Lue keskustelun säännöt.
Vaimon synnytys lähenee - minä saan paskahalvauksen.
29.03.2015 |
Missään nimessä en hänen nähtensä paskahalvaile, hänellä kun on taipumus pysyä rauhallisena niin kauan kun minäkin olen rauhallinen. Joten olen itse daddy cool hänen seurassaan, se joka ei hätkähdä vaikka vaimo sattuisikin kesken synnytyksen kakkaamaan pöydälle.
Valitettavasti esikoiseni synnytys meni vuosia sitten täysin perseelleen. Olin nuori mies, synnytyksessä roiskui veri (ja kaikki muut) ja yleisesti ottaen asiat eivät todellakaan menneet "niin kuin piti". Saatoin myös pyörtyä. Ja kaikkea tätä olen vaimolle kaunistellut. Hänen silmissään olen Se Suuri Synnytystukihenkilö. Vaikka oikeasti haluan vain käpertyä peiton alle siihen asti että vauva on maailmassa. Pelkään vaimon ja vauvan puolesta niin kovasti että saan jo nyt itse fyysisiä oireita.
Kunhan vain purin syvimmät tuntoni, eipä tässä edes kommentoitavaa taida olla.
Kommentit (86)
Velanainen huutelee ohi aiheen, että taitaisin mieluummin kuolla kuin laittaa mieheni kokemaan vastaavaa kidutusta kuin mitä synnytys on. Ihan outoa, jos puolison suuri pelko ja huoli synnytyksen takia on näin käsittämätöntä ja jotenkin halveksittavaa monen mielestä. Palstamammoilla taitaa kyllä monen muun ketjunkin perusteella olla täysin empatiakyvyttömät miehet muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:36"]
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:20"]
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:15"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:09"] [quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:04"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 00:56"] [quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 00:53"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 00:47"] [quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 00:42"]Voiko isät jutella tosta neuvolassa? Mä en siis tiedä mistään mitään, mutta sä tunnut kaipaavan jotain synnytysvalmennusta. Tsemppiä! [/quote] Ei hajuakaan. Myöhänen enää selvitelläkään, oisit kertonut aiemmin! [/quote] Synnytys on siis varmaan lähellä? Luulisi, että joku voisi auttaa sua. Mä en oikeasti tiedä, mutta sinuna koittaisin vaikka soitella sinne neuvolaan ja pyytää vaikka jotakuta puhumaan tuosta sun kanssa puhelimessa, jos ei muuten ehdi. Tai kysy, mistä löydät jonkun, joka voi auttaa. Se on todella outoa, ettei isiä auteta tuossa enemmän jo oletusarvoisesti. Ihan oikeasti! [/quote] Ensi kuussa tapahtuu. Tarvitsen jonkun äijätukiryhmän äkkiä. Synnytyspelkoiset miehet ry. [/quote] Sitten luulisi, että sä ehdit jonkun kanssa ennen sitä vielä puhumaan. Mutta sun pitää ehkä todellakin vaatia apua. Sulle on varmasti jäänyt joku trauma tuosta sun esikoisen syntymästä. Mä aloittaisin sieltä neuvolasta, missä vaimosi käy. Eikö raskaana olevat naiset käy äitiysneuvolassa? Sieltä mä aloittaisin tuon avun hakemisen. Tuntuu julmalta, että sä olet noin yksin tämän kanssa. Tämä tuntuu musta ihan oikealta tasa-arvo-ongelmalta myöskin. Isät tarvitsee enemmän tukea! Koita ajatella, että sä et varmasti ole yksin asian kanssa, ja hakemalla apua sä olet vähän niin kuin pioneeri ja tasaat tietä muille huolissaan oleville isille. [/quote] Suuren Synnytystukihenkilöni maine kärsisi silloin. Ja en todellakaan halua aiheuttaa vaimolle mitään stressiä, hänen ei tarvi tietää sitä ettei minulla ole homma hallussa. [/quote] Et ole edes vaimolle kertonut? Ei hyvää päivää, mikä sankari. Et ole rehellinen edes vaimollesi, sori vaan, mut sun paikka ei ole synnytyssalissa. En ikinä hyväksyisi, että mieheni tuki olisi huijausta ja tuollaisella pohjalla. Olet petturi ja pelkuri, hyi! [/quote] En ole. Tunnen vaimoni, jos minä panikoin, hänkin panikoi. Miksi ihmeessä haluaisin hälle aiheuttaa pelkoa? Petturiksi en itseäni lokeroisi, pelkuriksi kyllä.
