Lue keskustelun säännöt.
Pettäminen parisuhteessa- mitä mieltä tilanteestani? kokemuksia, oletteko antaneet anteeksi vai eronneet?
18.12.2021 |
Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 4 vuotta ja asumme yhdessä. Emme ole naimisissa kuitenkaan. Meillä on ollut parisuhteessa vaikea syksy. Molemmat olemme tehneet todella paljon (yli)töitä ja olleet väsyneitä ja kinaa on syntynyt kotona. Lisäksi meillä on ollut yksi isompi erimielisyys mistä on tullut riitaa syksyn aikana, en tunnistamisen takia kerro syytä tässä eikä sillä ole oikeastaan edes väliäkään. Olemme kuitenkin läpi syksyn yhdessä puhuneet, että tämä on nyt tälläienn vaihe ja ensi vuoden puolella helpottaa. Eli molemmilla on ollut yhteisymmärrys että nyt on vaikeampaa mutta tulevaisuudessa näkyy valoa. Tai näin luulin.
Nyt kuitenkin sitten mies tunnusti pettäneensä minua pikkujouluissa. Juominen on miehelle ongelma, hän ei juo sentään kovin usein mutta aina kun on joku illanvietto, niin hän on aivan turpa täynnä. Tietääkseni tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta kun on pettänyt. Pettäminen oli suutelua ja halailua hänen kertomansa mukaan.
Mies on hirveän katuvan oloinen ja on itkenyt monta kertaa paljastettuaan tämän asian minulle. Hän vannoo nyt että ei enää ikinä tee mitään vastaavaa ja että ei tiedä mikä häneen meni pikkujoulyissa. Jotenkin tämä meidän riitaisa syksy kuulemma sai hänet ahdistumaan ja tekemään tyhmiä.
Mitä tästä ajattelette? Olen järkyttynyt, koska on olen aina luottanut mieheen. Meillä on paljon hyvää yhdessä ja ollaan suunniteltu tulevaa ja lasten yrittämistä. Tämän jälkeen tunnen menettäneeni luottamukseni mieheen. Mietin koko ajan, että jos tälläisten riitojen seurauksena hän sortuu pettämään niin mitäs vaikka lapsiarjessa joka on varmasti paljon rankempaakin?
Ero surettaa ja ahdistaa mutta toissaalta suhteen jatkaminenkin ahdistaa. Jos eromme niin pärjään ihan yhtä hyvin yksinkin, minulla on vakaat tulot ym. Olen kuitenkin 31v. joten ahdistaa myös tämä ajankulu, mitä jos en ehdi enää tavata ketään hyvää miestä ennen kuin olen liian vanha saamaan lapsia? Äh, ajatukset ihan solmussa...
Tämä oli nyt tälläinen pitkä purkaus, en tiedä jaksaako tuota kukaan lukea. Mutta kiitos jos luet ja sanot mielipiteeesi. Minua kiinnostaisi myös omat kokemukset samassa tilanteessa olleilta.
Kommentit (111)
Parisuhdeterapia auttaa. Pelastaapa se teidän suhteen tai ei niin se auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enpä luottaisi. Rankka syksy ja riidat nyt ei ole mikään selitys pussailuille ja halailuille, jos siihen edes jäänyt. Se joko haluaa erota mutta ei ole itsellä pokkaa sitä tehdä tai sitten tuo tulee toistumaan jatkossakin aina kun on vähän riitaa ja rankkaa ja ties mitä.
Nämä ketjut näyttää aina sen miten mustavalkoisia ihmiset ovat. Ja miten suuria tunteita sellainen teko nostaa joka on lie ollut olemassa jo raamatunajoista lähtien (viittaus älä tee huorin).
Minua petettiin tosi pahasti. Selvisin siitä ja se jopa laski minut alas moraalisesta norsunluutornista tajuamaan että ihminen ei ole erehtymätön enkä voi tuomita jokaista joka valitsisi toisin kuin itse valitsisin. Moraali taipuu tunteiden, hyvän olon ja pahanolon mukaan. Ja moraalia rikkovat eniten joilla ei ole ensikäden kokemusta teon suuruudesta tai kykyä ajatella toisten kannalta asioita. Sekään ei ole pahaa, se on vain toimintamuoto ja persoonallisuustekijä.
Omaan kokemukseeni verraten, en pitäisi allekirjoittaneen tapausta millään lailla fiksaamattomana. Mies kertoi itse, itkee ja katuu. Ei vuosien viilaamista ja valheita. Kyllä te sitten sen aidosti tiedätte kun teko on sellainen, ettei sitâ anteeksi voi antaa. Trust me on this!
