Miehen ja lasten keskenään oleminen ihan toivotonta!
Ja harjoitusta ollut kyllä..lapset nyt 4 ja 6. Mies on hidas, jähmeä ja aina vaipuu omaan maailmaan, ei näe ei kuule. Lapsi saa jankuttaa isille jotain eikä mies kuule, uppoutunut lehteen tms. Sktten lapset alkavat tapella keskenään, ei älyääreagoida vasta kun jompi kumpi huutaa toisen satutettua toista ja mies alkaa huutaa lapsille. Kun tulen kotiin, lapset kertovat mitä kaikkea käynyt ja isi on huutsnut ja puhnut rumasti, mies ärisee että ei noimosaa kun tapella vaan. Minun kanssani tällaista ei ole.
Ahdistaa, että miehellä on edesä viikon loma, mitä taas kaikkea sattuu ja tapahtuu:( pelottaa tulla töistä kotiin. Kyllä mies välillä pelaa lasten kanssa, vie pihalle (mutta lapset pukeutuvat keskenään, isä vähät välittää mitä ulos laittavat päällensä) ja laittaa ruokaa jossakin vaiheessa, miutta silti meno on sellaista että mies venyttelee aikaa, lapset hermostuu, kies ei tippaakaan osaa ennakoida asioita ja paljon selaa kännykkäänsä vaan. Inhottaa, suututtaa, harmittaa. Mies sanoo, että minkäs hän sille voi jos noi on tommosia... "Noista" kumpikin fiksuja lapsia, tykkäävät tehdä yhdessä kotitöitä jos vanhempi vaan ottaa mukaan ruuanlaittoon, tykkävät harjoitella vaikka kirjaimka jne jos vanhempi vaivautuu.. "Noissa" ei ole vikaa vaan siinä vanhimmassa..mutta ei mene perille.
Kommentit (34)
Antakaa näkemyksiä/käytännön vinkkejä, kuinka toimisitte äitinä tässä tilanteessa? Ap
Itse käyttäytyisin varmaan kuin miehellä olisi todettu joku vamma lastenhoitokykyihin liittyen = ei voi luottaa lapsia kunnolla hänen hoitoonsa. Asiat pitää tehdä valmiiksi niin että miehellä on helppoa, ja varmistella tai järjestää muu hoitaja. Raskastahan se on mutta minkä tuossa vaiheessa teet. Yritä puhua ja tuoda omaa näkökulmaasi esiin, mutta koita välttää syyttelyä koska se tuskin toimii, oli käyttäytymisen syy mikä tahansa. Vaikka mies ihan laiskuuttaan ja kettumaisuuttaan olisi tuollainen, syyttely ja valittaminen aiheuttaisi vain sen että mies entisestään pitäisi sinua ylihuolehtivana ja hysteerisenä kontrolloijana, jota hänen ei tarvitse kuunnella. Jos syy on joku aivokemiallinen ja jos mies on jopa osittain tietoinen heikkouksistaan vaikkei niiden vaikutuksia halua myöntää, sitä vähemmän vaikutusta on hyökkäävällä asenteella.
Jos eroat, lapset on luultavasti jatkuvasti pitkiä aikoja isällään. Eihän he silloin teknisesti sinun vastuulla ole ja mies lienee kuitenkin ihan täystaitoinen aikuinen vastaamaan lapsistaan niin kuin parhaaksi näkee. Itse en ainakaan pienten lasten kanssa haluaisi sellaiseen tilanteeseen.
Jos epäilet sitä ADD:ta, yritä saada mies tutkimuksiin, siihenhän on lääkitys olemassa joka voi auttaa.
Mutta esim nyt ei ole juuri vaihtoehtoja, miehellä on lomaviikko ja itselläni töitä. Kauhulla töissä mietin, mitä taas riitelevät kotona. Vaikea sopai töistä vapaata siitä syystä, että isi lomalla niin minun tulee hoitaa lapsia kun ei heitä kehtaa päiväkotiinkaan viedä isin loman vuoksi.... Ap
Millaista teidän muiden perheissä moesten ja lasten yhteisolo? Ei mitään tällaista?
Sori vaan, mut kauheita miehiä teillä. Meillä ei tulis kuuloonkaan, että isä ei olisi isä, lähtisin kävelemään. Mutta onneksi ei tarvi.
