Tutkija: "Tyttöjen välinen ystävyys on raakaa vallankäyttöä"
Mikä tekee meistä tytöistä/naisista tällaisia? Onko olemassa ketään, joka ei tunnista tästä itseään joko uhrina tai kiusaajana?
Kommentit (82)
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 23:10"]
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 23:06"]
Tyttöjen "kaveruus" on raaempaa kuin poikien, 3 tyttöä ei voi yhdessä olla kavereita keskenään.
[/quote]
Hohhoijaa. Mun äitini sanoi mulle noin usein kun mulla oli kaksi bestistä ja halusin molemmat yökylään tms. Paskapuhetta se oli silloinkin, mutta ehkä sun tyttösi uskovat kun tarpeeksi toistat tätä "totuutta" heille. Vanhemmilta ne asenteet opitaan.
[/quote]
Niinpä. Minun äitini motkotti, kun kerroin leikkineeni pihalla kahden muun tytön kanssa. Kolmannesta pyörästä ei kuulemma kukaan pidä ja olin tosi tyhmä, kun en tajunnut, etteivät ne tytöt oikeasti olisi halunneet leikkiä kanssani.
Tuollaisten kokemusten takia minun on edelleenkin vaikea luottaa siihen, että joku muka oikeasti haluaisi olla kaverini. Aina epäilen, että jos se vain on kanssani kohteliaisuuttaan tai kun ei parempaakaan seuraa ole, mutta oikeasti ei haluaisi olla kanssani.
Minulla on 'onneksi' poika, mutta tytot hanen luokallaan ala-asteella oli aika kamalia. Minulla oli ystavina useita aiteja silta luokalta joilla oli tyttoja ja siella oli valilla kunnon sota kaynnissa. Pari tyttoa lahti jopa koulusta - ei kiusaamisen takia - vaan sen takia etta olivat niita kiusaajia ja kun koulu puuttui asiaan, vanhemmat paattivat etta parempi muuttaa koulua kuin keskustella asiasta nykyisessa koulussa.
En tunnista itseäni jutusta. Kouluajoilta muistan yhden tuollaisen klikin (4 tyttöä), jossa vuorotellen oltiin kaveria ja sitten välillä yksi jätettiin syrjemmälle ja jauhettiin paskaa selän takana.
Omalle kohdalle noita ei osunut tai en ainakaan huomannut, kun sosiaaliset pelit ja säädöt eivät silloin (tai edelleenkään) kiinnostaneet lainkaan.
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 00:02"][quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 23:57"][quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 23:49"][quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 23:45"][quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 23:33"][quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 23:12"][quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 23:05"]Mä en vaan jaksa käsittää akkojen parkumista tästä aiheesta.
Luuleeko joku nainen, ettei miesten ryhmissä vallitse mitään ryhmädynamiikkaa? Kukaan ei ole johtaja? Allllright.
[/quote]
Jaaha, kolahtiko?
Miehillä se kiusaaminen on erilaista, ei ole tällaista ulossulkemista samalla tavalla kuin tytöillä. Ihmettelen sitä, mikä tekee joistakin tytöistä niin julmia? Onko tässäkin taustalla keittiöpsykologien suosikkidiagnoosi, narsismi? -ap
[/quote]
Olet epälooginen. Väität, ettei miehillä ole ryhmädynamiikkaa ja riitoja, ja kun sinun huomautetaan olevan väärässä alat vinkua, että kyllä seläntakana paskanpuhuminen on ihan varmana vakavampaa kuin esimerkiksi väkivalta tai sillä uhkailu. Mihin perustat tämän erikoisen väitteesi?
[/quote]
Älä laita sanoja suuhuni. En ole missään vinkunut, että poikien kokema väkivalta olisi vähemmän vakavaa kuin tyttöjen. Mutta tässä ketjussa puhutaan nimenomaan tyttöjen ystävyyssuhteiden vallankäytöstä, jolla on omat erityispiirteensä. Perusta oma ketju, puhutaan siellä sinusta <3 -Ap
[/quote]
Tämä liittyy aiheeseen niin olennaisesti, ettei sitä voi sivuuttaa. Edelleenkin elää sitkeästi sellainen uskomus, että miehet eivät syrjisi ja se on nimenomaan tyttöjen juttu. Ei pidä paikkaansa, ja tällaiset uskomukset ovat haitallisia varsinkin pojille.
