Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten katkeruudesta pääsee eroon?

Vierailija
24.03.2015 |

Sen haitallisuuden tiedostaminen ei auta. Neuvoja?

Kommentit (23)

Vierailija
21/23 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vihaan sitä että en voi tehdä mitään ollakseni kelvollinen.

Vierailija
22/23 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minullakin on samanlainen ongelma. Haluaisin päästä katkeruudesta ja syvästä vihan tunteesta eroon. Haluaisin unohtaa ja antaa anteeksi, mutta kun en voi tai osaa. Olen saanut kärsiä niin paljon ihmisen takia, joka joskus oli paras ystäväni. Olen niin saanut tarpeekseni siitä miten paskasti hän minua kohtelee...en tunne olevani kelvollinen ihminen tai kummi (olen hänen lapsensa sylikummi).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/23 |
25.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 11:39"]

[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 09:49"]

Ajattele niin, että tämä ihminen johon olet katkeroitunut on pilannut jo tarpeeksi monta päivää elämästäsi. Oli miten oli, meni miten meni - sinä et enää tarvitse sitä ihmistä elämääsi millään tavalla, et edes ajatuksen tasolla. 

[/quote]

Tuo törmää tuohon vitutukseen siitä että kaikesta pitäisi päästä yli ja kaikki pitäisi sietää ja kestää. Haluaisin ajatella että kusipäät joutuvat jotenkin kärsimään itsessään ja se aiheuttaa niiden ongelmat joita purkavat muihin.

[/quote]

Aina kaikkein paras vaihtoehto on jättää asia taakseen. Kun muistelen esimerkiksi omia ihmissuhdesotkujani, joissa olen tullut petetyksi ja jätetyksi, kaikkein parasta olisi aina ollut vain antaa asian olla. Katkaista kaikki yhteydet saman tien ja unohtaa. Mullakin on mennyt vuosia vihatessa ja inhotessa, haukkuessa ja uhkaillessa - vaikka kaikkein paras tapa olisi ollut nousta, lähteä ja painaa ovi kiinni perässään sanomatta sanaakaan. Siinäpä olisi nähnyt, ettei merkitse minulle sitä vertaa, että reagoisin mitenkään muuten kuin täydellä kylmyydellä.