Vaimon synnytys lähenee - minä saan paskahalvauksen.
Missään nimessä en hänen nähtensä paskahalvaile, hänellä kun on taipumus pysyä rauhallisena niin kauan kun minäkin olen rauhallinen. Joten olen itse daddy cool hänen seurassaan, se joka ei hätkähdä vaikka vaimo sattuisikin kesken synnytyksen kakkaamaan pöydälle.
Valitettavasti esikoiseni synnytys meni vuosia sitten täysin perseelleen. Olin nuori mies, synnytyksessä roiskui veri (ja kaikki muut) ja yleisesti ottaen asiat eivät todellakaan menneet "niin kuin piti". Saatoin myös pyörtyä. Ja kaikkea tätä olen vaimolle kaunistellut. Hänen silmissään olen Se Suuri Synnytystukihenkilö. Vaikka oikeasti haluan vain käpertyä peiton alle siihen asti että vauva on maailmassa. Pelkään vaimon ja vauvan puolesta niin kovasti että saan jo nyt itse fyysisiä oireita.
Kunhan vain purin syvimmät tuntoni, eipä tässä edes kommentoitavaa taida olla.
Kommentit (86)
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:09"]
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:04"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 00:56"] [quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 00:53"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 00:47"] [quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 00:42"]Voiko isät jutella tosta neuvolassa? Mä en siis tiedä mistään mitään, mutta sä tunnut kaipaavan jotain synnytysvalmennusta. Tsemppiä! [/quote] Ei hajuakaan. Myöhänen enää selvitelläkään, oisit kertonut aiemmin! [/quote] Synnytys on siis varmaan lähellä? Luulisi, että joku voisi auttaa sua. Mä en oikeasti tiedä, mutta sinuna koittaisin vaikka soitella sinne neuvolaan ja pyytää vaikka jotakuta puhumaan tuosta sun kanssa puhelimessa, jos ei muuten ehdi. Tai kysy, mistä löydät jonkun, joka voi auttaa. Se on todella outoa, ettei isiä auteta tuossa enemmän jo oletusarvoisesti. Ihan oikeasti! [/quote] Ensi kuussa tapahtuu. Tarvitsen jonkun äijätukiryhmän äkkiä. Synnytyspelkoiset miehet ry. [/quote] Sitten luulisi, että sä ehdit jonkun kanssa ennen sitä vielä puhumaan. Mutta sun pitää ehkä todellakin vaatia apua. Sulle on varmasti jäänyt joku trauma tuosta sun esikoisen syntymästä. Mä aloittaisin sieltä neuvolasta, missä vaimosi käy. Eikö raskaana olevat naiset käy äitiysneuvolassa? Sieltä mä aloittaisin tuon avun hakemisen. Tuntuu julmalta, että sä olet noin yksin tämän kanssa. Tämä tuntuu musta ihan oikealta tasa-arvo-ongelmalta myöskin. Isät tarvitsee enemmän tukea! Koita ajatella, että sä et varmasti ole yksin asian kanssa, ja hakemalla apua sä olet vähän niin kuin pioneeri ja tasaat tietä muille huolissaan oleville isille. [/quote] Suuren Synnytystukihenkilöni maine kärsisi silloin. Ja en todellakaan halua aiheuttaa vaimolle mitään stressiä, hänen ei tarvi tietää sitä ettei minulla ole homma hallussa.
[/quote]
Et ole edes vaimolle kertonut? Ei hyvää päivää, mikä sankari. Et ole rehellinen edes vaimollesi, sori vaan, mut sun paikka ei ole synnytyssalissa. En ikinä hyväksyisi, että mieheni tuki olisi huijausta ja tuollaisella pohjalla. Olet petturi ja pelkuri, hyi!
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:12"]
Minusta ap kuulostaa nynnyltä. Miten te voitte olla noin myötätuntoisia? Eihän se auta mitään, jos toinen pelkää, niin hän pelkää. En voi käsittää, miksi ap pelkää? Sun vaimos siinä kärsii, et sinä. Aika raukka, kun et sitä tajua. Ja jos vaimon kärsimys noin paljon halvaannuttaa, niin missä vika? Mikset ole karaistuneempi tai maalaisjärkisempi? Saisin paskahalvauksen, jos joutuisin tukemaan miestäni kun itse kärsin.