[/quote]
Ok, ymmärrän pointtisi, pahoittelut aiemasta. Ihan mielenkiinnosta, onko sinulla linkittää jotain tutkimusta väitteesi tueksi vai puhutko omista kokemuksista? Ylen artikkelin tutkimuksessa puhutaan vain tyttöjen ystävyydestä, käyn keskustelua sen pohjalta. - Ap
[/quote]
Minusta olisi kiintoisampaa nähdä sellainen tutkimus, jossa kerrotaan ettei jossain ihmisten muodostamassa ryhmässä olisi hierarkisia suhteita. Kun nyt tulit maininneeksi ettei miehillä ole valtasuhteita omissa ryhmissään, tuntuu melko erikoiselta
[/quote]
Minä en miehenä pysty käsittämään, miten kaveriporukassa voisi olla minkäänlaista hierarkiaa. Tuli tätä ketjua lukiessa mieleen lukioaikainen tapahtuma, kun eräs luokallani oleva tyttö kysyi pojalta, että oliko Lasse kaveriporukan pomo. Minusta tuo kysymys oli aivan naurettava ja ihmetteli sitä ääneen myös se heppu, jolta sitä kysyttiin. Siis oikeasti, mitä helvettiä?
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 00:54"][quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 00:02"][quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 23:57"][quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 23:49"][quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 23:45"][quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 23:33"][quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 23:12"][quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 23:05"]Mä en vaan jaksa käsittää akkojen parkumista tästä aiheesta.
Luuleeko joku nainen, ettei miesten ryhmissä vallitse mitään ryhmädynamiikkaa? Kukaan ei ole johtaja? Allllright.
[/quote]
Jaaha, kolahtiko?
Miehillä se kiusaaminen on erilaista, ei ole tällaista ulossulkemista samalla tavalla kuin tytöillä. Ihmettelen sitä, mikä tekee joistakin tytöistä niin julmia? Onko tässäkin taustalla keittiöpsykologien suosikkidiagnoosi, narsismi? -ap
[/quote]
Olet epälooginen. Väität, ettei miehillä ole ryhmädynamiikkaa ja riitoja, ja kun sinun huomautetaan olevan väärässä alat vinkua, että kyllä seläntakana paskanpuhuminen on ihan varmana vakavampaa kuin esimerkiksi väkivalta tai sillä uhkailu. Mihin perustat tämän erikoisen väitteesi?
[/quote]
Älä laita sanoja suuhuni. En ole missään vinkunut, että poikien kokema väkivalta olisi vähemmän vakavaa kuin tyttöjen. Mutta tässä ketjussa puhutaan nimenomaan tyttöjen ystävyyssuhteiden vallankäytöstä, jolla on omat erityispiirteensä. Perusta oma ketju, puhutaan siellä sinusta <3 -Ap
[/quote]
Tämä liittyy aiheeseen niin olennaisesti, ettei sitä voi sivuuttaa. Edelleenkin elää sitkeästi sellainen uskomus, että miehet eivät syrjisi ja se on nimenomaan tyttöjen juttu. Ei pidä paikkaansa, ja tällaiset uskomukset ovat haitallisia varsinkin pojille.
