Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
lähes puolet Suomen suojelemattomista, monimuotoisimmista metsistä olisi hakattu puolessa vuosisadassa
17.12.2021 |
Nykyisen tahdin jatkuessa lähes puolet Suomen suojelemattomista, monimuotoisimmista metsistä olisi hakattu puolessa vuosisadassa.
Karin mukaan olisi syytä pohtia, tarvitaanko Suomeen erillinen luonto- ja biodiversiteettilaki, jonka avulla luonnon monimuotoisuuden katoamista voitaisiin hidastaa.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000008481905.html
Ajatelkaa miten tyhjänpäiväisiä meidän tämänhetkiset lait ovat. On luonnonsuojelulakia jne. mutta silti kaiken pois hakkaaminen on mahdollista.
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko vihreät näin pihalla luonnon kiertokulusta?
Puunhakkuu, kultaseni, ei kuulu luonnon kiertokulkuun.
Mutta 200 hehtaarin metsäpalot kuuluu. Palosammutus luonnontilaisisa metsissä ei ole loogista tällä perusteella.
Myrskytuhojen ja suurten metsäpalojen jäljiltä ei saisi korjata tikkuakaan jos lähdetään tälle "luonnonmetsien" puolustamisen linjalle. Avohakkuukin jäljittelee tätä suurta murrosta mikä luonnossa on toistuva aika ajoin. Maanmuokkaus om oma lukunsa. Aina pitäisi pyrkiä mahdollisimman vähäiseen maanpinnan rikkomiseen mutta optimoiden sillä tavalla että alue metsittyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko vihreät näin pihalla luonnon kiertokulusta?
Puunhakkuu, kultaseni, ei kuulu luonnon kiertokulkuun.
Mutta 200 hehtaarin metsäpalot kuuluu. Palosammutus luonnontilaisisa metsissä ei ole loogista tällä perusteella.
Aika monesti paljastuu, että metsäpalo on ihmisen sytyttämä. Eli ihan oikein sammutettu.
Kalajoen palokin syttyi tuulivoimalatyömaalla.
Vierailija kirjoitti:
Näistä 2 667 lajia eli 11,9 % arvioitiin uhanalaisiksi. Uhanalaisten lajien osuus on kasvanut vuonna 2010 tehtyyn arviointiin verrattuna, jolloin uhanalaisia oli 10,5 % arvioiduista. Kehityssuunta osoittaa, että maamme lajiston uhanalaistumiskehitystä ei ole onnistuttu pysäyttämään.
Uhanalaisista lajeista suurin osa elää ensisijaisesti metsissä (31,2 %) sekä perinneympäristöissä ja muissa ihmisen muuttamissa ympäristöissä (24,4 %). Metsissä ja perinneympäristöissä elää kaiken kaikkiaan eniten lajeja, mikä osaltaan selittää uhanalaisten lajien suurta määrää.
https://punainenkirja.laji.fi/
Suomen lajien Punainen lista 2019
Mitä jos joku laji on suomessa "uhanalainen", mutta maailmanlaajuisesti "elinvoimainen"?
Pitääkö silloin Suomessa kustannuksista välittämättä huolehtia, että sitä on Suomessa? Esimerkiksi liito-orava, jota suomessa 130000 naarasta (uhanalainen), mutta jota Venäjällä on lähes ääretön määrä.
Luonto muuttuu ja lajien esiintyvyys muuttuu. Näin on ollut aina, ennen ihmistäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko vihreät näin pihalla luonnon kiertokulusta?
Puunhakkuu, kultaseni, ei kuulu luonnon kiertokulkuun.
Mutta 200 hehtaarin metsäpalot kuuluu. Palosammutus luonnontilaisisa metsissä ei ole loogista tällä perusteella.
Aika monesti paljastuu, että metsäpalo on ihmisen sytyttämä. Eli ihan oikein sammutettu.
Kalajoen palokin syttyi tuulivoimalatyömaalla.
Palovartijan tuvasta siis tarkistamaan, onko salamoiva sää vai onko palo ihmisen aiheuttama?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko koskaan käyneet niissä "luonnontilaisissa" metsissä? Sellaista ryteikköä, missä ei pysty kävelemään. Metsän kasvu hidasta.
Hyvin hoidetussa metsässä on ilo kävellä.
Meillä kuitenkin metsien puumäärä kasvaa joka vuosi valtavasi, kun hakataan vähemmän kuin tulee uutta puuta (jotain 80 miljoonaa kuutiota hakataan, kasvaa noin 120 miljoonaa kuutiota, tai tuota suuruusluokkaa).
Toisaalta onko luonto sitä varten, että siellä on kiva kävellä?