[/quote]
Se on hänen lapsensa ja hänen vaimonsa. Ja mä ainakin ottaisin itse mieluummin rakkaan ihmisen kärsimyksen kuin antaisin hänen kokea sen. Koitain neuvoa, jotta hän selviäisi tilanteesta paremmin.
Ap:lle sanon vielä, että et kai halua, että vaimosi tosiaan joutuu huolehtimaan susta synnytyksen aikana? Se, että hakisit jostain apua, olisi myös palvelus vaimollesi.
Et sentään joudu puskemaan väkivalloin pienenpienestä peniksesi reiästä ulos monikiloista jötkälettä, kun samalla koko penis repeilee perseeseen asti. Hengitä syvään ja simmut kiinni.
Ensiksikin: pelkääminen on varmasti ihan normaalia. Onhan se nyt aika hurja tapahtuma, ei ihan jokapäiväinen paitsi kätilöille! Toisekseen: ihanaa miten välität vaimostasi. Hän varmasti osaa sitä arvostaa :)
Jos ei ketään muita löydy tähän hätään, puhu tänne meille! Voisin kysyä jos mieheni ehtisi vastata sulle. Hän kun on jälkeenpäin paljastanut miten meinasi vauvamme synnytyksessä pyörtyä, vaikka itse olin ajatellut hänen olleen niin super-rauhallinen koko ajan!
Tsemppiä! :)
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:12"]Minusta ap kuulostaa nynnyltä. Miten te voitte olla noin myötätuntoisia? Eihän se auta mitään, jos toinen pelkää, niin hän pelkää. En voi käsittää, miksi ap pelkää? Sun vaimos siinä kärsii, et sinä. Aika raukka, kun et sitä tajua. Ja jos vaimon kärsimys noin paljon halvaannuttaa, niin missä vika? Mikset ole karaistuneempi tai maalaisjärkisempi? Saisin paskahalvauksen, jos joutuisin tukemaan miestäni kun itse kärsin.
[/quote]
Siksi juuri en näytä pelkoani vaimolle - en halua hänen pelkäävän. Ja kyllä, vaimon kärsimys halvaannuttaa. Esikoisen synnytyksessä olin menettää sekä vauvan että vauvan äidin, kyllä siitä jäi huono maku suuhun.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:15"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:09"]
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:04"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 00:56"] [quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 00:53"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 00:47"] [quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 00:42"]Voiko isät jutella tosta neuvolassa? Mä en siis tiedä mistään mitään, mutta sä tunnut kaipaavan jotain synnytysvalmennusta. Tsemppiä! [/quote] Ei hajuakaan. Myöhänen enää selvitelläkään, oisit kertonut aiemmin! [/quote] Synnytys on siis varmaan lähellä? Luulisi, että joku voisi auttaa sua. Mä en oikeasti tiedä, mutta sinuna koittaisin vaikka soitella sinne neuvolaan ja pyytää vaikka jotakuta puhumaan tuosta sun kanssa puhelimessa, jos ei muuten ehdi. Tai kysy, mistä löydät jonkun, joka voi auttaa. Se on todella outoa, ettei isiä auteta tuossa enemmän jo oletusarvoisesti. Ihan oikeasti! [/quote] Ensi kuussa tapahtuu. Tarvitsen jonkun äijätukiryhmän äkkiä. Synnytyspelkoiset miehet ry. [/quote] Sitten luulisi, että sä ehdit jonkun kanssa ennen sitä vielä puhumaan. Mutta sun pitää ehkä todellakin vaatia apua. Sulle on varmasti jäänyt joku trauma tuosta sun esikoisen syntymästä. Mä aloittaisin sieltä neuvolasta, missä vaimosi käy. Eikö raskaana olevat naiset käy äitiysneuvolassa? Sieltä mä aloittaisin tuon avun hakemisen. Tuntuu julmalta, että sä olet noin yksin tämän kanssa. Tämä tuntuu musta ihan oikealta tasa-arvo-ongelmalta myöskin. Isät tarvitsee enemmän tukea! Koita ajatella, että sä et varmasti ole yksin asian kanssa, ja hakemalla apua sä olet vähän niin kuin pioneeri ja tasaat tietä muille huolissaan oleville isille. [/quote] Suuren Synnytystukihenkilöni maine kärsisi silloin. Ja en todellakaan halua aiheuttaa vaimolle mitään stressiä, hänen ei tarvi tietää sitä ettei minulla ole homma hallussa.