[/quote]
Ok, ymmärrän pointtisi, pahoittelut aiemasta. Ihan mielenkiinnosta, onko sinulla linkittää jotain tutkimusta väitteesi tueksi vai puhutko omista kokemuksista? Ylen artikkelin tutkimuksessa puhutaan vain tyttöjen ystävyydestä, käyn keskustelua sen pohjalta. - Ap
[/quote]
Minusta olisi kiintoisampaa nähdä sellainen tutkimus, jossa kerrotaan ettei jossain ihmisten muodostamassa ryhmässä olisi hierarkisia suhteita. Kun nyt tulit maininneeksi ettei miehillä ole valtasuhteita omissa ryhmissään, tuntuu melko erikoiselta
[/quote]
Minä en miehenä pysty käsittämään, miten kaveriporukassa voisi olla minkäänlaista hierarkiaa. Tuli tätä ketjua lukiessa mieleen lukioaikainen tapahtuma, kun eräs luokallani oleva tyttö kysyi pojalta, että oliko Lasse kaveriporukan pomo. Minusta tuo kysymys oli aivan naurettava ja ihmetteli sitä ääneen myös se heppu, jolta sitä kysyttiin. Siis oikeasti, mitä helvettiä?
[/quote]
Hyvä huomio. Todellisten ystävien kesken ei ole minkäänlaisia hierarkioita. -ap
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 23:01"]
http://yle.fi/uutiset/tyttojen_valinen_ystavyys_on_raakaa_vallankayttoa_joka_voi_jatkua_aikuisiallakin/7877921 Mikä tekee meistä tytöistä/naisista tällaisia? Onko olemassa ketään, joka ei tunnista tästä itseään joko uhrina tai kiusaajana?
[/quote]
Tunnistan - lastani kohdeltiin noin. Kun sua kohdellaan kuin ilmaa, susta tulee ilmaa, sanoi Pelle Miljoona.
Itse taas muistan, että kolme tyttöä olivat ala-asteella todella hyviä kavereita ja minä roikuin niiden mukana aina silloin, kun minua ei eristetty joukon ulkopuolelle. Heitä sattui yhdistämään sellaiset asiat kuin blondi tukka ja aiempi ura päiväkodissa. Itselläni oli pierunharmaa tukka ja aiemmin olin ollut vain seurakunnan päiväkerhossa, enkä siis tuntenut juuri ketään ala-asteen luokaltani etukäteen.
Muistan kerrankin, kun jäin yksin välitunnilla ja nuo tytöt häipyivät ilman minua kolmestaan leikkimään jonnekin puskaan. Itkua pidätellen seisoin ja katsoin kun nuo leikkivät kauempana.
Jo päiväkerhoaikoina alistuin siihen, että minulla oli kavereita vain silloin, kun jonkun paras ystävä oli kipeä tai mehiläiskuningatar ei ollut paikalla valvomassa alamaisiaan. Muistan ikuisesti sen, kun joku vanha kerhokaveri sanoi minulle yläasteella "muistatko, kun leikittiin kerhossa aina kun Riina (nimi muutettu) oli kipeä?". Tuli ikävät muistot mieleen siitä, kun hiljaisena tyttönä leikin yksikseni kaikki päivät, eivätkä kerho-ohjaajatkaan puuttuneet asiaan mitenkään.
Tunnistin jutusta yhden 60+ ikäisen henkilön, työelämässä...
Käytännön esimerkki:
Kolme tyttöä/naista kävelee jalkakäytävällä rinnakkain. Kukaan ei väistä vastaantulevaa, että ei jäisi toisten rinnalta taaemmaksi edes hetkeksi. Vastaantuleva joutuu antamaan tilaa tälle ryhmälle. Ei muuta kuin kadulle kokeilemaan.
Tunnistan tuon nyt kun käyn äitiyslomalla perhekahviloissa. Välillä jotkut naiset ovat erittäin mukavia ja juttelemme paljon, seuraavalla kerralla tuskin moikkaavat kun on löytynyt toinen mammakaveri.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 23:15"]
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 23:10"]
Enimmäkseen omat kiusaajani olivat poikia. Muutama tyttö meni mukaa todistaakseen lähinnä pojille olevansa kovia mimmejä. Tytöt olivat myös niitä jotka osasivat puuttua kiusaamiseen ja puolustaa.
[/quote]
Tytöt kyllä myös käyttävät poikia kiusataakseen jotakuta.