[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 10:42"]
EI olisi oitänyt tehdä lapsia hänen kanssaan, tuhannesti olen katunut! Ap
[/quote]
Vai niin. Teillä on siis kaksoset, kun kerralla tuli. - Mitä tapahtui, mietihän tarkkaan. Saitte ekan lapsen - ja _mitä tapahtui_? Jotain on tapahtunut jossakin vaiheessa, et voi vain pusata _kahta_ lasta maailmaan ja vips, yhtäkkiä mies on käsi, se ei ole mahdollista.
Meillä mies pärjää oikein hyvin, tosin joskus olen kettuuntunut ja kehottanut esim. peuhaamaan pojan kanssa, mutta kun hän sitten siihen peuhaamiseen tottui, se sujui joka päivä itsestään. - Ennen kaikkea ennakoin! - Hoksasin oddotusaikana harjoituttaa miestä. En itsekään ole koskaan tullut toimeen yhdenkään muun vauvan kanssa kuin omani! Joka ikinen vauva - paitsi tämä meidän - on välittömästi parahtanut itkuun, jos olen koskettanutkaan, mutta meidän vauva tykkäsi minusta, ah! - No, teimme yhdessä harjoituksen nukella: nukke piti ottaa kaapista ja sen vaatekerta vaihtaa ja kaikki otteet piti olla sellaisia, että kyseessä olisi voinut olla oikea vauva. Odotin, että mies kämmää tässä tehtävässä, mutta ei! - Sitten olikin helppoa, kun vauva oli kotona! Parin viikon pakkoimetyksen jälkeen, mies hoiti _kaikki_ yövalvomiset, viikonloput hoiti ja lomat. - Itse hoidin päivät ja erityisen innokkaasti hiekkishommat, mutta tunnollisesti siis muutenkin, vauva-aikana olin hormonaalisista syistä väsynyt. - Kun neuvolantäti vittuili, lopetin neuvolassa käynnin ja mies kävi. - Mies on aina tehnyt kaikki ruokaostokset tähän huusholliin ja pystyi sujuvasti ottamaan pojan kauppaan mukaan. - Sinua neuvoisin vain reipastumaan ja ohjeistamaan miestä. Lue vaikka jotain diibadaaba lastenhoito-oppaita ääneen ja ällistele, että "voiskohan tän tehdä tälleen, olisko se niin parempi, sinähän sen tiedät, kun olet mies"
Löysää pipoa. Ei ne lapset varmaan hengenvaarassa ole.
Miksei kehtaa viedä päiväkotiin? Osapäiväisesti vaikka? Palkkaa hoitaja kotiin? Tai sitten ei voi tehdä mitään ja pitää vain sietää.
Mies ja lapset keskinään...sama kun jättäisi lapset keskinään. Monet miehet ovat jotenkiin kehitykseltä jääneet kyllä. Yksi kysymys. Eikö siitä oltu huomattu seurusteluvaiheessa,meinään että mies onkiin 3 vuotian tasolla??? Jeep....tässä maassa on miehella haastetta kasvaa aikuiseksi....Mutta yritä sinä kasvattaa lapsia parempi-rakastaa heitä ja pitä kurissa,opetta ottamaan muita huomioon-ottamalla heitä (lapsia)huomioon.. Eivät he vielä epätoivoisia ole :)))
[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 09:43"]Eihän tuo nyt kovin pahalta kuulosta. Jotenkin sulla on asenne, että mies tekee tuollaista tahallaan, mutta entäpä jos hän vain toimii noin ihan luontaisesti. Miehesi ei välttämättä ole "lapsi-ihminen" tai synnynnäinen hoivaaja. Ja onhan ne lasten touhut aikuisen miehen näkövinkkelistä melkoisen epäkiinnostavia. Eikö se riitä, että katsoo perään ja estää pahemmat katastrofit, jos ei kakkosäidiksi kykenekään?
[/quote]
Sitten vielä ihmetellään, miksi miehillä on vähän vaikeuksia saada lastensa huoltajuutta! Tajuatko, että tällaiset lapsettomien miesten mutuhuutelut heikentävät valtavasti isän asemaa tasavertaisena vanhempana. Ei kannatta sitten vinkua, kun vaimo vie lapset erotilanteessa, jos itse kirjoittelee tällaista pitkin nettiä.