[/quote]
Et ole edes vaimolle kertonut? Ei hyvää päivää, mikä sankari. Et ole rehellinen edes vaimollesi, sori vaan, mut sun paikka ei ole synnytyssalissa. En ikinä hyväksyisi, että mieheni tuki olisi huijausta ja tuollaisella pohjalla. Olet petturi ja pelkuri, hyi!
[/quote]
En ole. Tunnen vaimoni, jos minä panikoin, hänkin panikoi. Miksi ihmeessä haluaisin hälle aiheuttaa pelkoa? Petturiksi en itseäni lokeroisi, pelkuriksi kyllä.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:16"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:12"]
Minusta ap kuulostaa nynnyltä. Miten te voitte olla noin myötätuntoisia? Eihän se auta mitään, jos toinen pelkää, niin hän pelkää. En voi käsittää, miksi ap pelkää? Sun vaimos siinä kärsii, et sinä. Aika raukka, kun et sitä tajua. Ja jos vaimon kärsimys noin paljon halvaannuttaa, niin missä vika? Mikset ole karaistuneempi tai maalaisjärkisempi? Saisin paskahalvauksen, jos joutuisin tukemaan miestäni kun itse kärsin.
[/quote]
Se on hänen lapsensa ja hänen vaimonsa. Ja mä ainakin ottaisin itse mieluummin rakkaan ihmisen kärsimyksen kuin antaisin hänen kokea sen. Koitain neuvoa, jotta hän selviäisi tilanteesta paremmin.
Ap:lle sanon vielä, että et kai halua, että vaimosi tosiaan joutuu huolehtimaan susta synnytyksen aikana? Se, että hakisit jostain apua, olisi myös palvelus vaimollesi.
[/quote]
En tietenkään halua sitä. Niin ei saa missään nimessä tapahtua. Joten pointtisi on erittäin hyvä.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:18"]
Ensiksikin: pelkääminen on varmasti ihan normaalia. Onhan se nyt aika hurja tapahtuma, ei ihan jokapäiväinen paitsi kätilöille! Toisekseen: ihanaa miten välität vaimostasi. Hän varmasti osaa sitä arvostaa :)
Jos ei ketään muita löydy tähän hätään, puhu tänne meille! Voisin kysyä jos mieheni ehtisi vastata sulle. Hän kun on jälkeenpäin paljastanut miten meinasi vauvamme synnytyksessä pyörtyä, vaikka itse olin ajatellut hänen olleen niin super-rauhallinen koko ajan!
Tsemppiä! :)
[/quote]
Miten niin välittää? Salaa oman pelkonsa. Ei järkevää touhua. Lisäksi miten niin miehelle voi sanoa, että synnytys on hurja tapahtuma, mutta kanssasisarille puhutaan aivan toisella tavalla? Aivan kuin mies olisi pikkulapsi. Onneksi mun mies ei ole joutunut tunnustamaan mitään vaan oli reippaana, skarppina ja mukana koko synnytyksen ajan. Ja jos olisi ollut toisin, olisi senkin kertonut ajallaan, eikä sitten kun kaikki on ohi ja mä olisin tukeutunut näyttelijään.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:18"]Ensiksikin: pelkääminen on varmasti ihan normaalia. Onhan se nyt aika hurja tapahtuma, ei ihan jokapäiväinen paitsi kätilöille! Toisekseen: ihanaa miten välität vaimostasi. Hän varmasti osaa sitä arvostaa :)
Jos ei ketään muita löydy tähän hätään, puhu tänne meille! Voisin kysyä jos mieheni ehtisi vastata sulle. Hän kun on jälkeenpäin paljastanut miten meinasi vauvamme synnytyksessä pyörtyä, vaikka itse olin ajatellut hänen olleen niin super-rauhallinen koko ajan!