[/quote]
No et sinä mikään pelkuri ole. Totta kai tuollaiset tunteet ovat täysin normaaleja vaikka edellinen synnytys olisi mennyt hyvinkin.
Suomessa (ja varmaan muuallakin) on se vika, että keskitytään vain äitiin ja isä jätetään statistin rooliin. Paljon vaaditaan mutta tukea ei käytännössä tule. Tämä jatkuu vielä vauvan syntymänkin jälkeen, aivan kuin se lapsi olisi vain äidin ja isä sitten se pikku apuri tarvittaessa.
Olisi kyllä aika päivittää nuo neuvolatkin nykypäivään. Nykyään kun on normaalia että isäkin on synnytyksessä mukana ja osallistuu lapsen hoitoon ja kasvatukseen siinä missä nainenkin.
[/quote]
Isä itse tiesi traumaattisesta tilanteestaan, eikä tehnyt mitään. Olisi aukaissut suunsa. Olisi saanut varmasti apua. Sitä voi myös hakea itse maksavana asiakkaana terapeuteilta jos olisi niin, ettei sattuisi saamaan. Varmasti 5-10 käyntiä ois tehnyt ihmeitä.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:40"]
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:31"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:26"] [quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:24"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:18"] Ensiksikin: pelkääminen on varmasti ihan normaalia. Onhan se nyt aika hurja tapahtuma, ei ihan jokapäiväinen paitsi kätilöille! Toisekseen: ihanaa miten välität vaimostasi. Hän varmasti osaa sitä arvostaa :) Jos ei ketään muita löydy tähän hätään, puhu tänne meille! Voisin kysyä jos mieheni ehtisi vastata sulle. Hän kun on jälkeenpäin paljastanut miten meinasi vauvamme synnytyksessä pyörtyä, vaikka itse olin ajatellut hänen olleen niin super-rauhallinen koko ajan! Tsemppiä! :) [/quote] Miten niin välittää? Salaa oman pelkonsa. Ei järkevää touhua. Lisäksi miten niin miehelle voi sanoa, että synnytys on hurja tapahtuma, mutta kanssasisarille puhutaan aivan toisella tavalla? Aivan kuin mies olisi pikkulapsi. Onneksi mun mies ei ole joutunut tunnustamaan mitään vaan oli reippaana, skarppina ja mukana koko synnytyksen ajan. Ja jos olisi ollut toisin, olisi senkin kertonut ajallaan, eikä sitten kun kaikki on ohi ja mä olisin tukeutunut näyttelijään. [/quote] eli sun mielestä mies saa alkaa kesken synnytyksen kiljumaan ja draamailemaan ettei pystykään siihen? :D kyllä mää ainaki toivon että oma mies piilottaa ällötyksen ja kauhun tunteet synnytyksen ajan jos suinkin vaan voi. Niistä voidaan jutella sitten jälkeenpäin. [/quote] No mun miehen tietäen se ei tulisi noin yllätyksenä. Hän kertoisi asiasta jo ennakkoon, että saattaa noin käydä. Voisin sitten miettiä, kannattaako tulla ollenkaan mua pelottelemaan. Mut aphän aikoo sellaisen yllätyksen vaimolleen järjestää, ilmeisesti. [/quote] Niin siis tämän jutun ideahan oli kyllä juurikin siinä että minä en aio vaimolle sellaista yllätystä missään nimessä järjestää?
[/quote]
Minkä jutun? Millä sä hallitset sitten tunteesi?
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:43"]
Velanainen huutelee ohi aiheen, että taitaisin mieluummin kuolla kuin laittaa mieheni kokemaan vastaavaa kidutusta kuin mitä synnytys on. Ihan outoa, jos puolison suuri pelko ja huoli synnytyksen takia on näin käsittämätöntä ja jotenkin halveksittavaa monen mielestä. Palstamammoilla taitaa kyllä monen muun ketjunkin perusteella olla täysin empatiakyvyttömät miehet muutenkin.
