lähes puolet Suomen suojelemattomista, monimuotoisimmista metsistä olisi hakattu puolessa vuosisadassa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metsät ei katoa mihinkään vaikka niitä kaadetaan. Puut kasvaa aina uudestaan takaisin! Suurin osa Suomen metsistä on hakattu moneen kertaan. Silti metsää on puukuutiossa mitattuna tällä hetkellä enemmän kuin koskaan!

Ei kasva. Ne metsät istutetaan uudestaan.

Et välttämättä, tutustu: siemenpuuhakkuu, kaistalehakkuuta, suojuspuuhakkuuta... avohakkuulle on vaihtoehtoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näistä 2 667 lajia eli 11,9 % arvioitiin uhanalaisiksi. Uhanalaisten lajien osuus on kasvanut vuonna 2010 tehtyyn arviointiin verrattuna, jolloin uhanalaisia oli 10,5 % arvioiduista. Kehityssuunta osoittaa, että maamme lajiston uhanalaistumiskehitystä ei ole onnistuttu pysäyttämään.

Uhanalaisista lajeista suurin osa elää ensisijaisesti metsissä (31,2 %) sekä perinneympäristöissä ja muissa ihmisen muuttamissa ympäristöissä (24,4 %). Metsissä ja perinneympäristöissä elää kaiken kaikkiaan eniten lajeja, mikä osaltaan selittää uhanalaisten lajien suurta määrää.

https://punainenkirja.laji.fi/

Suomen lajien Punainen lista 2019

https://www.ymparisto.fi/punainenlista

Mitä jos joku laji on suomessa "uhanalainen", mutta maailmanlaajuisesti "elinvoimainen"?

Pitääkö silloin Suomessa kustannuksista välittämättä huolehtia, että sitä on Suomessa? Esimerkiksi liito-orava, jota suomessa 130000 naarasta (uhanalainen), mutta jota Venäjällä on lähes ääretön määrä.

Luonto muuttuu ja lajien esiintyvyys muuttuu. Näin on ollut aina, ennen ihmistäkin.

Eli kun naapurillasi on rahaa, niin sinä voit ihan hyvin elää ilman? Kun naapurin Helinän perhe syö hyvin, niin sinä voit olla ilman ruokaa? Suomen pohjavesi voidaan saastuttaa pysyvästi , koska Kanadalaisilla sitä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko vihreät näin pihalla luonnon kiertokulusta?

Puunhakkuu, kultaseni, ei kuulu luonnon kiertokulkuun.

Sensijaan metsäpalot ja myrskytuhot kuuluu.

Lopputulos on sama, metsä uudistuu. Kultaseni...

Vierailija kirjoitti:

On aika jeesus-kompleksiin verrattavaa ajatella, että ihminen on luonnon isojen prosessien takana. Jääkaudet, mannerlaattojen muutokset ovat prosesseja, joissa nykyihminen on hetken ollut vasta katsojana.

Vaikutuksilla on väliä, ei sillä onko prosessi iso. On melko kiistatonta, että ihminen pystyy hävittämään lajeja elinympäristöjä tuhoamalla, tai esim. ampumalla kaikki lajin edustajat hengiltä.

Jonkun on opetettava oikein metsän hoitoa ja jonkun on lopettava tämä ryöstely . Laittomat villielukat Afrikasta Aasiasta on viisasta palauttaa sinne eläintarhoihin myös ne mitä on asunnoissa.

up

Vierailija kirjoitti:

Suojeluhipeillä ei ole mitään häpyä mutta ei myöskään ymmärrystä luonnosta mitä he puolustavat.

Propagandakoneisto se on, jolle omasta mielestä kaikki keinot on sallittuja. Jos edes yrittäisivät vaikuttaa oikean asian kautta, niin otettaisiin heidän sanomansa tosissaan.

Yksi tuttu metsäherra löi kokonaan yhteydenpidon poikki suojelijoihin kun nämä keran toteutti tämän papanoita kannolla -tempun. Liito-oravan papanoita vasta kaadetun puun kannolla. Pussista vaan ostettua papanaa kannolle, joka ilmestyi siihen suojelijoiden mukaan "heti puun kaatamisen jälkeen". No metsäherra oli sitä mieltä että noin tahditonta vaikutusyritystä ei tarvitse ottaa edes tosissaan.