Tsemppiä! :)
[/quote]
Voisin vuokrata miehesi hetkeksi.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:19"]
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:12"]Minusta ap kuulostaa nynnyltä. Miten te voitte olla noin myötätuntoisia? Eihän se auta mitään, jos toinen pelkää, niin hän pelkää. En voi käsittää, miksi ap pelkää? Sun vaimos siinä kärsii, et sinä. Aika raukka, kun et sitä tajua. Ja jos vaimon kärsimys noin paljon halvaannuttaa, niin missä vika? Mikset ole karaistuneempi tai maalaisjärkisempi? Saisin paskahalvauksen, jos joutuisin tukemaan miestäni kun itse kärsin. [/quote] Siksi juuri en näytä pelkoani vaimolle - en halua hänen pelkäävän. Ja kyllä, vaimon kärsimys halvaannuttaa. Esikoisen synnytyksessä olin menettää sekä vauvan että vauvan äidin, kyllä siitä jäi huono maku suuhun.
[/quote]
Miten sun vaimosi pelko lisääntyy, vaikka sä pelkäisitkin? Eikö hän ole nainen? Naisen on pakko synnyttää ja sen takia nainen sen kestää vaikka tuntuukin siltä, että menee mestauslavalle. Mikset ehdota vaimollsidoulaa? Olisi varmaan paljon terveempi ratkaisu nyt tässä tilanteessa.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:24"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:18"]
Ensiksikin: pelkääminen on varmasti ihan normaalia. Onhan se nyt aika hurja tapahtuma, ei ihan jokapäiväinen paitsi kätilöille! Toisekseen: ihanaa miten välität vaimostasi. Hän varmasti osaa sitä arvostaa :)
Jos ei ketään muita löydy tähän hätään, puhu tänne meille! Voisin kysyä jos mieheni ehtisi vastata sulle. Hän kun on jälkeenpäin paljastanut miten meinasi vauvamme synnytyksessä pyörtyä, vaikka itse olin ajatellut hänen olleen niin super-rauhallinen koko ajan!
Tsemppiä! :)
[/quote]
Miten niin välittää? Salaa oman pelkonsa. Ei järkevää touhua. Lisäksi miten niin miehelle voi sanoa, että synnytys on hurja tapahtuma, mutta kanssasisarille puhutaan aivan toisella tavalla? Aivan kuin mies olisi pikkulapsi. Onneksi mun mies ei ole joutunut tunnustamaan mitään vaan oli reippaana, skarppina ja mukana koko synnytyksen ajan. Ja jos olisi ollut toisin, olisi senkin kertonut ajallaan, eikä sitten kun kaikki on ohi ja mä olisin tukeutunut näyttelijään.
[/quote]
eli sun mielestä mies saa alkaa kesken synnytyksen kiljumaan ja draamailemaan ettei pystykään siihen? :D kyllä mää ainaki toivon että oma mies piilottaa ällötyksen ja kauhun tunteet synnytyksen ajan jos suinkin vaan voi. Niistä voidaan jutella sitten jälkeenpäin.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:25"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:19"]
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:12"]Minusta ap kuulostaa nynnyltä. Miten te voitte olla noin myötätuntoisia? Eihän se auta mitään, jos toinen pelkää, niin hän pelkää. En voi käsittää, miksi ap pelkää? Sun vaimos siinä kärsii, et sinä. Aika raukka, kun et sitä tajua. Ja jos vaimon kärsimys noin paljon halvaannuttaa, niin missä vika? Mikset ole karaistuneempi tai maalaisjärkisempi? Saisin paskahalvauksen, jos joutuisin tukemaan miestäni kun itse kärsin. [/quote] Siksi juuri en näytä pelkoani vaimolle - en halua hänen pelkäävän. Ja kyllä, vaimon kärsimys halvaannuttaa. Esikoisen synnytyksessä olin menettää sekä vauvan että vauvan äidin, kyllä siitä jäi huono maku suuhun.