[/quote]
Miten niin empatiakyvyttömät? Minun mieheni tuki minua ja oli aivan empaattinen. Ap sen sijaan ei ole, koska salaa tuollaista asiaa. Minusta mulla ois oikeus tietää mieheni tunteista rehellisesti.
Kiitos vastauksista, ainakin yksi neuvo tulee käyttöön. Tässä kohtaa vetäydyn takavasemmalle. Öitä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:46"]
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:43"]
Velanainen huutelee ohi aiheen, että taitaisin mieluummin kuolla kuin laittaa mieheni kokemaan vastaavaa kidutusta kuin mitä synnytys on. Ihan outoa, jos puolison suuri pelko ja huoli synnytyksen takia on näin käsittämätöntä ja jotenkin halveksittavaa monen mielestä. Palstamammoilla taitaa kyllä monen muun ketjunkin perusteella olla täysin empatiakyvyttömät miehet muutenkin.
[/quote]
Miten niin empatiakyvyttömät? Minun mieheni tuki minua ja oli aivan empaattinen. Ap sen sijaan ei ole, koska salaa tuollaista asiaa. Minusta mulla ois oikeus tietää mieheni tunteista rehellisesti.
[/quote]
Enkä mä halveksi ap:n pelkoa sinänsä, vaan hänen tapaansa suhtautua siihen, eli ei ota vakavasti. Viimeisillä metreillä panikoi täällä palstalla. No, toivotaan kädet ristissä, että se auttaa.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:46"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:43"]
Velanainen huutelee ohi aiheen, että taitaisin mieluummin kuolla kuin laittaa mieheni kokemaan vastaavaa kidutusta kuin mitä synnytys on. Ihan outoa, jos puolison suuri pelko ja huoli synnytyksen takia on näin käsittämätöntä ja jotenkin halveksittavaa monen mielestä. Palstamammoilla taitaa kyllä monen muun ketjunkin perusteella olla täysin empatiakyvyttömät miehet muutenkin.
[/quote]
Miten niin empatiakyvyttömät? Minun mieheni tuki minua ja oli aivan empaattinen. Ap sen sijaan ei ole, koska salaa tuollaista asiaa. Minusta mulla ois oikeus tietää mieheni tunteista rehellisesti.
[/quote]
täällä nyt yksi ja sama tyyppi vinkuvonkuvalittaaja haukkuu alottajaa. En edelleenkään ymmärrä kuka haluaa että mies KESKEN SYNNYTYKSEN alkaakin panikoimaan ja kertomaan ettei pysty siihen. Kyllä siinä on muuta mietittävää just sillon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä miehellä pitäisi olla tuossa vaiheessa jo hyvinkin selvillä tunteensa synnytystä kohtaan tai eihän niitä koskaan voi täysin ennustaa, mutta ap on pihalla kuin lumiukko. Ei ole valmentautunut mitenkään, jos noin paljon pelottaa. Outoa.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:49"]
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:46"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:43"] Velanainen huutelee ohi aiheen, että taitaisin mieluummin kuolla kuin laittaa mieheni kokemaan vastaavaa kidutusta kuin mitä synnytys on. Ihan outoa, jos puolison suuri pelko ja huoli synnytyksen takia on näin käsittämätöntä ja jotenkin halveksittavaa monen mielestä. Palstamammoilla taitaa kyllä monen muun ketjunkin perusteella olla täysin empatiakyvyttömät miehet muutenkin. [/quote] Miten niin empatiakyvyttömät? Minun mieheni tuki minua ja oli aivan empaattinen. Ap sen sijaan ei ole, koska salaa tuollaista asiaa. Minusta mulla ois oikeus tietää mieheni tunteista rehellisesti. [/quote] täällä nyt yksi ja sama tyyppi vinkuvonkuvalittaaja haukkuu alottajaa. En edelleenkään ymmärrä kuka haluaa että mies KESKEN SYNNYTYKSEN alkaakin panikoimaan ja kertomaan ettei pysty siihen. Kyllä siinä on muuta mietittävää just sillon.
