lähes puolet Suomen suojelemattomista, monimuotoisimmista metsistä olisi hakattu puolessa vuosisadassa

Mims kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko koskaan käyneet niissä "luonnontilaisissa" metsissä? Sellaista ryteikköä, missä ei pysty kävelemään. Metsän kasvu hidasta.

Hyvin hoidetussa metsässä on ilo kävellä.

Meillä kuitenkin metsien puumäärä kasvaa joka vuosi valtavasi, kun hakataan vähemmän kuin tulee uutta puuta (jotain 80 miljoonaa kuutiota hakataan, kasvaa noin 120 miljoonaa kuutiota, tai tuota suuruusluokkaa).

Toisaalta onko luonto sitä varten, että siellä on kiva kävellä?

Alkuperäinen kommentoija ei ole tainnut luonnontilaisessa metsässä käydäkään🙄 ei ole korpimetsä mitään rytelikköä... Metsän kasvu on pysähtynyt, tai oikeammin negatiivinen, tietää se joka vähänkin uutisointia seuraa.. mut ei hätää, lykätään sitä muusikkoa joka paikka täyteen Saksan varoittavasta esimerkistä huolimatta ja katotaan kuin käy🤦 Suomi ja suomalaisten "erityinen" luontosuhde

https://dynamic.hs.fi/2019/kielletty_metsa/

Kyllä se metsä kasvaa ihan ilman istuttamistakin.

Vierailija kirjoitti:

Oletteko koskaan käyneet niissä "luonnontilaisissa" metsissä? Sellaista ryteikköä, missä ei pysty kävelemään. Metsän kasvu hidasta.

Hyvin hoidetussa metsässä on ilo kävellä.

Meillä kuitenkin metsien puumäärä kasvaa joka vuosi valtavasi, kun hakataan vähemmän kuin tulee uutta puuta (jotain 80 miljoonaa kuutiota hakataan, kasvaa noin 120 miljoonaa kuutiota, tai tuota suuruusluokkaa).

Sinä et ole ilmeisesti ikinä käynyt luonnontilaisessa metsässä. Menepä joskus vaikka koilliskaraan samoilemaan tai Seitsemisen aarnimetsälueelle. Se sinun käsityksesi "luonnontilaisesta" metsästä on hakattu metsä, jota ei ole hoidettu hakkuiden jälkeen. Kyllä sekin siitä asettuu muutamassa vuosikymmenessä/sadassa, jos vain saisi.

Täystuhoajat kirjoitti:

Et löydä hakkuiden jäljiltä mitään metrin vahvuisia puita et kukkia et lintuja et oravia et puolukkaa et hillaa et mustikkaa et edes puhdasta vettä.

Kyllä siihen pian alkaa taas puita kasvamaan, onhan siinä maaperä puunsiementä täynnä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä maaseudulla ei muuta olekaan kuin metsää ja metsää ja taas tulee metsää.

Suomessa on enemmän metsää, kuin koskaan aiemmin.

Ei se määrä korvaa vajaavaista laatua.

Millaista laatua haluat? JO vuonna 1864 katsottiin Suomen metsien käytännössä kadonneen kokonaan, ne oli jo silloin hävitetty niin laajasti, että ruukkiteollisuutta ja puun käyttöä lämmityksessä haluttiin vähentää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko koskaan käyneet niissä "luonnontilaisissa" metsissä? Sellaista ryteikköä, missä ei pysty kävelemään. Metsän kasvu hidasta.

Hyvin hoidetussa metsässä on ilo kävellä.

Meillä kuitenkin metsien puumäärä kasvaa joka vuosi valtavasi, kun hakataan vähemmän kuin tulee uutta puuta (jotain 80 miljoonaa kuutiota hakataan, kasvaa noin 120 miljoonaa kuutiota, tai tuota suuruusluokkaa).

Luonto ei ole vain ihmisen omaisuutta. Luonto kuuluu myös kasveille ja eläimille. Aika paljon on pielessä kun kanalinnut ja muutkin linnut vähenevät. Luontoa tulee hoitaa niin, että lajit säilyvät. Vaikka se tarkoittaisi myös alueita "joissa ihmisen on hankala kävellä"e. Ei ihmisen joka paikkaan tarvitse työntyä.

Lajit eivät koskaan ole säilyneet. Esimerkiksi karjankasvatuksen lopettaminen tarkoitaa parinkymmenen kovakuoriaislajin katoamista kokonaan eikä meillä sitä kukaan itke. Esimerkkisi kanalinnut viihtyvät myös talousmetsissä, kunhan retkeilijät pysyisivät niistä poissa.

