Pettäminen parisuhteessa- mitä mieltä tilanteestani? kokemuksia, oletteko antaneet anteeksi vai eronneet?
Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 4 vuotta ja asumme yhdessä. Emme ole naimisissa kuitenkaan. Meillä on ollut parisuhteessa vaikea syksy. Molemmat olemme tehneet todella paljon (yli)töitä ja olleet väsyneitä ja kinaa on syntynyt kotona. Lisäksi meillä on ollut yksi isompi erimielisyys mistä on tullut riitaa syksyn aikana, en tunnistamisen takia kerro syytä tässä eikä sillä ole oikeastaan edes väliäkään. Olemme kuitenkin läpi syksyn yhdessä puhuneet, että tämä on nyt tälläienn vaihe ja ensi vuoden puolella helpottaa. Eli molemmilla on ollut yhteisymmärrys että nyt on vaikeampaa mutta tulevaisuudessa näkyy valoa. Tai näin luulin.
Nyt kuitenkin sitten mies tunnusti pettäneensä minua pikkujouluissa. Juominen on miehelle ongelma, hän ei juo sentään kovin usein mutta aina kun on joku illanvietto, niin hän on aivan turpa täynnä. Tietääkseni tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta kun on pettänyt. Pettäminen oli suutelua ja halailua hänen kertomansa mukaan.
Mies on hirveän katuvan oloinen ja on itkenyt monta kertaa paljastettuaan tämän asian minulle. Hän vannoo nyt että ei enää ikinä tee mitään vastaavaa ja että ei tiedä mikä häneen meni pikkujoulyissa. Jotenkin tämä meidän riitaisa syksy kuulemma sai hänet ahdistumaan ja tekemään tyhmiä.
Mitä tästä ajattelette? Olen järkyttynyt, koska on olen aina luottanut mieheen. Meillä on paljon hyvää yhdessä ja ollaan suunniteltu tulevaa ja lasten yrittämistä. Tämän jälkeen tunnen menettäneeni luottamukseni mieheen. Mietin koko ajan, että jos tälläisten riitojen seurauksena hän sortuu pettämään niin mitäs vaikka lapsiarjessa joka on varmasti paljon rankempaakin?
Ero surettaa ja ahdistaa mutta toissaalta suhteen jatkaminenkin ahdistaa. Jos eromme niin pärjään ihan yhtä hyvin yksinkin, minulla on vakaat tulot ym. Olen kuitenkin 31v. joten ahdistaa myös tämä ajankulu, mitä jos en ehdi enää tavata ketään hyvää miestä ennen kuin olen liian vanha saamaan lapsia? Äh, ajatukset ihan solmussa...
Tämä oli nyt tälläinen pitkä purkaus, en tiedä jaksaako tuota kukaan lukea. Mutta kiitos jos luet ja sanot mielipiteeesi. Minua kiinnostaisi myös omat kokemukset samassa tilanteessa olleilta.
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ihmisten moraali on rapistunut siinä, että erotaan pitkästä suhteesta tai jopa avioliitosta jonkun kännipussailun takia. Mielestäni se on vastuutonta, jos eron ainoa syy tosiaan on tuo. Se on sitten eri asia jos takana on muutakin.
Onko se moraalitonta vai onko se sitä että ihmiset nykyisin odottaa parisuhteelta jotakin muuta kuin sitä että se on mahdollisimman pitkä.
Erittäin hyvin sanottu!
Antaisin ehkä anteeksi, tai no vaike tilanne. Yhteidiä ei ole, onni.
Niin niin. Mä sinkku varatun ihmisen kanssa tanssin ja suutelinkin pikkujouluissa. Kaksi vuotta ollaan kumppaninsa selän takana touhuttu. Sinkkuna on hyvä pistellä menemään varatunkin kanssa. Jos olisin parisuhteessa en millään muotoa pettäisi kumppaniani. Samaa vaatisin myös kumppaniltani. Nyt sinkkuna poimin rusinat pullasta pettävän retaleen kanssa. Itselleni en häntä huolisi, koska hän pettäisi minuakin eli pian horisonttiini ilmestyisi se salattu kakkonen.
Ulkoinen käytös voi olla vain jäävuoren huippu, siellä taustalla tapahtuu ne paljon pahemmat asiat. Minä olen eronnut miehestäni sen jälkeen, kun hän sylitteli ja kiherteli juhlissa kaverinsa kanssa. Jos tuon irrottaa asiayhteydestään niin kuulostaa varmaan naurettavalta. Mutta taustalla oli henkistä pettämistä ja totaalista välinpitämättömyyttä minun tunteitani kohtaan ja tuo oli viimeinen silaus joka osoitti sen, ettei hän kunnioita minua yhtään. No myöhemmin myös selvisi, että siinä todellakin taisi olla paljon muutakin.
Vierailija kirjoitti:
"En laske kännisuutelua pettämiseksi" Mitä Viiiiiitttuuaaaa
Siis minkälainen ihmisten näkemys parisuhteesta ja uskollisuudesta oikein on nykyään??? Olen selvästi pudonnut kärryiltä ihan täysin ja olen sentään vasta 29v.
