Lue keskustelun säännöt.
Olen vihainen itselleni, kun annoin opintojen pitkittyä
16.12.2021 |
Haen vertaistukea tällä postauksella, jos joku jaksaa romaanini lukea...
Olen vihainen itselleni, koska olin laiska opiskelija ja yliopisto-opinnot venyivät. Olin välillä masentunut ja välillä vaan motivaatio puuttui kokonaan. Alunperin minun ei pitänyt jatkaa tällä alalla opintoja, mutta lopulta päädyin tänä syksynä jatkamaan maisteriopintoihin matemaattisesti vaativalla alalla ja olen vaan niin väsynyt töiden ohella opiskeluun. Olen myös unohtanut paljon asioita ja se vaikeuttaa paljon, kun ei ole aikaa ja energiaa tehdä vaikeita kurssitöitä JA opiskella jotain Pythonia.
Minun olisi alunperin pitänyt lopettaa ja vaihtaa alaa ajoissa. Hainkin toiselle alalle ennen koronaa, mutta korona veti maton alta kyseiselle alalle enkä edes päässyt testeistä läpi, vaikka lähellä olinkin. Haluan siis vaikka väkisin nyt saada tämän hyvin työllistävän tutkinnon, mutta taas satelee hylkyjä ja ihan helpoista kursseista. Niistä jotka pitäisi olla oman alani kursseja. Olo on väsynyt, vihainen ja nolottaa kun kaikki opettajat varmasti tunnistaa nimeni ja ajattelee, että miksi tämä edes on täällä… Todella kiva olla se pa*kin opiskelija ikinä.
Ja töiden lopettaminen on ajankohtaista kesällä, joten ensi syksyn aion kyllä panostaa vain opiskeluun. Tällä hetkellä ei vain ole mahdollista lopettaa töitä tai vähentää niitä. En myöskään halua, että kaikki kurssit kasaantuisivat ensi lukuvuodelle, koska onhan niitä uusiakin tulossa. Välillä tuntuu, että pitäisi vain luovuttaa…
Kommentit (3)
Mä olen ollut tuossa samassa tilanteessa ja rivien välistä päättelin, että alakin on sama.
Ei ne opettajat mitään ajattele! Eivät tunnista sinua nimestä etkä ihan varmasti ole ainoa, joka käy kursseja kerta toisensa jälkeen uudestaan. Vaikka se kertoo opiskelijoista, kertoo se myös kursseista. Ne ovat valtaosalle sisäänpäässeistä opiskelijoista liian vaikeita ja usein opetetaan liian vaikealla tavalla.
Katso keväälle ne kurssit, mitkä hyödyttävät etenemistä eniten, ja suorita ne hampaat irvessä. Kurssi kerrallaan kohti tavoitetta.
Minäkin pystyin siihen, sinäkin pystyt.
Kuukausi valmistumisen jälkeen aloitin työpaikassa, jota en olisi ilman niitä papereita saanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos teille asiallisista vastauksista. Ei auta kuin mennä kurssi kerrallaan ja pitää se tavoite mielessä paremmasta tulevaisuudesta. Luovuttaa en aio.
Ap
Eiköhän niiden opettajien päällimmäinen intressi ole saada sun opinnot läpi, ei tuomita. Selväähän se on että töiden ohella on jaksaminen kortilla kenellä tahansa.