[/quote]
Miten sun vaimosi pelko lisääntyy, vaikka sä pelkäisitkin? Eikö hän ole nainen? Naisen on pakko synnyttää ja sen takia nainen sen kestää vaikka tuntuukin siltä, että menee mestauslavalle. Mikset ehdota vaimollsidoulaa? Olisi varmaan paljon terveempi ratkaisu nyt tässä tilanteessa.
[/quote]
Kyllä se vaimoonkin vaikuttaa jos minä alan panikoimaan ja pelkäämään. Tuskin kukaan haluaa kauhusta kankeaa tukihenkilöä? Ei vaimo tässä tukihenkilöä kaipaa - muuta kuin minut. Ja minä kaipaan tukea tukihenkilönä olemiseen.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:26"]
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:24"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:18"] Ensiksikin: pelkääminen on varmasti ihan normaalia. Onhan se nyt aika hurja tapahtuma, ei ihan jokapäiväinen paitsi kätilöille! Toisekseen: ihanaa miten välität vaimostasi. Hän varmasti osaa sitä arvostaa :) Jos ei ketään muita löydy tähän hätään, puhu tänne meille! Voisin kysyä jos mieheni ehtisi vastata sulle. Hän kun on jälkeenpäin paljastanut miten meinasi vauvamme synnytyksessä pyörtyä, vaikka itse olin ajatellut hänen olleen niin super-rauhallinen koko ajan! Tsemppiä! :) [/quote] Miten niin välittää? Salaa oman pelkonsa. Ei järkevää touhua. Lisäksi miten niin miehelle voi sanoa, että synnytys on hurja tapahtuma, mutta kanssasisarille puhutaan aivan toisella tavalla? Aivan kuin mies olisi pikkulapsi. Onneksi mun mies ei ole joutunut tunnustamaan mitään vaan oli reippaana, skarppina ja mukana koko synnytyksen ajan. Ja jos olisi ollut toisin, olisi senkin kertonut ajallaan, eikä sitten kun kaikki on ohi ja mä olisin tukeutunut näyttelijään. [/quote] eli sun mielestä mies saa alkaa kesken synnytyksen kiljumaan ja draamailemaan ettei pystykään siihen? :D kyllä mää ainaki toivon että oma mies piilottaa ällötyksen ja kauhun tunteet synnytyksen ajan jos suinkin vaan voi. Niistä voidaan jutella sitten jälkeenpäin.
[/quote]
No mun miehen tietäen se ei tulisi noin yllätyksenä. Hän kertoisi asiasta jo ennakkoon, että saattaa noin käydä. Voisin sitten miettiä, kannattaako tulla ollenkaan mua pelottelemaan. Mut aphän aikoo sellaisen yllätyksen vaimolleen järjestää, ilmeisesti.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:29"]
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:25"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:19"] [quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:12"]Minusta ap kuulostaa nynnyltä. Miten te voitte olla noin myötätuntoisia? Eihän se auta mitään, jos toinen pelkää, niin hän pelkää. En voi käsittää, miksi ap pelkää? Sun vaimos siinä kärsii, et sinä. Aika raukka, kun et sitä tajua. Ja jos vaimon kärsimys noin paljon halvaannuttaa, niin missä vika? Mikset ole karaistuneempi tai maalaisjärkisempi? Saisin paskahalvauksen, jos joutuisin tukemaan miestäni kun itse kärsin. [/quote] Siksi juuri en näytä pelkoani vaimolle - en halua hänen pelkäävän. Ja kyllä, vaimon kärsimys halvaannuttaa. Esikoisen synnytyksessä olin menettää sekä vauvan että vauvan äidin, kyllä siitä jäi huono maku suuhun. [/quote] Miten sun vaimosi pelko lisääntyy, vaikka sä pelkäisitkin? Eikö hän ole nainen? Naisen on pakko synnyttää ja sen takia nainen sen kestää vaikka tuntuukin siltä, että menee mestauslavalle. Mikset ehdota vaimollsidoulaa? Olisi varmaan paljon terveempi ratkaisu nyt tässä tilanteessa. [/quote] Kyllä se vaimoonkin vaikuttaa jos minä alan panikoimaan ja pelkäämään. Tuskin kukaan haluaa kauhusta kankeaa tukihenkilöä? Ei vaimo tässä tukihenkilöä kaipaa - muuta kuin minut. Ja minä kaipaan tukea tukihenkilönä olemiseen.