Jälkeenpäin jos suojelijat yritti jotain vikistä maankäytön vaikutuspäätöksistä niin metsäherra kysyi aina vaan että paljonko liito-oravan paskat on nyt mustassa pörssissä.

OIKEIN! :D

Et löydä hakkuiden jäljiltä mitään metrin vahvuisia puita et kukkia et lintuja et oravia et puolukkaa et hillaa et mustikkaa et edes puhdasta vettä.

Muovipillit takaisin heseen, loppuu se puiden hyväksikäyttö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näistä 2 667 lajia eli 11,9 % arvioitiin uhanalaisiksi. Uhanalaisten lajien osuus on kasvanut vuonna 2010 tehtyyn arviointiin verrattuna, jolloin uhanalaisia oli 10,5 % arvioiduista. Kehityssuunta osoittaa, että maamme lajiston uhanalaistumiskehitystä ei ole onnistuttu pysäyttämään.

Uhanalaisista lajeista suurin osa elää ensisijaisesti metsissä (31,2 %) sekä perinneympäristöissä ja muissa ihmisen muuttamissa ympäristöissä (24,4 %). Metsissä ja perinneympäristöissä elää kaiken kaikkiaan eniten lajeja, mikä osaltaan selittää uhanalaisten lajien suurta määrää.

https://punainenkirja.laji.fi/

Suomen lajien Punainen lista 2019

https://www.ymparisto.fi/punainenlista

Mitä jos joku laji on suomessa "uhanalainen", mutta maailmanlaajuisesti "elinvoimainen"?

Pitääkö silloin Suomessa kustannuksista välittämättä huolehtia, että sitä on Suomessa? Esimerkiksi liito-orava, jota suomessa 130000 naarasta (uhanalainen), mutta jota Venäjällä on lähes ääretön määrä.

Luonto muuttuu ja lajien esiintyvyys muuttuu. Näin on ollut aina, ennen ihmistäkin.

Ei voi edes käsittää tuollaista ajatusmaailmaa. Mitäs siitä jos meidän perunan viljelysmaat Suomessa on paskottu kun viljelyksiä Andien vuoristossa riittää... Eihän suomalaisten syödä tarvitse.

"Suuret nälkävuodet vuosina 1866–1868 olivat viimeisin laajamittainen nälänhätä Suomessa ja Länsi-Euroopassa. Se oli tuhoisa väestökatastrofi, sillä nälkävuosien aikana kuoli kahdeksan prosenttia Suomen väestöstä."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näistä 2 667 lajia eli 11,9 % arvioitiin uhanalaisiksi. Uhanalaisten lajien osuus on kasvanut vuonna 2010 tehtyyn arviointiin verrattuna, jolloin uhanalaisia oli 10,5 % arvioiduista. Kehityssuunta osoittaa, että maamme lajiston uhanalaistumiskehitystä ei ole onnistuttu pysäyttämään.

Uhanalaisista lajeista suurin osa elää ensisijaisesti metsissä (31,2 %) sekä perinneympäristöissä ja muissa ihmisen muuttamissa ympäristöissä (24,4 %). Metsissä ja perinneympäristöissä elää kaiken kaikkiaan eniten lajeja, mikä osaltaan selittää uhanalaisten lajien suurta määrää.

https://punainenkirja.laji.fi/

Suomen lajien Punainen lista 2019

https://www.ymparisto.fi/punainenlista

Mitä jos joku laji on suomessa "uhanalainen", mutta maailmanlaajuisesti "elinvoimainen"?

Pitääkö silloin Suomessa kustannuksista välittämättä huolehtia, että sitä on Suomessa? Esimerkiksi liito-orava, jota suomessa 130000 naarasta (uhanalainen), mutta jota Venäjällä on lähes ääretön määrä.

Luonto muuttuu ja lajien esiintyvyys muuttuu. Näin on ollut aina, ennen ihmistäkin.

Ei voi edes käsittää tuollaista ajatusmaailmaa. Mitäs siitä jos meidän perunan viljelysmaat Suomessa on paskottu kun viljelyksiä Andien vuoristossa riittää... Eihän suomalaisten syödä tarvitse.