Vierailija kirjoitti:
Itsepähän valitset: Loppuelämän paheneva vitutus tai uusi elämä.
Tämä. Voit antaa anteeksi, mut se jää aina painamaan.
Eiköhän siihen pettämiseen ja lopulta eroon vaikuta se suhteen kokonaistila ennemminkin kuin yksi hairahdus. Tässäkin tapauksessa syksy mennyt päin honkia ja molemmat teidostanut asian ja pettäminen sit oli reaktio ongelmista joita ei oltu osattu tai haluttu käsitellä yhdessä. Omasta mielestäni toimivaan suhteeseen ei toinen ihminen pääse väliin.
Tässä suhde ei selkeästi ollut toimiva, ongelmat johtivat isoon virheeseen. Ehkä nyt asiat realisoituvat molemmille? Harva pettää ihan vaan huvikseen jos oma suhde voi kaikinpuolin hyvin ja on voinut kommunikoida ja käsitellä ongelmat ja vaivaat asiat. Toki sarjapettäjiäkin on, mutta heilläkin on omat ongelmansa joka sellaiseen käytökseen ajaa. Myös alkoholin käyttöön pitäisi kiinnittää huomio jos se saa unohtamaan oman puolison ja ihmisen ketä pitäisi eniten arvostaa. Jos näin ei ole, olisi korkea aika katsella haarukat jakoon.
Itse saattaisin yhden kerran vaikeiden aikojen päälle antaa anteeksi jos on selkeää että tilanne on selvitettävissä ja toinen on valmis tekemään sen työn jonka luottamuksen palauttaminen vaatii. Ja osaa myös itse määrittää ne syyt rehellisesti miksi pettäminen tapahtui. Jos syy on vain "kännis ja läpäl/vaihtelun vuoksi" niin siinä kohtaa on aika selkeää jatkaa matkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi mies koki tarpeelliseksi kertoa halailusta ja pussailusta. Vaikka nyt onkin omien sanojensa ja käytöksensä mukaan katuvainen, oliko syvällä tiedostamaton tarve kaataa tulevat pettämiset sinun niskaasi tyyliin, tiesit millainen olen ja valitsit minut silti.
Tai halusiko ihan muuten vain pahoittaa mielesi, vaikka varsinaista yhdyntää (hänen kertomuksensa) ei tapahtunut, ehkä kostoksi vaikeasta ajasta tai jostain muusta.
Jokin tarve mielesi pahoittamiselle selvästi oli, vähintäänkin hän on passiivisagressiivinen.
Eli ei jatkoon.
Vierailija kirjoitti:
Avainasemassa on luottamus, jos se on palautettavissa niin liitolla on tulevaisuus. Jos ei suhde ei ole pelastettavissa vaikka jatkaisittekin yhdessä.
Mistä sen tietää onko luottamus palautettavissa? Olen samanlaisessa tilanteessa kui ap. Mistä sen voi tietää onko luottamusta mahdollista palauttaa... Tällä hetkellä, pettämisestä 2 kk, en luota. Kuitenkin edelleen rakastan miestä ja kaikkea hyvää mitä suhteessamme on. Mutta luottamus on iso puutos ja se kalvaa mieltä ja ahdistaa. Kuinka pitkään kannattaa antaa aikaa luottamukselle palautua ja missä kohtaa kannattaisi luovuttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän tämä tapaus kerro susiparin sitoutumisen asteesta eli sen puutteesta; sekä miehen toiminta pikkujouluissa että naisen toiminta ja aprikoinnit sen jälkeen.
Minulla ärsyttäisi eniten tuo ettei mies ota täysin vastuuta teostaan vaan yrittää sysätä ainakin osan vastuusta petetylle eli kun sinä olet ollut kotona sellainen ja tällainen. Jos ottaisi vastuun petoksestaan niin olisi ihan eri tilanne lähtä selvittämään asiaa. Nyt ei ole selkärankaa siihen eli jo sen takia varmaan eroaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselleni eroon riittäisi syy, että alkon kanssa ongelmaa. Jos vielä kännissä lääppii ihmisiä pikkujouluissa, niin mäkeen vaan.
Tuollaista ukkoa saa aina hävetä.