[/quote]
En tajua, mistä keksit että haluan, että siitä vingutaan kesken synnytyksen. Mutta tunteistaan olisi rehellistä kertoa vaimolle, varsinkin kun ne ovat noinkin vaikeat miehelle. Nyt riski siihen, että mies pragaa kesken synnytyksen on isompi, kuin käsittelemällä asiaa avoimesti etukäteen. Kun nyt ei ole selvästi kyse mistään normaalista synnytysjännityksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:49"]
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:46"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:43"] Velanainen huutelee ohi aiheen, että taitaisin mieluummin kuolla kuin laittaa mieheni kokemaan vastaavaa kidutusta kuin mitä synnytys on. Ihan outoa, jos puolison suuri pelko ja huoli synnytyksen takia on näin käsittämätöntä ja jotenkin halveksittavaa monen mielestä. Palstamammoilla taitaa kyllä monen muun ketjunkin perusteella olla täysin empatiakyvyttömät miehet muutenkin. [/quote] Miten niin empatiakyvyttömät? Minun mieheni tuki minua ja oli aivan empaattinen. Ap sen sijaan ei ole, koska salaa tuollaista asiaa. Minusta mulla ois oikeus tietää mieheni tunteista rehellisesti. [/quote] täällä nyt yksi ja sama tyyppi vinkuvonkuvalittaaja haukkuu alottajaa. En edelleenkään ymmärrä kuka haluaa että mies KESKEN SYNNYTYKSEN alkaakin panikoimaan ja kertomaan ettei pysty siihen. Kyllä siinä on muuta mietittävää just sillon.
[/quote]
Siis sua ei häiritsis, että miehesi olisi noin peloissaan kun ap, mutta ei kertoisi sinulle? Siis et koe, että haluat, että jos olet menossa synnyttämään niin miehesi todella on sun tulihenkilö? Mulle se ainakin oli niin tärkeää, että mies on tukena, että olisin raivostunut, jos mies ei olisi kertonut peloistaan ja sitten vaikkapa ovella ei pysty tulemaan saliin. Mutta jos ois kertonut etukäteen, niin minkäs sille sitten voi ja olisi voitu tehdä tarvittavat tukihenkilöjärjestelyt suunnitellusti.
Lukekaa nyt jo otsikko ja miettikää, että miehenne ois kirjoittanut sen. Nynnyn käsialaa tai sitten jonkun, jota en haluaisi mukaan synnytyssaliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko joku selittää mikä on paskahalvaus? Onko se niikuin ummetus vai ripulu?
Ei lol mikä nössö. Ja kutsut itseäsi mieheksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiskohan se yks ja sama vikisijä nyt lopettaa apn mollaamisen? :)
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 02:04"]
Voisiko joku selittää mikä on paskahalvaus? Onko se niikuin ummetus vai ripulu?
[/quote]
Mä luulin, että tää on joku lesboaloitus, koska en ole ennen kuullut miesten käyttävän ko ilmaisua... Muutenkin ois ollu jotenkin ymmärrettävämpi, jos ois ollu lesbonaisen aloitus. Nainen sentään voi samaistua synnyttäjään, mies ei koskaan joudu kuvittelemaankaan olevansa samassa tilanteessa kuin katsojana. Jo senkin takia miehen pitäisi osata suhtautua vähän ritarillisemmin...
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 02:06"]
Voiskohan se yks ja sama vikisijä nyt lopettaa apn mollaamisen? :)
[/quote]
Meitä on ainakin kaksi, En kirjoittanut viestiä nro 55, ja voisitteko vastata mulle viestiini nro 52? Ja miksi vain taputtelette aloittajaa olalle? Ette näe katastrofin tapahtuvan?
