu? Nelikymppisellä sen sijaan on (jos on tehnyt hyviä valintoja) mielenkiintoinen työ ja taloudellista turvaa, voi syödä hyvin, matkustella, harrastaa, shoppailla ja vaikka sisustaa hinnasta välittämättä. Minä ainakin nyt 32-vuotiaana saan jo selvästi vähemmän huomiota miehiltä kuin vaikka viisi vuotta sitten mutta en kyllä sitä kaipaakaan! Ihan tarpeeksi ehdin paistatella miesten ihailemana, nyt minua kiinnostavat huomattavasti enemmän omaan uraan liittyvät haasteet ja ammatilliset onnistumiset.

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 23:16"]

[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 23:07"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 22:15"] Mikä alkaa?? Ei kannata enää opiskella uutta eikä haaveilla alan vaihtamisesta. Ulkonäkö rapistuu. Kunto rapistuu. Ei voi enää diskota näyttämältä typerältä. Ei voi enää käyttää vinkeitä vaatteita näyttämättä typerältä. Ei voi enää tulla karatekaksi. Itseluottamusta ei ole tullut, elämänkokemusta ei ole ehtinyt tulla, vuodet vaan ovat hujahtaneet ohi. Lainaa on vielä 10 vuodeksi, joten töistä ei pääse poiskaan. Seksi ei tunnu enää miltään ja oksettaa oma rapistuva kroppa. Mikä tässä siis on hienoa ja mikä alkaa? ap [/quote] Siistäysin pinnallinen ihminen, jonka omakuva perustuu ulkonäköön ja suorittamiseen? Anteeksi, huomattavia vaikeuksia kaivaa suurta myötätuntoa. Ainakin topfemmassa pitäisi olla jotain muuta kuin ulkonäkö, että voi olla lopun ikäänsä kiinnostunut elämästään. Ihan ok näyttää hyvältä, mutta se sisältönä... Huh. Petasit tämän kriisin ihan itse lähtemällä tiettyihin hypetyksiin mukaan.  terv. saman ikäinen, jonka elämä hemmetin hyvää... [/quote] Kerro ihmeessä, mitä topfemmassa pitäisi hyvällä ja syvällisellä ihmisellä olla? Ja mikä alkaa tällaisella hienolla ihmisellä 40-veenä?

[/quote]

Jonkin alkamisesta en ole minä puhunut joku muu ehkä. Oleellista mulle on ollut jatkaa oikeita asioita.

Syvällinenkään en väitä olevani, mutta pinnallinen toisaalta en ole. Topfemmaani en sellaisenaan jaa, menisi turhan tunnistettavaksi. Mutta tärkeitä asioita itselle mm. monipuolinen mutta tiivis ystäväpiiri, erilaisia mielenkiintoisia ihmisiä jotka sekä tukevat että haastavat toisiaan. Hyvä parisuhde nyt, kun muutama vuosi avioerosta; seurustelukumppani älykäs ja mun silmääni aivan hiton hyvännäköinen mies, kiinnostava, kunnioittava ja hyvä rakastaja. Luontoharrastus ja yksi ns. ekstriimiharrastus, mielenrauhaa ja adrenaliinia tarpeen mukaan. Kuntoilu; itseni haastamista, terveenä ja vahvana pysymistä, energiaa. Jatkuva kiinnostus esim. politiikkaan sen laajassa merkityksessä, mielenkiinto maailman asioihin, ihmismieleen. Äitiys.

Tosiaan eivät nämä ole nelikymppisenä alkaneita asioita, vaan jatkuneita.