Perinneympäristöjä kyllä ylläpidetään ja suojellaan. Onhan se harmillista, että tehomaatalous tuhosi kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko koskaan käyneet niissä "luonnontilaisissa" metsissä? Sellaista ryteikköä, missä ei pysty kävelemään. Metsän kasvu hidasta.

Hyvin hoidetussa metsässä on ilo kävellä.

Meillä kuitenkin metsien puumäärä kasvaa joka vuosi valtavasi, kun hakataan vähemmän kuin tulee uutta puuta (jotain 80 miljoonaa kuutiota hakataan, kasvaa noin 120 miljoonaa kuutiota, tai tuota suuruusluokkaa).

Sinä et ole ilmeisesti ikinä käynyt luonnontilaisessa metsässä. Menepä joskus vaikka koilliskaraan samoilemaan tai Seitsemisen aarnimetsälueelle. Se sinun käsityksesi "luonnontilaisesta" metsästä on hakattu metsä, jota ei ole hoidettu hakkuiden jälkeen. Kyllä sekin siitä asettuu muutamassa vuosikymmenessä/sadassa, jos vain saisi.

Suurin osa luonnontilaisia metsiä on puolilahoja kuusikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko koskaan käyneet niissä "luonnontilaisissa" metsissä? Sellaista ryteikköä, missä ei pysty kävelemään. Metsän kasvu hidasta.

Hyvin hoidetussa metsässä on ilo kävellä.

Meillä kuitenkin metsien puumäärä kasvaa joka vuosi valtavasi, kun hakataan vähemmän kuin tulee uutta puuta (jotain 80 miljoonaa kuutiota hakataan, kasvaa noin 120 miljoonaa kuutiota, tai tuota suuruusluokkaa).

Luonto ei ole vain ihmisen omaisuutta. Luonto kuuluu myös kasveille ja eläimille. Aika paljon on pielessä kun kanalinnut ja muutkin linnut vähenevät. Luontoa tulee hoitaa niin, että lajit säilyvät. Vaikka se tarkoittaisi myös alueita "joissa ihmisen on hankala kävellä"e. Ei ihmisen joka paikkaan tarvitse työntyä.

Lajit eivät koskaan ole säilyneet. Esimerkiksi karjankasvatuksen lopettaminen tarkoitaa parinkymmenen kovakuoriaislajin katoamista kokonaan eikä meillä sitä kukaan itke. Esimerkkisi kanalinnut viihtyvät myös talousmetsissä, kunhan retkeilijät pysyisivät niistä poissa.

Perinneympäristöjä kyllä ylläpidetään ja suojellaan. Onhan se harmillista, että tehomaatalous tuhosi kaiken.

Määrittele tehomaatalous! Ei peltoalan kasvu ole vienyt yhtäkään kovakuoriaista vaan päinvastoin tuonut tietyille lajeill elintilaa. Sen sijaan laitumien kato tarkoittaa sitä, että tietyt hyönteislajit katoavat kokonaan. Laitumista ei peltoa yleensä saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko vihreät näin pihalla luonnon kiertokulusta?

Puunhakkuu, kultaseni, ei kuulu luonnon kiertokulkuun.

Sensijaan metsäpalot ja myrskytuhot kuuluu.

Lopputulos on sama, metsä uudistuu. Kultaseni...

Ei ihan. Ei metsät luontaisesti uudistu samaa tahtia kuin mitä niitä hakataan. Metsä palaa keskimäärin satojen vuosien välein (osa märemmistä alueista paljon harvemmin, jos koskaan). Metsän hakkuukiertoaika on tyyliin 80 vuotta. Ja kun metsä hakataan, puuaines viedään pois. Ei ole lahopuuta ja palanutta puuta, joka on biodiversiteetille tärkeää.

Eläintenkin tarvitsee vaihtaa elinpiiriä ja reviiriä. Siksi tarvitaan erilaisia ja eri vaiheessa olevia luonnontilaisia elinympäristöjä. Sellaisia, jotka sopivat elinpiiriksi.

BMW kirjoitti:

Puolessa vuosisadassa kasvaa uusi tukkimetsä, vaikka olisi aukkohakkuu. Mikä siinä nyt on niin vaikeaa ?

Ai että 50 vuodessa saat tukkia aikaiseksi? Ei kuulosta kovin laadukkaalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näistä 2 667 lajia eli 11,9 % arvioitiin uhanalaisiksi. Uhanalaisten lajien osuus on kasvanut vuonna 2010 tehtyyn arviointiin verrattuna, jolloin uhanalaisia oli 10,5 % arvioiduista. Kehityssuunta osoittaa, että maamme lajiston uhanalaistumiskehitystä ei ole onnistuttu pysäyttämään.