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 00:39"]
Missään nimessä en hänen nähtensä paskahalvaile, hänellä kun on taipumus pysyä rauhallisena niin kauan kun minäkin olen rauhallinen. Joten olen itse daddy cool hänen seurassaan, se joka ei hätkähdä vaikka vaimo sattuisikin kesken synnytyksen kakkaamaan pöydälle. Valitettavasti esikoiseni synnytys meni vuosia sitten täysin perseelleen. Olin nuori mies, synnytyksessä roiskui veri (ja kaikki muut) ja yleisesti ottaen asiat eivät todellakaan menneet "niin kuin piti". Saatoin myös pyörtyä. Ja kaikkea tätä olen vaimolle kaunistellut. Hänen silmissään olen Se Suuri Synnytystukihenkilö. Vaikka oikeasti haluan vain käpertyä peiton alle siihen asti että vauva on maailmassa. Pelkään vaimon ja vauvan puolesta niin kovasti että saan jo nyt itse fyysisiä oireita. Kunhan vain purin syvimmät tuntoni, eipä tässä edes kommentoitavaa taida olla.
[/quote]
Jotenkin ei vakuuta tämä viesti todellakaan. Mikä v*tun daddy cool?! Kakka nyt ei vielä mitään muutenkaan. Ja vika mustattu lause on minusta just se, mistä ihmettelen, että kaikki vaan taputtelee olalle. Jos jo nyt noin, niin miten sitten synnytyssalissa?
Niin ja myös mustattua edeltävä lause. *pyörittelee päätään*
Ymmärrän pelon, mutta en sitä, että kaikki uskoo, että kyllä se siitä.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:57"]
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:49"]
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:46"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:43"] Velanainen huutelee ohi aiheen, että taitaisin mieluummin kuolla kuin laittaa mieheni kokemaan vastaavaa kidutusta kuin mitä synnytys on. Ihan outoa, jos puolison suuri pelko ja huoli synnytyksen takia on näin käsittämätöntä ja jotenkin halveksittavaa monen mielestä. Palstamammoilla taitaa kyllä monen muun ketjunkin perusteella olla täysin empatiakyvyttömät miehet muutenkin. [/quote] Miten niin empatiakyvyttömät? Minun mieheni tuki minua ja oli aivan empaattinen. Ap sen sijaan ei ole, koska salaa tuollaista asiaa. Minusta mulla ois oikeus tietää mieheni tunteista rehellisesti. [/quote] täällä nyt yksi ja sama tyyppi vinkuvonkuvalittaaja haukkuu alottajaa. En edelleenkään ymmärrä kuka haluaa että mies KESKEN SYNNYTYKSEN alkaakin panikoimaan ja kertomaan ettei pysty siihen. Kyllä siinä on muuta mietittävää just sillon.
[/quote]
Siis sua ei häiritsis, että miehesi olisi noin peloissaan kun ap, mutta ei kertoisi sinulle? Siis et koe, että haluat, että jos olet menossa synnyttämään niin miehesi todella on sun tulihenkilö? Mulle se ainakin oli niin tärkeää, että mies on tukena, että olisin raivostunut, jos mies ei olisi kertonut peloistaan ja sitten vaikkapa ovella ei pysty tulemaan saliin. Mutta jos ois kertonut etukäteen, niin minkäs sille sitten voi ja olisi voitu tehdä tarvittavat tukihenkilöjärjestelyt suunnitellusti.
[/quote]
No? Eikö häiritsis?!
Mä en käsitä, ap, että mikset ole ottanut asiasta selvää alusta asti? Miksi olet esiintynyt suurena tulihenkilönä? Jos kerran osaat noin nyyhkyttää aiemman kokemuksen traumaattisuutta (minkä uskonkin) niin sinussa ei sitten ole miestä ottamaan traumaasi sen verran vakavasti, ettet olisi esiintynyt the tukihenkilönä, vaan olisit tunnustanut tilanteen ja hakenut apua tai jopa todennut, ettet ehkä voi olla edes paikalla? Asioiden tunnistaminen sellaisina kuin ne on antaisi sinulle voimia, nyt hukkaat ne voimat salailuun. Anteeksi vihainen asenteeni, et varmasti toiminut noin pahuuttasi, mutta ihan kuin leikkisit vakavalla asialla. Haluan herätellä sinua siihen, että kuulostaa ainakin minun korviini aika pahalta sun tilanteesi, mutta sille olisi itsesi (ja vaimosi) kannalta pitänyt tehdä jotain alusta asti. Sitten saisit oikeaa tukea ja apua. Nyt se menee helposti just tällaiseksi selkääntaputteluksi.