Muistan kun pieninä jossain "bileissä" kaksi tyttöä hihitellen kysyivät meiltä jonkin pullonpyörityksen yhteydessä kumpaa tekisimme mieluummin; pussaisimme "Tiinaa" (ryhmän 'narri' ja vähän lihava tyttö) vai toista poikaa. No, tietysti kaikki pojat yökötteli ja nauroi. Itsekin kyllä :( Tiesivät tasan tarkkaan mikä reaktio olisi.
[/quote]
Olen samaa mieltä. Oma yläasteen kiusaushelvetti alkoi kun kaksi "kaveriani" valehteli luokkamme pojalle että olen ihastunut tähän. En ollut, mutta tietäähän sen mitä tuosta seuraa: pojan "piti" alkaa kiusaamaan jotta tuli selväksi kuinka ällöttävä olin ja oksettavaa kuinka olin "ihastunut" häneen. Näitä ihastumisväitteitä oli muutamien muidenkin poikien kohdalla. Yksi tuli päin naamaa sanomaan mulle hyi vittu. Mulla mitään ihastuksia edes ollut mutta kyllä tytöt tietää millä saadaan toista satutettua parhaiten.
Nyt aikuisena olen tekemisissä vain hyväksi havaittujen ystävien kanssa, on niitäkin naisissa.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 23:33"]
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 23:12"][quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 23:05"]Mä en vaan jaksa käsittää akkojen parkumista tästä aiheesta. Luuleeko joku nainen, ettei miesten ryhmissä vallitse mitään ryhmädynamiikkaa? Kukaan ei ole johtaja? Allllright. [/quote] Jaaha, kolahtiko? Miehillä se kiusaaminen on erilaista, ei ole tällaista ulossulkemista samalla tavalla kuin tytöillä. Ihmettelen sitä, mikä tekee joistakin tytöistä niin julmia? Onko tässäkin taustalla keittiöpsykologien suosikkidiagnoosi, narsismi? -ap [/quote] Olet epälooginen. Väität, ettei miehillä ole ryhmädynamiikkaa ja riitoja, ja kun sinun huomautetaan olevan väärässä alat vinkua, että kyllä seläntakana paskanpuhuminen on ihan varmana vakavampaa kuin esimerkiksi väkivalta tai sillä uhkailu. Mihin perustat tämän erikoisen väitteesi?
[/quote]
Kerro lisää millaista se miesten ryhmädynamiikka sitten on. Kiinnostaa, en yhtään tiedä.
#26: "Meidän miesten keskuudessa sanotaan asiat suoraan, jos on jotain sanottavaa." LOL. Ei pidä paikkansa.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 23:25"]
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 23:06"]
Tyttöjen "kaveruus" on raaempaa kuin poikien, 3 tyttöä ei voi yhdessä olla kavereita keskenään.
[/quote]
Olen niin vahvasti erimieltä tästä. Tämä väite on ärsyttänyt minua paikkansapitämättömyydellään jo siitä 7-vuotiaasta pikkutytöstä asti.
Ensin kuulin tämän ala-asteella opettajan suusta, ei kolme tyttöä voi olla kavereita keskenään, no oltiin ja vuosikausia. Yhtäkään ei kiusattu tai syrjitty, oltiin sydänystäviä koko ala-asteen ajan.
Sama toistui sitten yläasteella,"ei voi tuollainen tyttökaveriporukka olla ystäviä keskenään, aina on jotain eripuraa, kerro vain rohkeasti!" sanoi silloinen auktoriteetti. No oltiin ystäviä, koko yläaste, ei kiusaamista, "bestiksiä ikuisesti", kuten silloin sanottiin.
Ja sama harhainen väite näköjään vaan toistuu, n. 25-vuotta ensikuuleman jälkeen. :D
[/quote]
Onko käsitys harhainen, jos sinä et ole kokenut niin?