[/quote]
Niin. Se voisi vaikuttaa niin, että hän osaa miettiä, kannattaako sua ottaa mukaan ollenkaan. Kun jos et kykene niin miten ajattelit selviytyä? Onko sun pakko mennä mukaan?
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:20"]
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:15"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:09"] [quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:04"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 00:56"] [quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 00:53"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 00:47"] [quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 00:42"]Voiko isät jutella tosta neuvolassa? Mä en siis tiedä mistään mitään, mutta sä tunnut kaipaavan jotain synnytysvalmennusta. Tsemppiä! [/quote] Ei hajuakaan. Myöhänen enää selvitelläkään, oisit kertonut aiemmin! [/quote] Synnytys on siis varmaan lähellä? Luulisi, että joku voisi auttaa sua. Mä en oikeasti tiedä, mutta sinuna koittaisin vaikka soitella sinne neuvolaan ja pyytää vaikka jotakuta puhumaan tuosta sun kanssa puhelimessa, jos ei muuten ehdi. Tai kysy, mistä löydät jonkun, joka voi auttaa. Se on todella outoa, ettei isiä auteta tuossa enemmän jo oletusarvoisesti. Ihan oikeasti! [/quote] Ensi kuussa tapahtuu. Tarvitsen jonkun äijätukiryhmän äkkiä. Synnytyspelkoiset miehet ry. [/quote] Sitten luulisi, että sä ehdit jonkun kanssa ennen sitä vielä puhumaan. Mutta sun pitää ehkä todellakin vaatia apua. Sulle on varmasti jäänyt joku trauma tuosta sun esikoisen syntymästä. Mä aloittaisin sieltä neuvolasta, missä vaimosi käy. Eikö raskaana olevat naiset käy äitiysneuvolassa? Sieltä mä aloittaisin tuon avun hakemisen. Tuntuu julmalta, että sä olet noin yksin tämän kanssa. Tämä tuntuu musta ihan oikealta tasa-arvo-ongelmalta myöskin. Isät tarvitsee enemmän tukea! Koita ajatella, että sä et varmasti ole yksin asian kanssa, ja hakemalla apua sä olet vähän niin kuin pioneeri ja tasaat tietä muille huolissaan oleville isille. [/quote] Suuren Synnytystukihenkilöni maine kärsisi silloin. Ja en todellakaan halua aiheuttaa vaimolle mitään stressiä, hänen ei tarvi tietää sitä ettei minulla ole homma hallussa. [/quote] Et ole edes vaimolle kertonut? Ei hyvää päivää, mikä sankari. Et ole rehellinen edes vaimollesi, sori vaan, mut sun paikka ei ole synnytyssalissa. En ikinä hyväksyisi, että mieheni tuki olisi huijausta ja tuollaisella pohjalla. Olet petturi ja pelkuri, hyi! [/quote] En ole. Tunnen vaimoni, jos minä panikoin, hänkin panikoi. Miksi ihmeessä haluaisin hälle aiheuttaa pelkoa? Petturiksi en itseäni lokeroisi, pelkuriksi kyllä.
[/quote]
No et sinä mikään pelkuri ole. Totta kai tuollaiset tunteet ovat täysin normaaleja vaikka edellinen synnytys olisi mennyt hyvinkin.