Ja minä, joka en pidä kännisuutelua pettämisenä, olen paljon sinua vanhempi ja kokeneempi. Jos mies pyytää anteeksi sitä, että humalassa upossi kielensä työkaverin kurkkuun, niin ihanko oikeasti ja tosissasi pidät sitä pettämisenä ja olet valmis eroon? Vai sittenkin suhteeseen, jossa uudestaan ja uudestaan muistutat miehelle, miten hän petti sinua suutelemalla vierasta naista ja niin mies hoksaa, että jos jo tuosta tulee nalkutusta, niin miksi en oikeastaan pettäisi oikein perusteellisesti.
Kannattaa miettiä, mitä virheitä sallii itselleen ja mitä puolisolleen. Jos teet parisuhteesta vankilan ja humalatörttöilyistä koston välineen, niin suhteesi ei ole vankalla pohjalla,koska eihän tuollaisen pettäjän kanssa voi edes lasta tehdä, eihän sitä tiedä, kuka sen isä olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"En laske kännisuutelua pettämiseksi" Mitä Viiiiiitttuuaaaa
Siis minkälainen ihmisten näkemys parisuhteesta ja uskollisuudesta oikein on nykyään??? Olen selvästi pudonnut kärryiltä ihan täysin ja olen sentään vasta 29v.
Ihmisillä on aina ollut erilaisia käsityksiä niin pettämisestä kuin luottamuksesta kuin myös siitä mitä parisuhteelta odotetaan. Toisissa suhteissa sallitaan enemmän toisissa vähemmän. Jotkut ihmiset ovat mustasukkaisia, toiset ei. 50v
Ja näin sitä syyllistetään petetyksi tullutta. Joo puolisosi suuteli toista naista illanvietossa, mutta eihän se pettämistä ole, sinä olet vaan mustasukkainen ihminen.
Tottakai se voi olla pettämistä mutta kaikille se ei sitä ole vaikka sinä kuinka vaatisit että niin täytyy kaikissa parisuhteissa olla.
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole antanut anteeksi yhdenkään naisen pettämistä. Ero tulee välittömästi ensi pettämällä ja minua on tähän mennessä petetty jokaisessa suhteessa
Jep. Tuossa kohdin sitä vikaa kannattanee alkaa etsiä peilistä, jos kerta toisensa jälkeen käy noin.
Kannattaa erota. Harmi, jos elintaso samalla putoaa jyrkästi, mutta miehen pitää olla lompakon lisäksi myös eunukki.
Onko sellaisia kokemuksia kellään, että puoliso tai itse olisi pettänyt kerran, katunut ja tunnustanut, ja sen jälkeen pystynyt olemaan jatkossa aina uskollinen? Vai onko petturi aina petturi? Pettämistä tiedossa jatkossakin kun tulee vaikeammat ajat parisuhteessa? Ja niitähän kaikissa suhteissa silloin tällöin tulee.
En muusta tiedä, mutta miehesi on kyllä melkoinen tollo, kun on mennyt sinulle tuosta kertomaan...
Vierailija kirjoitti:
Onko sellaisia kokemuksia kellään, että puoliso tai itse olisi pettänyt kerran, katunut ja tunnustanut, ja sen jälkeen pystynyt olemaan jatkossa aina uskollinen? Vai onko petturi aina petturi? Pettämistä tiedossa jatkossakin kun tulee vaikeammat ajat parisuhteessa? Ja niitähän kaikissa suhteissa silloin tällöin tulee.
Olen pettänyt, en tosin nykyisessä suhteessa. En sanoisi että erityisesti katuisin tapahtunut. Jos pettäjä on aina pettäjä jään nyt odottelemaan missä kohtaa se tapahtuu uudestaan. Nykyistä suhdetta on kuitenkin kestänyt pian 30 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
En muusta tiedä, mutta miehesi on kyllä melkoinen tollo, kun on mennyt sinulle tuosta kertomaan...
Ihmettelen, että kovin harva tuntuu miettivän asiaa tätä kautta. Monessa viestissä puhutaan asian "tunnustamisesta", mutta mikä oikeasti on sellaisen tunnustamisen motiivi? En keksi kuin kaksi motiivia: joko oma uhriutuminen tai sitten halu tehdä toiselle joko loukattu tai epävarma olo. Niin no joo, saattaahan kertominen siitäkin johtua, että itsellä on huono omatunto, ja haluaa siihen helpotuksen - siirtämällä pahan olon itseltä kumppanille.
Onhan tuo ihan hirveän halveksuttavaa, että kun on hankalaa, niin ajautuu pettämään. Kertoo paljon luonteen laadusta. Hän ei ole luotettava ja tukeva kumppani, vaan vaikeuksien tullen hän ei osaa käsitellä asioita fiksusti vaan luultavasti toimii samoin uudestaan. Myös tuo että on julkisilla paikoilla räkäkännissä on jotenkin vistoa. Ei tule kestämään pikkulapsi arkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En muusta tiedä, mutta miehesi on kyllä melkoinen tollo, kun on mennyt sinulle tuosta kertomaan...