Ymmärtänet, että asiat eivät ole mustavalkoisia (kuin Kouvolassa) ja luonto ei ole vain yhtä tarkoitusta varten, eivätkä kaikki ekosysteemit ole keskenään samanlaisia tai yhtä arvokkaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näistä 2 667 lajia eli 11,9 % arvioitiin uhanalaisiksi. Uhanalaisten lajien osuus on kasvanut vuonna 2010 tehtyyn arviointiin verrattuna, jolloin uhanalaisia oli 10,5 % arvioiduista. Kehityssuunta osoittaa, että maamme lajiston uhanalaistumiskehitystä ei ole onnistuttu pysäyttämään.
Uhanalaisista lajeista suurin osa elää ensisijaisesti metsissä (31,2 %) sekä perinneympäristöissä ja muissa ihmisen muuttamissa ympäristöissä (24,4 %). Metsissä ja perinneympäristöissä elää kaiken kaikkiaan eniten lajeja, mikä osaltaan selittää uhanalaisten lajien suurta määrää.
https://punainenkirja.laji.fi/
Suomen lajien Punainen lista 2019
Mitä jos joku laji on suomessa "uhanalainen", mutta maailmanlaajuisesti "elinvoimainen"?
Pitääkö silloin Suomessa kustannuksista välittämättä huolehtia, että sitä on Suomessa? Esimerkiksi liito-orava, jota suomessa 130000 naarasta (uhanalainen), mutta jota Venäjällä on lähes ääretön määrä.
Luonto muuttuu ja lajien esiintyvyys muuttuu. Näin on ollut aina, ennen ihmistäkin.
Liito-oravat pesii rakennusten ullakoilla ja vinteillä. Jotakin tunkua niillä on metsien puolella, kun tuntuu etteivät löydä reviiriä enää metsistä mitkä on varta vasten käsitelty niiden tarpeet huomioiden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko vihreät näin pihalla luonnon kiertokulusta?
Puunhakkuu, kultaseni, ei kuulu luonnon kiertokulkuun.
Luonto hoitaa sen metsäpaloilla, jotka ovat yleisiä hoitamattomissa metsissä (se kuuluisa "metsien haravointi).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Metsät ei katoa mihinkään vaikka niitä kaadetaan. Puut kasvaa aina uudestaan takaisin! Suurin osa Suomen metsistä on hakattu moneen kertaan. Silti metsää on puukuutiossa mitattuna tällä hetkellä enemmän kuin koskaan!
Ei kasva. Ne metsät istutetaan uudestaan.
Puolessa vuosisadassa kasvaa uusi tukkimetsä, vaikka olisi aukkohakkuu. Mikä siinä nyt on niin vaikeaa ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luontoa tuhoava soiden ojittaminen jatkuu Suomessa kaikessa hiljaisuudessa, vaikka sen luultiin olevan jo historiaa
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008474599.html
Only in Finland.
"Ennallistamalla pystytään palauttamaan osa suolajistosta, mutta menetetty suo ei samanlaisena palaa.
”Eivät ne palaudu entiseen luonnontilaansa kuin ehkä seuraavan jääkauden jälkeen.”"
Mutta mikä itseisarvo suo muka on? Suomen pinta-alasta kolmannes on suota, eli sitä on aivan joka käyttöön ja tarkoitukseen enemmän kuin tarpeeksi. Ja onhan luontomme monimuotoisempi kun joukossa on myös ojitettua suota jossa kasvaa vaihtelevaa puustoa, eikä ainoastaan kaikkialla samanlaista avosuota.
Suo-ojien vesistöihin tuoma humuspitoinen vesi on toki ongelma, jolle olisi syytä tehdä jotakin.
Suolta laskeva vesi ei ole ongelma vaan se kun siitä pitäisi siivilöidä ne mullat ja heinät pois mikä aiheuttaa vesistöön sakeutumista pitää ensin suodattaa maa aines erikseen ja kuivattaa se sitten vasta laskea vettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näistä 2 667 lajia eli 11,9 % arvioitiin uhanalaisiksi. Uhanalaisten lajien osuus on kasvanut vuonna 2010 tehtyyn arviointiin verrattuna, jolloin uhanalaisia oli 10,5 % arvioiduista. Kehityssuunta osoittaa, että maamme lajiston uhanalaistumiskehitystä ei ole onnistuttu pysäyttämään.
Uhanalaisista lajeista suurin osa elää ensisijaisesti metsissä (31,2 %) sekä perinneympäristöissä ja muissa ihmisen muuttamissa ympäristöissä (24,4 %). Metsissä ja perinneympäristöissä elää kaiken kaikkiaan eniten lajeja, mikä osaltaan selittää uhanalaisten lajien suurta määrää.
https://punainenkirja.laji.fi/
Suomen lajien Punainen lista 2019
Mitä jos joku laji on suomessa "uhanalainen", mutta maailmanlaajuisesti "elinvoimainen"?