Jos rakastaisin naista ja hän aidosti katuisi ja hyvittäisi asian niin antaisin anteeksi. Jos siis kumppani olisi hyvä. Uutta hyvää on nimittäin vaikea löytää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta halailu ei ole pettämistä lainkaan ja pussailukin vain silloin, jos se on pitkiä kielareita. Ja kiihkeätkään kielarit ei minusta ole sen tason pettämistä että niistä aletaan parisuhteita katkomaan. Pitäisin suoraan sanottuna vähän outona ihmistä joka jättää kumppaninsa pelkän suutelun takia. Sänkyyn asti pettäminen taas on ihan toisen tason harkittu loukkaus ja luottamusrike, sitä en antaisi anteeksi enkä odota kenenkään muunkaan antavan. Siis suuteluun voi ajautua hetken huumassa ja katua, mutta paneminen vaatii vähintään sopivan paikan etsimisen ja vaatteiden riisumisen - yleensä narikka- ja taksijonot yms missä on hyvin aikaa vielä miettiä mitä on tekemässä. Sitä en antaisi anteeksi, että kumppani on näillä jäähtymishetkilläkin ollut vakaasti sitä mieltä ettei minulla ole mitään väliä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi mies koki tarpeelliseksi kertoa halailusta ja pussailusta. Vaikka nyt onkin omien sanojensa ja käytöksensä mukaan katuvainen, oliko syvällä tiedostamaton tarve kaataa tulevat pettämiset sinun niskaasi tyyliin, tiesit millainen olen ja valitsit minut silti.
Tai halusiko ihan muuten vain pahoittaa mielesi, vaikka varsinaista yhdyntää (hänen kertomuksensa) ei tapahtunut, ehkä kostoksi vaikeasta ajasta tai jostain muusta.
Jokin tarve mielesi pahoittamiselle selvästi oli, vähintäänkin hän on passiivisagressiivinen.Eli ei jatkoon.
En tajua tuollaisia ihmisiä. Itse haluaisin tietää ja myös tunnustaisin vastaavassa tilanteessa kumppanilleni - ihan vaan siksi koska se on minusta oikein. Ymmärrän, että on ihmisiä jotka ovat tästä eri mieltä, mutta en tajua että joku on niin kietoutunut siihen omaan ajatusmaailmaansa, ettei pysty edes kuvittelemaan mitään muuta motivaatiota kertomiselle kuin puhdas satuttamisen halu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todella outoa lukea jotain näitä kommentteja. Suutelu ja halailu ei ole pettämistä? Ihan normimeinikiä vaikka jossain työpaikan pikkujouluissa, kun kaikilla puolisot odottaa kotona? Mitä helv.... Kyllä on moraali rapistunut...
Täällä annetaan ymmärtää, että "halailee ja pussailee" ja tuomitaan heti. Eihän tämä ole kuin ensimmäinen kerta, jos nyt uskotaan mitä mies sanoo. Siitä kai lähdetään aluksi.
Ei tässä ole pahinta varsinaista pettämistä tapahtunut, lievä tuo vielä on sänkyynmenoon verrattuna. Vai jättäisittekö esim. lastenne isän heti ensimmäisestä humalanhölmöisestä suutelusta, minkä mies itse tunnusti ja katuu. Neljä vuotta mennyt hyvin kuitenkin.
Ja tosiaankin "turpa täynnä". Ukko ruotuun, alkoholinkäyttö kuriin ja pitkä keskustelu asiasta. Jos ei asiat muutu, niin mies vaihtoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi mies koki tarpeelliseksi kertoa halailusta ja pussailusta. Vaikka nyt onkin omien sanojensa ja käytöksensä mukaan katuvainen, oliko syvällä tiedostamaton tarve kaataa tulevat pettämiset sinun niskaasi tyyliin, tiesit millainen olen ja valitsit minut silti.
Tai halusiko ihan muuten vain pahoittaa mielesi, vaikka varsinaista yhdyntää (hänen kertomuksensa) ei tapahtunut, ehkä kostoksi vaikeasta ajasta tai jostain muusta.
Jokin tarve mielesi pahoittamiselle selvästi oli, vähintäänkin hän on passiivisagressiivinen.Eli ei jatkoon.
En tajua tuollaisia ihmisiä. Itse haluaisin tietää ja myös tunnustaisin vastaavassa tilanteessa kumppanilleni - ihan vaan siksi koska se on minusta oikein. Ymmärrän, että on ihmisiä jotka ovat tästä eri mieltä, mutta en tajua että joku on niin kietoutunut siihen omaan ajatusmaailmaansa, ettei pysty edes kuvittelemaan mitään muuta motivaatiota kertomiselle kuin puhdas satuttamisen halu.
Tässä puhutaan pettämisestä. Minusta on luonnollista etsiä muita selityksiä kuin halu tehdä "oikein" kun ihminen juuri osoitti pettämisellään että oikein tekeminen ei häntä kiinnosta. Toki osa haluaa nähdä väärät teot aina vahinkoina.
Vierailija kirjoitti:
Minusta halailu ja pussailukaan ei ole vielä pettämistä, sitähän tehdään ystävien keskenkin. Jokainen tietysti itse määrittelee missä raja menee.