Suomessa (ja varmaan muuallakin) on se vika, että keskitytään vain äitiin ja isä jätetään statistin rooliin. Paljon vaaditaan mutta tukea ei käytännössä tule. Tämä jatkuu vielä vauvan syntymänkin jälkeen, aivan kuin se lapsi olisi vain äidin ja isä sitten se pikku apuri tarvittaessa.
Olisi kyllä aika päivittää nuo neuvolatkin nykypäivään. Nykyään kun on normaalia että isäkin on synnytyksessä mukana ja osallistuu lapsen hoitoon ja kasvatukseen siinä missä nainenkin.
Entä jos ottaisit yhteyttä johonkin doulaan?Doulat ovat ammattitaitoisia synnytystukihenkilöitä ja doulan saa mukaan synnytykseen+keskustelemaan tulevasta synnytyksestä.Mutta jos et halua vaimolle kertoa niin ehkä sit ei doilaa synnytykseen mutta keskustelu tämän kanssa etukäteen voisi auttaa.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:31"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:26"]
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:24"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:18"] Ensiksikin: pelkääminen on varmasti ihan normaalia. Onhan se nyt aika hurja tapahtuma, ei ihan jokapäiväinen paitsi kätilöille! Toisekseen: ihanaa miten välität vaimostasi. Hän varmasti osaa sitä arvostaa :) Jos ei ketään muita löydy tähän hätään, puhu tänne meille! Voisin kysyä jos mieheni ehtisi vastata sulle. Hän kun on jälkeenpäin paljastanut miten meinasi vauvamme synnytyksessä pyörtyä, vaikka itse olin ajatellut hänen olleen niin super-rauhallinen koko ajan! Tsemppiä! :) [/quote] Miten niin välittää? Salaa oman pelkonsa. Ei järkevää touhua. Lisäksi miten niin miehelle voi sanoa, että synnytys on hurja tapahtuma, mutta kanssasisarille puhutaan aivan toisella tavalla? Aivan kuin mies olisi pikkulapsi. Onneksi mun mies ei ole joutunut tunnustamaan mitään vaan oli reippaana, skarppina ja mukana koko synnytyksen ajan. Ja jos olisi ollut toisin, olisi senkin kertonut ajallaan, eikä sitten kun kaikki on ohi ja mä olisin tukeutunut näyttelijään. [/quote] eli sun mielestä mies saa alkaa kesken synnytyksen kiljumaan ja draamailemaan ettei pystykään siihen? :D kyllä mää ainaki toivon että oma mies piilottaa ällötyksen ja kauhun tunteet synnytyksen ajan jos suinkin vaan voi. Niistä voidaan jutella sitten jälkeenpäin.
[/quote]
No mun miehen tietäen se ei tulisi noin yllätyksenä. Hän kertoisi asiasta jo ennakkoon, että saattaa noin käydä. Voisin sitten miettiä, kannattaako tulla ollenkaan mua pelottelemaan. Mut aphän aikoo sellaisen yllätyksen vaimolleen järjestää, ilmeisesti.
[/quote]
Niin siis tämän jutun ideahan oli kyllä juurikin siinä että minä en aio vaimolle sellaista yllätystä missään nimessä järjestää?
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:33"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:29"]
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:25"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:19"] [quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:12"]Minusta ap kuulostaa nynnyltä. Miten te voitte olla noin myötätuntoisia? Eihän se auta mitään, jos toinen pelkää, niin hän pelkää. En voi käsittää, miksi ap pelkää? Sun vaimos siinä kärsii, et sinä. Aika raukka, kun et sitä tajua. Ja jos vaimon kärsimys noin paljon halvaannuttaa, niin missä vika? Mikset ole karaistuneempi tai maalaisjärkisempi? Saisin paskahalvauksen, jos joutuisin tukemaan miestäni kun itse kärsin. [/quote] Siksi juuri en näytä pelkoani vaimolle - en halua hänen pelkäävän. Ja kyllä, vaimon kärsimys halvaannuttaa. Esikoisen synnytyksessä olin menettää sekä vauvan että vauvan äidin, kyllä siitä jäi huono maku suuhun. [/quote] Miten sun vaimosi pelko lisääntyy, vaikka sä pelkäisitkin? Eikö hän ole nainen? Naisen on pakko synnyttää ja sen takia nainen sen kestää vaikka tuntuukin siltä, että menee mestauslavalle. Mikset ehdota vaimollsidoulaa? Olisi varmaan paljon terveempi ratkaisu nyt tässä tilanteessa. [/quote] Kyllä se vaimoonkin vaikuttaa jos minä alan panikoimaan ja pelkäämään. Tuskin kukaan haluaa kauhusta kankeaa tukihenkilöä? Ei vaimo tässä tukihenkilöä kaipaa - muuta kuin minut. Ja minä kaipaan tukea tukihenkilönä olemiseen.
