Miten sanoa piereskelevälle työkaverille että lopettaa pieremisen
Mun työkaveri ihan häpeilemättä piereskelee vaikka muita ihmisiä on läsnä. Jaamme tämän ihmisen kanssa saman työtilan ja hän päräyttää hajut ilmoille muitta mutkitta. Miten saada haisunäätä parantamaan tapansa
Kommentit (27)
Ei kaikki pysty pidättään. Itsellä on suolensairaus, en pysty pidättelemään, tulee väkisin pieru.
Jos viime öisestä hengentuotoksestani ei ollut mitään apua, niin tässä toinen, joka saattaa tehota:
"Ääni törähtelevin, sen taas jo tunnistin.
Työkaverilta pääsi pieru, siit kärsii mun koko sielu.
Hapen korvaa pian kaasu, ja voi minä raasu
täällä vain kärvistelen, kun kollega istuu päristellen.
Tää toimistomme sammio on koht' kuin kaasukammio.
Hajuhaitta viel' päästä, niin lupaan, en toruja ma säästä."
Kyllä tuo pitää kertoa esimiehelle ja pyytää esimiestä hoitamaan asia niin, että se piereminen loppuu justiinsa! (Tai muuten antaa potkut tuollaiselle itsekkäälle piereskelijälle, nih!)
Sano sille, että lopettaa piereskelyn. Tehosta uhkausta huorittelulla ja lupauksilla tappaa hänen perheensä koiraa myöten.
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 22:29"]
Sano sille, että lopettaa piereskelyn. Tehosta uhkausta huorittelulla ja lupauksilla tappaa hänen perheensä koiraa myöten.
[/quote]
Ei koiraa!
Käväise apteekissa, osta Cuplatonia ja jätä purkki hänen työpöydälleen.
En tiedä, voisko tää mitenkään toimia, mutta tuli mieleen näin hullu idea: sano sille, että lopettaa piereskelyn!
Mun rehellinen neuvo on että sanot "Lopettaisitko piereskelyn, se häiritsee minua?"
Sanot vaan tiukasti silmiin katsoen: "Jarmo, tuo paskominen loppuu NYT". Jos ei tuosta ymmärrä lopettaa niin ihme on.
Ehdota, että lopettaa sen kaalin mättämisen tai tuot purkillisen hapankaalia parantamaan työhuoneenne ilmaa.
Vaikee tilanne. Jos tiedät sen olevan vain paha tapa voit sanoa ystävälliseti, että et oikein pidä jatkuvasta piereskelystä. Mutta jos se johtuukin jostain vaivasta, niin tilanne ei oo niin helppo...
Sano se runomuodossa:
"Ohhoh, mink' kohtasin, kun toimistoon sisään astelin.
Lie lemu mädän munan, vai kenties pilaantuneen tunan?
Tätä hetken tuumailin, samal kun ilmaa nuuskuttelin.
Onko lähteenä raato? kertokaa, hyvänen aika, enkö rauhaa saa jo?
Viimein hajun lähteen paikansin, sehän on työtoveri mi' haisevin!
Pökerryn, päät' särkee, alkaa kirkuminen:
Tää hajuhaitta hirmuinen, nyt loppuu se piereminen!"
sano sille.