Uhanalaisista lajeista suurin osa elää ensisijaisesti metsissä (31,2 %) sekä perinneympäristöissä ja muissa ihmisen muuttamissa ympäristöissä (24,4 %). Metsissä ja perinneympäristöissä elää kaiken kaikkiaan eniten lajeja, mikä osaltaan selittää uhanalaisten lajien suurta määrää.

https://punainenkirja.laji.fi/

Suomen lajien Punainen lista 2019

https://www.ymparisto.fi/punainenlista

Mitä jos joku laji on suomessa "uhanalainen", mutta maailmanlaajuisesti "elinvoimainen"?

Pitääkö silloin Suomessa kustannuksista välittämättä huolehtia, että sitä on Suomessa? Esimerkiksi liito-orava, jota suomessa 130000 naarasta (uhanalainen), mutta jota Venäjällä on lähes ääretön määrä.

Luonto muuttuu ja lajien esiintyvyys muuttuu. Näin on ollut aina, ennen ihmistäkin.

Ei voi edes käsittää tuollaista ajatusmaailmaa. Mitäs siitä jos meidän perunan viljelysmaat Suomessa on paskottu kun viljelyksiä Andien vuoristossa riittää... Eihän suomalaisten syödä tarvitse.

"Suuret nälkävuodet vuosina 1866–1868 olivat viimeisin laajamittainen nälänhätä Suomessa ja Länsi-Euroopassa. Se oli tuhoisa väestökatastrofi, sillä nälkävuosien aikana kuoli kahdeksan prosenttia Suomen väestöstä."

Siis suomessa oli nälkävuodet 1866-1868, koska 2021 on vain 130000 liito-oravanaarasta Suomessa? Aika kauan menneisyyteen ulottuva perhosvaikutus, jonka toteennäyttäminen on hieman haastavaa.

Metsää on kuitenkin enemmän kuin koskaan Suomessa.

Soita on 30-40% pinta-alasta.

Hiilidioksidimäärän kasvu ilmassa nopeuttaa luonnon kasvamista, kun yhteyttäminen tehostuu.

En oikein näe sitä akuuttia ongelmaa. Tai yleensäkään mitään, mitä ei olisi jo lukemattomia kertoja tapahtunut. Suomi on ollut ihan oikeasti siellä päiväntasaajallakin, ja olisin aika varma, että täällä ei ollut liito-oravia silloin.

Ihmisen aiheuttamat muutokset ovat nopeampia kuin esim. pelkän luonnollisen ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset. Monet lajit ovat satojen tuhansien vuosien aikana ehtineet sopeutua ja vaihtaneet esim. turkkiaan sopivammaksi uuteen ilmastoon. Ihmisen aiheuttamat muutokset ovat liian nopeita. Myös ihmiselle itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko koskaan käyneet niissä "luonnontilaisissa" metsissä? Sellaista ryteikköä, missä ei pysty kävelemään. Metsän kasvu hidasta.

Hyvin hoidetussa metsässä on ilo kävellä.

Meillä kuitenkin metsien puumäärä kasvaa joka vuosi valtavasi, kun hakataan vähemmän kuin tulee uutta puuta (jotain 80 miljoonaa kuutiota hakataan, kasvaa noin 120 miljoonaa kuutiota, tai tuota suuruusluokkaa).

Sinä et ole ilmeisesti ikinä käynyt luonnontilaisessa metsässä. Menepä joskus vaikka koilliskaraan samoilemaan tai Seitsemisen aarnimetsälueelle. Se sinun käsityksesi "luonnontilaisesta" metsästä on hakattu metsä, jota ei ole hoidettu hakkuiden jälkeen. Kyllä sekin siitä asettuu muutamassa vuosikymmenessä/sadassa, jos vain saisi.

Suurin osa luonnontilaisia metsiä on puolilahoja kuusikkoja.

Niillä alueilla missä on tarpeeksi kosteaa. Mutta kyllä se vanha kuusikkokin on hienoa metsää. Vanhempieni lähistöllä on tällainen "peikkometsä" ja kyllä siellä voi kävellä ihan hyvin. Kuusikko on sen verran pimeä, ettei siellä mitään tiheää aluspensaikkoa kasva. Onhan se tunnelmallisempi kuin harvennettu ja trimmattu 60v tasaikäinen kasvatusmetsä.