Pitääkö silloin Suomessa kustannuksista välittämättä huolehtia, että sitä on Suomessa? Esimerkiksi liito-orava, jota suomessa 130000 naarasta (uhanalainen), mutta jota Venäjällä on lähes ääretön määrä.
Luonto muuttuu ja lajien esiintyvyys muuttuu. Näin on ollut aina, ennen ihmistäkin.
Kun ovat lyhytnäköisiä puusilmiä, eivät tiedä ja ymmärrä tarpeeksi. Hoilotetaan vaan sitä vihreää ideologiaa, mitä toisilta kuultu. Ei ole asiantuntemusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei viherituhipit ymmärrä metsäpaloja, myrskytuhoja tai mitään missä katoaa pystyssä olevia puita maisemasta. Ottavat vain rusinat pullasta periaatteella:
Otatko pullaa? Siihen on laitettu leivottaessa rusinoita. - Kyllä.
Otit rusinat erikseen pullasta? - Kyllä
Syötkö tuon pullankin? - EN, miten sinä kehtaat edes ehdottaa moista ja kukaan ei saa väittää että tämä sormin sotkemani pullamössö pitäisi minun itseni syödä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko koskaan käyneet niissä "luonnontilaisissa" metsissä? Sellaista ryteikköä, missä ei pysty kävelemään. Metsän kasvu hidasta.
Hyvin hoidetussa metsässä on ilo kävellä.
Meillä kuitenkin metsien puumäärä kasvaa joka vuosi valtavasi, kun hakataan vähemmän kuin tulee uutta puuta (jotain 80 miljoonaa kuutiota hakataan, kasvaa noin 120 miljoonaa kuutiota, tai tuota suuruusluokkaa).
Luonto ei ole vain ihmisen omaisuutta. Luonto kuuluu myös kasveille ja eläimille. Aika paljon on pielessä kun kanalinnut ja muutkin linnut vähenevät. Luontoa tulee hoitaa niin, että lajit säilyvät. Vaikka se tarkoittaisi myös alueita "joissa ihmisen on hankala kävellä"e. Ei ihmisen joka paikkaan tarvitse työntyä.
Luonto ja lajit ovat muuttuneet aina. Oliko mielestäsi "Suomessa" samat lajit ja luonto, kun suomi vielä sijaitsi päiväntasaajalla tai kun svekofennidit ja karelidit olivat vielä oikeita vuoristoja täällä? Tai edes silloin, kun osa suomesta oli litorinameren pohjaa lähimenneisyydessä?
Vain muutos on varmaa luonnossa.
On aika jeesus-kompleksiin verrattavaa ajatella, että ihminen on luonnon isojen prosessien takana. Jääkaudet, mannerlaattojen muutokset ovat prosesseja, joissa nykyihminen on hetken ollut vasta katsojana.
Ihminen ei todellakaan ole vain katsoja. Ihminen on tekijä ja suurten ympäristökatastrofien aiheuttaja. Ympäristömyrkyt ja kemikaalijätteet, lohien kutukoskien tuhoaminen, kallioiden räjäyttäminen, vesilähteikköjen saastuttaminen ja tuhoamine, mikromuovia löytyy jopa maailman syvimmästä kohdasta merenpohjasta, _Galapagoksen öljyonnettomuus, sademetsien tuhoaminen, luontoa tuhottu peruuttamattomasti ja lajeja tapettu sukupuuttoon. Ihminen on aktiivinen tuhoaja ja saastuttaja.
Kumminkin ihminen on itse rippuvainen ekosysteemistä, puhtaasta vedestä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskeisimmät metsät jo Ruotsin vallan ajoiltakin hakattu jo neljäänkin kertaan.
Pelkästään metsät pelasti Suomen sotakorvauksienkin aikana kun muutoin Neuvostoliitto jo äkkiä puuttunut Suomen sisäisiin asioihin jos korvausta tullut ajallaan?Ja sen takia meillä ei ole luonnontilaista metsää.
Alle 5% Suomen metsistä on luonnontilaista, etelä-suomessa vajaa 1%.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko koskaan käyneet niissä "luonnontilaisissa" metsissä? Sellaista ryteikköä, missä ei pysty kävelemään. Metsän kasvu hidasta.
Hyvin hoidetussa metsässä on ilo kävellä.
Meillä kuitenkin metsien puumäärä kasvaa joka vuosi valtavasi, kun hakataan vähemmän kuin tulee uutta puuta (jotain 80 miljoonaa kuutiota hakataan, kasvaa noin 120 miljoonaa kuutiota, tai tuota suuruusluokkaa).