Jos tunnet, että luottamus ei voi enää koskaan palautua, ero taitaa olla ainoa vaihtoehto.
No, kyllä siinä on se tunne. Jos mies sitä itkee, niin on pettänyt.
Minusta teidän ongelmanne on se alkoholi ja, että siirrätte ongelmia eteenpäin.
Oravanpyörästä pois yhteistä aikaa ja selvittäkää tilanne.
Jos kännissä hölmöilee, nii känni pois. Viina tulee olemaan myöhemmin ongelma, jos ei ukko sitä nyt osaa laittaa pois.
Ihan turhaa sinä siinä ihmettelet. Jättäydyt omassa elämässäsi kakkospaikalle. Miksi niin?
Valinnan paikka.
Mitä sinä haluat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi mies koki tarpeelliseksi kertoa halailusta ja pussailusta. Vaikka nyt onkin omien sanojensa ja käytöksensä mukaan katuvainen, oliko syvällä tiedostamaton tarve kaataa tulevat pettämiset sinun niskaasi tyyliin, tiesit millainen olen ja valitsit minut silti.
Tai halusiko ihan muuten vain pahoittaa mielesi, vaikka varsinaista yhdyntää (hänen kertomuksensa) ei tapahtunut, ehkä kostoksi vaikeasta ajasta tai jostain muusta.
Jokin tarve mielesi pahoittamiselle selvästi oli, vähintäänkin hän on passiivisagressiivinen.Eli ei jatkoon.
En tajua tuollaisia ihmisiä. Itse haluaisin tietää ja myös tunnustaisin vastaavassa tilanteessa kumppanilleni - ihan vaan siksi koska se on minusta oikein. Ymmärrän, että on ihmisiä jotka ovat tästä eri mieltä, mutta en tajua että joku on niin kietoutunut siihen omaan ajatusmaailmaansa, ettei pysty edes kuvittelemaan mitään muuta motivaatiota kertomiselle kuin puhdas satuttamisen halu.
Tunnistaisit pahoittaaksesi kumppanisi mielen?
Miksi et mieluummin ottaisi itse vastuuta käytöksestäsi ja korjaisi sen.
Aapeen kumppani pistää aapeen vastuulle oman hölmöilyn.
Ja aapee vielä ottaa sen vastuun.
Ukon pitää itse nyt laittaa roti.
Tehkää yhdessä jotain ja siinä samalla puhukaa. Te katoatte muuten toisltanne tähän oravanpyörään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi mies koki tarpeelliseksi kertoa halailusta ja pussailusta. Vaikka nyt onkin omien sanojensa ja käytöksensä mukaan katuvainen, oliko syvällä tiedostamaton tarve kaataa tulevat pettämiset sinun niskaasi tyyliin, tiesit millainen olen ja valitsit minut silti.
Tai halusiko ihan muuten vain pahoittaa mielesi, vaikka varsinaista yhdyntää (hänen kertomuksensa) ei tapahtunut, ehkä kostoksi vaikeasta ajasta tai jostain muusta.
Jokin tarve mielesi pahoittamiselle selvästi oli, vähintäänkin hän on passiivisagressiivinen.Eli ei jatkoon.
En tajua tuollaisia ihmisiä. Itse haluaisin tietää ja myös tunnustaisin vastaavassa tilanteessa kumppanilleni - ihan vaan siksi koska se on minusta oikein. Ymmärrän, että on ihmisiä jotka ovat tästä eri mieltä, mutta en tajua että joku on niin kietoutunut siihen omaan ajatusmaailmaansa, ettei pysty edes kuvittelemaan mitään muuta motivaatiota kertomiselle kuin puhdas satuttamisen halu.
Lainaamasi kirjoittaja esitti toisenkin syyn kuin satuttamisen halu: alitajuinen varautuminen tuleviin pettämisiin. Minusta sekin mahdollisuus on hyvä huomioida, eli tunnustuksella kokeillaan mitä se kumppani katsoo sormien läpi.
En eroaisi pelkän suutelmisen vuoksi. Mutta mieheltä anteeksiantamatonta, että kertoi ja pilasi ap:n joulun. Kyseessä oli ehkä tilanne tekee varkaan -tyyppinen juttu, ei mikään suunniteltu tai kuukausia jatkunut pettämissuhde. Tai mistäs sitä tietää..... ap:n pitää pystyä elämään sen ymmärryksen kanssa, että toiseen ei voi koskaan täysin luottaa eikä toisen ajatuksia lukea.
Antaisin muutaman viikon kulua, jos kotona on koko ajan ahdistunut ilmapiiri, ei kannata jatkaa.