"Suuret nälkävuodet vuosina 1866–1868 olivat viimeisin laajamittainen nälänhätä Suomessa ja Länsi-Euroopassa. Se oli tuhoisa väestökatastrofi, sillä nälkävuosien aikana kuoli kahdeksan prosenttia Suomen väestöstä."

Siis suomessa oli nälkävuodet 1866-1868, koska 2021 on vain 130000 liito-oravanaarasta Suomessa? Aika kauan menneisyyteen ulottuva perhosvaikutus, jonka toteennäyttäminen on hieman haastavaa.

Metsää on kuitenkin enemmän kuin koskaan Suomessa.

Soita on 30-40% pinta-alasta.

Hiilidioksidimäärän kasvu ilmassa nopeuttaa luonnon kasvamista, kun yhteyttäminen tehostuu.

En oikein näe sitä akuuttia ongelmaa. Tai yleensäkään mitään, mitä ei olisi jo lukemattomia kertoja tapahtunut. Suomi on ollut ihan oikeasti siellä päiväntasaajallakin, ja olisin aika varma, että täällä ei ollut liito-oravia silloin.

Täällä maaseudulla ei muuta olekaan kuin metsää ja metsää ja taas tulee metsää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko vihreät näin pihalla luonnon kiertokulusta?

Puunhakkuu, kultaseni, ei kuulu luonnon kiertokulkuun.

Sen sijaan metsäpalot kuuluvat, joten niitä ei pidä sammuttaa.

Nykyaikainen sairaanhoito se vasta "epäluonnollista" onkin. Ilman sitä olisi luonto paljon paremmassa kunnossa, kun ihmisiä olisi paljon vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

Täällä maaseudulla ei muuta olekaan kuin metsää ja metsää ja taas tulee metsää.

Suomessa on enemmän metsää, kuin koskaan aiemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä maaseudulla ei muuta olekaan kuin metsää ja metsää ja taas tulee metsää.

Suomessa on enemmän metsää, kuin koskaan aiemmin.

Jos lopetettaisiin lähes laittomuutta hipovat metsien suojelukeinot joissa maanomistajan oma päätäntävalta ylitetään tekaistuilla paikkatietoaineistoilla, suojelijoiden omilla inventoinneilla ja sertifikaatin pelottelulla, siitä kasvavasta puusta saatettaisiin saadakin pitkään hiiltä sitovia tuoteita rakennusteollisuuteen ja puutavaraksi.

Nyt epätarkoiksi todettujen HCV-alueiden ja yhteismetsille FSC-sertifikaatin totaalisuojeluvaikutusten realisoituessa puut kaadetaan ja jalostetaan nuorena pieniläpimittaisena puuna hakkeeksi, selluksi, kartongiksi ja muuksi paskansilpuksi millä ei ole mitään tekemistä suomalaisen laadukkaiden puunjalostustuotteiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko koskaan käyneet niissä "luonnontilaisissa" metsissä? Sellaista ryteikköä, missä ei pysty kävelemään. Metsän kasvu hidasta.

Hyvin hoidetussa metsässä on ilo kävellä.

Meillä kuitenkin metsien puumäärä kasvaa joka vuosi valtavasi, kun hakataan vähemmän kuin tulee uutta puuta (jotain 80 miljoonaa kuutiota hakataan, kasvaa noin 120 miljoonaa kuutiota, tai tuota suuruusluokkaa).

Toisaalta onko luonto sitä varten, että siellä on kiva kävellä?

Alkuperäinen kommentoija ei ole tainnut luonnontilaisessa metsässä käydäkään🙄 ei ole korpimetsä mitään rytelikköä... Metsän kasvu on pysähtynyt, tai oikeammin negatiivinen, tietää se joka vähänkin uutisointia seuraa.. mut ei hätää, lykätään sitä muusikkoa joka paikka täyteen Saksan varoittavasta esimerkistä huolimatta ja katotaan kuin käy🤦 Suomi ja suomalaisten "erityinen" luontosuhde

Tyhmyys tiivistynyt kirjoitti:

Tollaset tikkupuut ei ole puita ne ei edes juurru kuin aito puu ne kaatuu kun tuuli käy ja myrskyä ne ei kestä. Mitään suojaa niistä ei saa elukka ei ihminen. Lumi sataa ne ei kestä sitäkään. Sitten kasvillisuus mitä tuhotaan ME SYÖDÄÄN NIITÄ KASVEJA KUTEN PUOLUKKAA MUSTIKKAA VADELMAA JA eläimet syö heinää jäkälää mitä TE TUHOATTE. Loppuu peurat hirvet metsistä kun ne kuolee nälkään.