Luonto ei ole vain ihmisen omaisuutta. Luonto kuuluu myös kasveille ja eläimille. Aika paljon on pielessä kun kanalinnut ja muutkin linnut vähenevät. Luontoa tulee hoitaa niin, että lajit säilyvät. Vaikka se tarkoittaisi myös alueita "joissa ihmisen on hankala kävellä"e. Ei ihmisen joka paikkaan tarvitse työntyä.
Kanalintuja oli enemmän 1950 luvulla, tosin silloin oli Suomessa eniten peltoa koskaan, ja viljat kaadettiin sitojalla. ja lyhteet kuivattiin seipäällä.
BMW kirjoitti:
Puolessa vuosisadassa kasvaa uusi tukkimetsä, vaikka olisi aukkohakkuu. Mikä siinä nyt on niin vaikeaa ?
Syötkö mustikoita ? Avohakkuilla tuhotaan mustikat koko maapohja kasvit. Viisas olisi jättäisi keitaita alkuperä metsää ja kasvit jäljelle! Ne mustikat ei kasva kuivassa. Ne vaatii varjoa ja kosteutta!Maa alkaa kuivua ja mikään ei kasva ja Maa alkaa autioitua eli sun tikkupuut ei enää sido sitä maata tiiviiksi alkaa mutavyöryt savivyöryt kivivyöryt siksi ei rannoilta saa koskaan kaataa puita sun maasi alkaa vettyä lahota kulua tonttisi pienenee ja maa katoaa veteen pikkuhiljaa ja luhistuu sekä romahtaa. Puut on siksi tärkeitä ne sitoo maata antaa tuulen suojan ja ilmasta käsin näkösuojan satelliitit kamerat lentokoneet helikopterit näkee sut ilman puiden suojaa ja ne sun tikkupuut on tikkuja niin harvassa niin ohuita niin kapeita niin harvoja ettei ne suojaa sua miltään olet kuin paljaalla maalla.
Suojeluhipeillä ei ole mitään häpyä mutta ei myöskään ymmärrystä luonnosta mitä he puolustavat.
Propagandakoneisto se on, jolle omasta mielestä kaikki keinot on sallittuja. Jos edes yrittäisivät vaikuttaa oikean asian kautta, niin otettaisiin heidän sanomansa tosissaan.
Yksi tuttu metsäherra löi kokonaan yhteydenpidon poikki suojelijoihin kun nämä keran toteutti tämän papanoita kannolla -tempun. Liito-oravan papanoita vasta kaadetun puun kannolla. Pussista vaan ostettua papanaa kannolle, joka ilmestyi siihen suojelijoiden mukaan "heti puun kaatamisen jälkeen". No metsäherra oli sitä mieltä että noin tahditonta vaikutusyritystä ei tarvitse ottaa edes tosissaan.
Jälkeenpäin jos suojelijat yritti jotain vikistä maankäytön vaikutuspäätöksistä niin metsäherra kysyi aina vaan että paljonko liito-oravan paskat on nyt mustassa pörssissä.
Vieläkin tyhmiä täällä kirjoitti:
BMW kirjoitti:
Puolessa vuosisadassa kasvaa uusi tukkimetsä, vaikka olisi aukkohakkuu. Mikä siinä nyt on niin vaikeaa ?
Syötkö mustikoita ? Avohakkuilla tuhotaan mustikat koko maapohja kasvit. Viisas olisi jättäisi keitaita alkuperä metsää ja kasvit jäljelle! Ne mustikat ei kasva kuivassa. Ne vaatii varjoa ja kosteutta!Maa alkaa kuivua ja mikään ei kasva ja Maa alkaa autioitua eli sun tikkupuut ei enää sido sitä maata tiiviiksi alkaa mutavyöryt savivyöryt kivivyöryt siksi ei rannoilta saa koskaan kaataa puita sun maasi alkaa vettyä lahota kulua tonttisi pienenee ja maa katoaa veteen pikkuhiljaa ja luhistuu sekä romahtaa. Puut on siksi tärkeitä ne sitoo maata antaa tuulen suojan ja ilmasta käsin näkösuojan satelliitit kamerat lentokoneet helikopterit näkee sut ilman puiden suojaa ja ne sun tikkupuut on tikkuja niin harvassa niin ohuita niin kapeita niin harvoja ettei ne suojaa sua miltään olet kuin paljaalla maalla.
Thaipoimijat riipii mustikanvarvut juurineen. Monesta hyvästä marjapaikasta hävinneet marjat vuosiksi kun thaikut käy kääntymässä.
Missä on luonnonsuojelu??? Kysyn???
Höpönassu rock on nyt in, mutta ei unohdeta ihmisoikeuksien kunnioittamista ja hädänalaisia.
Alue: Aihe vapaa
Toisaalta onko luonto sitä varten, että siellä on kiva kävellä?