[/quote]
Niin. Se voisi vaikuttaa niin, että hän osaa miettiä, kannattaako sua ottaa mukaan ollenkaan. Kun jos et kykene niin miten ajattelit selviytyä? Onko sun pakko mennä mukaan?
[/quote]
Ei ole pakko mennä mukaan. Mutta ehdottomasti haluan mukaan. Kuten aiemmin jo sanoin, pelkäisin vaikka en olisikaan huoneessa.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:38"]Entä jos ottaisit yhteyttä johonkin doulaan?Doulat ovat ammattitaitoisia synnytystukihenkilöitä ja doulan saa mukaan synnytykseen+keskustelemaan tulevasta synnytyksestä.Mutta jos et halua vaimolle kertoa niin ehkä sit ei doilaa synnytykseen mutta keskustelu tämän kanssa etukäteen voisi auttaa.
[/quote]
Varteenotettava idea, kiitos.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:09"]
[quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 01:04"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 00:56"] [quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 00:53"][quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 00:47"] [quote author="Vierailija" time="29.03.2015 klo 00:42"]Voiko isät jutella tosta neuvolassa? Mä en siis tiedä mistään mitään, mutta sä tunnut kaipaavan jotain synnytysvalmennusta. Tsemppiä! [/quote] Ei hajuakaan. Myöhänen enää selvitelläkään, oisit kertonut aiemmin! [/quote] Synnytys on siis varmaan lähellä? Luulisi, että joku voisi auttaa sua. Mä en oikeasti tiedä, mutta sinuna koittaisin vaikka soitella sinne neuvolaan ja pyytää vaikka jotakuta puhumaan tuosta sun kanssa puhelimessa, jos ei muuten ehdi. Tai kysy, mistä löydät jonkun, joka voi auttaa. Se on todella outoa, ettei isiä auteta tuossa enemmän jo oletusarvoisesti. Ihan oikeasti! [/quote] Ensi kuussa tapahtuu. Tarvitsen jonkun äijätukiryhmän äkkiä. Synnytyspelkoiset miehet ry. [/quote] Sitten luulisi, että sä ehdit jonkun kanssa ennen sitä vielä puhumaan. Mutta sun pitää ehkä todellakin vaatia apua. Sulle on varmasti jäänyt joku trauma tuosta sun esikoisen syntymästä. Mä aloittaisin sieltä neuvolasta, missä vaimosi käy. Eikö raskaana olevat naiset käy äitiysneuvolassa? Sieltä mä aloittaisin tuon avun hakemisen. Tuntuu julmalta, että sä olet noin yksin tämän kanssa. Tämä tuntuu musta ihan oikealta tasa-arvo-ongelmalta myöskin. Isät tarvitsee enemmän tukea! Koita ajatella, että sä et varmasti ole yksin asian kanssa, ja hakemalla apua sä olet vähän niin kuin pioneeri ja tasaat tietä muille huolissaan oleville isille. [/quote] Suuren Synnytystukihenkilöni maine kärsisi silloin. Ja en todellakaan halua aiheuttaa vaimolle mitään stressiä, hänen ei tarvi tietää sitä ettei minulla ole homma hallussa.
[/quote]
Vaimon ei tarvitse tietää, että sä otat yhteyttä neuvolaan. Eiköhän niillä ole vaitiolovelvollisuus.