Kyllä nykymallin mukainen metsätalous on suurin syy siihen, että meillä on nyt iso hirvikanta. Hirvi(kin) kun on sellainen eläin, joka syö sitä, mikä on helpoiten saatavilla, nimittäin puuntaimikkoa. Samalla tiheä taimikko tarjoaa myös hyvän suojapaikan hirville.  Ennen vanhaan taimikoita ei edes ollut, niinpä ei ollut paljoa ravintoa hirvillekään, eikä juurikaan hirviä. Metsää hakattiin varovasti, kaikkein suurimmat kaadettiin pois ja muut jätettiin vielä kasvamaan. Metsä uudistui luontaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Tyhmyys tiivistynyt kirjoitti:

Tollaset tikkupuut ei ole puita ne ei edes juurru kuin aito puu ne kaatuu kun tuuli käy ja myrskyä ne ei kestä. Mitään suojaa niistä ei saa elukka ei ihminen. Lumi sataa ne ei kestä sitäkään. Sitten kasvillisuus mitä tuhotaan ME SYÖDÄÄN NIITÄ KASVEJA KUTEN PUOLUKKAA MUSTIKKAA VADELMAA JA eläimet syö heinää jäkälää mitä TE TUHOATTE. Loppuu peurat hirvet metsistä kun ne kuolee nälkään.

Kyllä nykymallin mukainen metsätalous on suurin syy siihen, että meillä on nyt iso hirvikanta. Hirvi(kin) kun on sellainen eläin, joka syö sitä, mikä on helpoiten saatavilla, nimittäin puuntaimikkoa. Samalla tiheä taimikko tarjoaa myös hyvän suojapaikan hirville.  Ennen vanhaan taimikoita ei edes ollut, niinpä ei ollut paljoa ravintoa hirvillekään, eikä juurikaan hirviä. Metsää hakattiin varovasti, kaikkein suurimmat kaadettiin pois ja muut jätettiin vielä kasvamaan. Metsä uudistui luontaisesti.

Hirvetkin metsästettiin Suomesta melkein sukupuuttoon.

"Hirvi on ollut kokonaan rauhoitettu vuosina 1868–96. Viime vuosisadan alkupuolella salametsästys uhkasi hävittää hirvet sukupuuttoon"

https://yle.fi/uutiset/3-8464479

Oikeasti, kaikesta pitää pitää hyvä huoli, että kannat säilyvät. Ihmisen luonnonvastainen toiminta johtaa lopulta myös ihmisen omaan sukupuuttoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä maaseudulla ei muuta olekaan kuin metsää ja metsää ja taas tulee metsää.

Suomessa on enemmän metsää, kuin koskaan aiemmin.

Ei se määrä korvaa vajaavaista laatua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko koskaan käyneet niissä "luonnontilaisissa" metsissä? Sellaista ryteikköä, missä ei pysty kävelemään. Metsän kasvu hidasta.

Hyvin hoidetussa metsässä on ilo kävellä.

Meillä kuitenkin metsien puumäärä kasvaa joka vuosi valtavasi, kun hakataan vähemmän kuin tulee uutta puuta (jotain 80 miljoonaa kuutiota hakataan, kasvaa noin 120 miljoonaa kuutiota, tai tuota suuruusluokkaa).

Luonto ei ole vain ihmisen omaisuutta. Luonto kuuluu myös kasveille ja eläimille. Aika paljon on pielessä kun kanalinnut ja muutkin linnut vähenevät. Luontoa tulee hoitaa niin, että lajit säilyvät. Vaikka se tarkoittaisi myös alueita "joissa ihmisen on hankala kävellä"e. Ei ihmisen joka paikkaan tarvitse työntyä.

Lajit eivät koskaan ole säilyneet. Esimerkiksi karjankasvatuksen lopettaminen tarkoitaa parinkymmenen kovakuoriaislajin katoamista kokonaan eikä meillä sitä kukaan itke. Esimerkkisi kanalinnut viihtyvät myös talousmetsissä, kunhan retkeilijät pysyisivät niistä poissa.