Ammatteja, joita mielenterveysongelmainen voi tehdä
Ammatti, jota olen tehnyt 13 vuotta, alkaa tulla tiensä päähän. Diagnoosina 2. asteen kaksisuuntainen masennuspainotteinen. En kykene "hoitamaan" ketään eli hoitoala ei tule kysymykseen. Eläkkeelle en halua. Mitä ammatteja voisit ehdottaa?
Kommentit (65)
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 10:56"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 10:37"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 09:53"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 09:46"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 09:42"]Mitä rajoituksia sinulla käytännössä on? [/quote] Henkisiä. Ahdistaa ja uuvun helposti. Mutta kykenen uskoakseni 50-90% normityöaikaan. Työelämässä aion pysyä kynsin ja hampain kiinni, en halua eläkeputkeen. Ikää vasta 40. Työn pitäisi olla "tekemistä" ei hoitamista, kun hyvä että itsensä jaksaa henkisesti hoitaa. Olen harkinnut esim roskakuskia, mutta minulla ei ole ajokorttia ja keskittymiseni liikenteessä on epävarmaa. Kuulostan tosi sairaalta :( Mutta en jaksa uskoa, että osa-aikainen työ olisi sen huonompi kuin jatkuva kotona oleminen. ap
[/quote]
Pystyt kuitenkin tekemään töitä ihmisten kanssa, niin että on työkavereita tai asiakkaita?
Olisiko kampaaja?
[/quote]hmm tuo on aika "muotiammatti" eli töitä ei ole ja kampaamoyrityksiä on joka kulmalla joten yrittäjyyskään ei ole kannattavaa :/
työ joka on tekemistä, muutama tulee mieleen ja ne ovat: varastonhoitaja, kiinteistönhoitaja, laitoshuoltaja, ravintolatyöntekijä ja muuttomies! Kai sulla fysiikka on kunnossa, että voit tehdä fyysistä työtä?
[/quote]
Voin sanoa että ravintola-ala on vihonviimeinen. Ihan oikeasti siellä on sairas kulttuuri, pelkkää vittuilua ja huutoa, epäasiallista kiusaamista. Sellainen gordonramsay on monien idoli siellä, ja sitä imitoivat.
Myös kiire ja fyysinen rankkuus ovat kuormittavia. Erittäin moni kokiksi valmistunut ei jaksa sitä alaa.
Juuri tuon alan takia minulta luhistui viimeinenkin mielenterveys ja monta vuotta on saanut korjata itseään.
[/quote]eli ap, ei ravintola-alaa!
Musta tuntuu, että kommentin 55 kirjoittaja ei ole alkuperäinen aloittaja, mutta tää on puhdasta mutua. Ei oo kirjoittanut noin pitkästi ja liian läpinäkyvää kaiken dissaamista.
Kuka ehdotti eläintenhoitajaa? Helvetin vaikea päästä, ainakin oli joku vuosi sitten joku suosikkiammatti mihin oli hakijoita reilusti enemmän kuin päässeitä. Olen laittanut joskus hakemusta vaikka mihin josko pääsisi eläintenhoitajaksi oppisopimukseen tahi ilman eikä edes mistään vastattu. Hakemus oli asiallinen.
Itselläni sama ongelma kuin aloittajalla, tosin ihmiskontaktit ovat ongelma. Piirtämistaitoja löytyy mutta ammattia siitä ei saa enää tässä iässä(Suomessa apurahoja saadakseen pitää olla ammatillinen tutkinto ja ammatilliseen koulutukseen ei pääse tässä iässä). Paras ois vaan kun saisi terveyskeskuksesta jotain pillereitä millä voisi siististi ja varmasti päättää päivänsä, eipä tarttis olla sosiaalielättinä.
Mä kehottaisin siivoojan työtä. Itsellä ongelmia paniikkihäiriön ja ahdistuksen kanssa, ja siivous on toiminut tosi hyvin. Saa puurtaa rauhassa yksinään ja tulee fyysistäkin rasitusta, mikä parantaa esimerkiksi unen laatua, ja elämänlaatua yleensäkin. Ahdistus ja paniikkikin on helpottanut todella suuresti töihin menon jälkeen.
Tsemppiä sulle, älä luovuta!
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 11:26"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 11:03"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 10:58"]
http://marykay.fi/fi/uramahdollisuus Itsenäinen työ, ihanat kollegat, teet juuri sen verran kuin itse haluat. Kivaa työtä, asiakaspalvelua, mutta mukavaa sellaista. Konsulteille kaikkia ihania koulutuksia, tukea ja apua saa omalta Sales Directorilta. Teen tätä sivutyönä, mutta jos jäisin itse työttömäksi alkaisin tekemään täyspäiväisesti. Saa päättää omat työajat. Laita sähköpostisoitteesi, niin autan sinut alkuun.
[/quote]
Ei käy, minulla on aikuisiän akne ja paha sellainen.
Muutenkin vaikuttaa rasittavalta tuputtaa ämmille joitain turhaakin turhempia tököttejä. Kiitos ei!
Polkupyörälähetti siis olisi toiveammattini, mutta en osaa ajaa pyörällä. Kiinteistönhoitaja olisi toinen, mutta pelkään rappukäytäviä ja kellareita. Ahdistun ja paniikki iskee..
Vartija olisi hyvä, mutta en jaksa kahden viikon koulutusta. Sitä paitsi työasu on mielestäni tyylitön.
Ehdottakaa lisää jotain, mikä oikeasti on minulle realistista.
ap
[/quote]
Tämän viestin perusteella alkaa haiskahtaa provolta. Ap lyttää kaikki ehdotukset mitä mielikuvituksellisimmilla tekosyillä. Tyylitön työasu muka kynnyskysymys johonkin ammattiin kouluttautumiselle. Hohhoijaa.
[/quote]
14. kommentin kirjoittaja
Aluksi vilpittömästi halusin auttaa, mutta hyvin nopeasti tuli selväksi, että mikään ei vain kelpaa.
Täyttä haihattelua tuollaiset pyöräilylähetit ym. Kun ei oikeasti halua töihin, niin myöntää sen sitten vain.
Kyllä niin kyrpii tällaiset tyypit, kun tässä tosissani mietin tämän ihmisen tilannetta ja aikaakin meni.