Ihmettelen, että kovin harva tuntuu miettivän asiaa tätä kautta. Monessa viestissä puhutaan asian "tunnustamisesta", mutta mikä oikeasti on sellaisen tunnustamisen motiivi? En keksi kuin kaksi motiivia: joko oma uhriutuminen tai sitten halu tehdä toiselle joko loukattu tai epävarma olo. Niin no joo, saattaahan kertominen siitäkin johtua, että itsellä on huono omatunto, ja haluaa siihen helpotuksen - siirtämällä pahan olon itseltä kumppanille.
Juuri tätä minäkin tässä ihmettelen. Mikä ihme on se pointti mennä kertomaan tuosta, siis miksi kertoa? Vaikka olisi kuinka huono omatunto, niin ei se kertominen siitä hyödytä yhtään mitään, tulee vain toisellekin paha olo itsensä lisäksi ja pahimmassa tapauksessa menee perheessä kaikkien elämä sekaisin. Ei ole mitään järkeä kertoa.
Jos olen ihan rehellinen, minä en haluaisi edes kuulla puolisoni yksittäisestä hairahduksesta jossain pikkujouluissa. Olisin paljon onnellisempi ilman sitä tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Antaisin anteeksi, mutta ainoa oikea seuraava askel on mennä pariterapiaan tai tehdä jotain vastaavia toimenpiteitä tai muuten suhteella ei ole tulevaisuutta.
Jos mies olisi "oikeasti" halunnut pettää ja olisi ns pettäjä, olisi hän tehnyt paljon muutakin kuin suudellut ja halaillut. Jos haluaisi erota, olisi pannut ja kertonut sinulle. Enemmän tuntuu oireilulta hankalaan tilanteeseen ja onnettomuuteen.
Voi, voi, ei ne vapaaehtoiseti kerro
Suutelua ja halailua kännipäissään? No sattuuhan tuollaista enkä ainakaan eroaisi tuon takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"En laske kännisuutelua pettämiseksi" Mitä Viiiiiitttuuaaaa
Siis minkälainen ihmisten näkemys parisuhteesta ja uskollisuudesta oikein on nykyään??? Olen selvästi pudonnut kärryiltä ihan täysin ja olen sentään vasta 29v.
Ja minä, joka en pidä kännisuutelua pettämisenä, olen paljon sinua vanhempi ja kokeneempi. Jos mies pyytää anteeksi sitä, että humalassa upossi kielensä työkaverin kurkkuun, niin ihanko oikeasti ja tosissasi pidät sitä pettämisenä ja olet valmis eroon? Vai sittenkin suhteeseen, jossa uudestaan ja uudestaan muistutat miehelle, miten hän petti sinua suutelemalla vierasta naista ja niin mies hoksaa, että jos jo tuosta tulee nalkutusta, niin miksi en oikeastaan pettäisi oikein perusteellisesti.
Kannattaa miettiä, mitä virheitä sallii itselleen ja mitä puolisolleen. Jos teet parisuhteesta vankilan ja humalatörttöilyistä koston välineen, niin suhteesi ei ole vankalla pohjalla,koska eihän tuollaisen pettäjän kanssa voi edes lasta tehdä, eihän sitä tiedä, kuka sen isä olisi.
Sinä vanhempi ja kokeneempi ihminen kuulostat siltä, että onnellinen ja uskollinen suhde on mielestäsi mahdottomuus. Että joko on valittava onnellisuus ja vapaus pettää tai uskollisuus ja onnettomuus. Kutsut suhdetta, jossa kännisuutelu nähdään pettämisenä ja sitä ei hyväksytä, "vankilaksi". Arvaan että joko sinua on petetty tai olet itse pettänyt niin että olet menettänyt uskosi siihen, että kaksi ihmistä voi olla uskollisia toisilleen vaikka läpi elämän ja samalla onnellisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ihmisten moraali on rapistunut siinä, että erotaan pitkästä suhteesta tai jopa avioliitosta jonkun kännipussailun takia. Mielestäni se on vastuutonta, jos eron ainoa syy tosiaan on tuo. Se on sitten eri asia jos takana on muutakin.
Onko se moraalitonta vai onko se sitä että ihmiset nykyisin odottaa parisuhteelta jotakin muuta kuin sitä että se on mahdollisimman pitkä.
Ihmiset odottavat ongelmatonta suhdetta eikä sellaista ole. Kaiken lisäksi suhteessa on naisen tekemät säännöt, suhde on monelle vankila. Ei ihme, että erotaan.
Pitkä suhde kertoo siitä, että on uskallettu puhua. Lyhyt kertoo siitä, että kyllästytään helposti ja keksitään tekosyitä, joilla päästä pois.
Kuten jo on käynyt ilmi, niin sankarimme ei ole aivan A-luokan yxilö.
Mutta senhän Ap on tiennyt jo pitkään. Oliko tämä piste iihin. Voi olla, mutta yksittäisenä tapahtumana ohitettava musta hetki. Ap päättää..
Ja näin sitä syyllistetään petetyksi tullutta. Joo puolisosi suuteli toista naista illanvietossa, mutta eihän se pettämistä ole, sinä olet vaan mustasukkainen ihminen.