Luultavasti kaikki sinun sydänystäväsikään ei jaa sinun kokemustasi
Mulla kaksi poikaa ja kaverisuhteet on tosi mutkattomia. Pojat on jo 11 ja 13. Ei koskaan mitään vääntöä. Kuopus leikki pienempänä tyttöjen kanssa ja kerroin pojalle että tota vääntöä ei tule, kun et leiki tyttöjen kanssa. Ajattelin että mun ei tarvitse tuota paskaa kestää, kun mulla ei ole tyttöjä. Liian hankalaa. Poika ei ollenkaan ymmärtänyt tyttöjen käytöstä kaverisuhteissa.
Meillä oli juurikin tälläinen kolmiodraamakopla ala-asteella 1-3luokat. Yksi oli se pomo, ja aina se pomo valitsi kumman kanssa oli "bestis". No minä ja tämä toinen ei-pomo olimme välillä salaa bestiksiä eikä kerrottu tälle pomolle. Kerran menin salaa tälle ei-pomolle yöksi, ja pomo sai tietää tästä. Soitin itkien tälle pomolle että ei kai ole vihainen.... Myös kesälomat oli mukavia jos ei koulun päättyessä sattunut olemaan tämän pomon bestis. Koko kesän viettivät kahdestaan. Toisena kesänä minä taas olin bestis. Että sellaista!
Mä olen aina hengannut kolmen tai neljän tytön porukoissa, niin lapsena, teininä kuin nyt aikuisenakin. En tiedä miksi. Miespuolisten kavereitten kanssa kyllä on kahdenkeskisiä ystävyyssuhteita.
Enpä ole ennen tajunnutkaan tätä itsestäni. Ja nainen olen juu.
Riippuu niin tytöstä. Esikoisellani (11v) ei ole ollut mitään ongelmia, heillä on neljän samanhenkisen (hiukan hiljaisia, rauhallisia tyttöjä) tytön kaveriporukka ja tapaavat vaihtelevalla kokoonpanolla.
9-vuotiaalla sen sijaan on sellainen kolmen kaveriporukka, jossa leikit sujuvat hyvin yksiin, mutta sitten yhden tytön kanssa tämä ei onnistu. Tämä tyttö on todella mukava kaksin leikkiessä, mutta hän on myös dominoiva ryhmässä. Hän ja eräs toinen tyttö asuvat meidän suunnallamme, ja kotimatkalla aina joko minun tyttöni tai toinen jää ulkopuolelle, dominoivan seurasta kilpaillaan. Sitten mm. juostaan "kolmatta pyörää" karkuun tms. En ymmärrä mikä tämän tytön luonteessa on niin erikoista, hän on hiljainen ja kiltti muuten. Sama tyttö tosin on myös välillä kaksinaamainen: hän oli kirjoittanut yhdestä toisesta ilkeyksiä koulun seinään katuliidulla ja väitti minun tyttöäni kirjoittajaksi, vaikka samaan aikaan olivat vapaa-ajalla parhaita kavereita ja edellisiltanakin olivat leikkineet yhdessä. Koska en enää jaksa selvitellä näitä riitoja, olen sanonut tytölleni että hakeutuisi mieluummin muiden seuraan, koska tuon tytön kanssa aina pahoittaa lopulta mielensä.
Mun kokemuksen mukaan tuon uutisen tyylinen vallankäyttö liittyy lähinnä "suosittujen" porukkaan ja siihen pyrkimiseen. Jos olet tavis etkä hingu koulun mukakuningattaeeksi, ei tollasta valtataistelua tarvi pitää yllä.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 23:59"][quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 23:06"]Tyttöjen "kaveruus" on raaempaa kuin poikien, 3 tyttöä ei voi yhdessä olla kavereita keskenään.
[/quote]
Tällaisten uskomusten levittämisellä miehet nollaavat tehokkaasti kaikki mahdolliset naisten "hyvä sisar"-verkostot. Miksi ei voisi? Mutta onhan se miehille edullisempaa, jos naiset vain riitelevät keskenään! Senkun lopetatte tällaiseen paskaan uskomisen.
[/quote]
Älä nyt jumalauta pistä miesten syyksi tätäkin! Rajansa femakollakin.