Eräs nainen sanoi että ei halua parisuhdetta, koska ei halua pilata elämäänsä.
Minkähänlaiseksi parisuhteen kuvittelee ihminen joka ajattelee parisuhteen pilaavat elämänsä...
Itse olen jo 12 vuotta ollut saman naisen kanssa ja voin kyllä sanoa että juuri parisuhde on tuonut hyvän elämän, etuja mm. Alkoholin käytön loppuminen lähes kokonaan ja baareissa käynnin loppuminen, terveellisemmät elintavat, lapset, sosiaalisempi elämä, enemmän ja huomattavasti parempaa seksiä kuin niiden lukuisten hoidokkien kanssa. Mahdollisuus yhdessä laadukkaampaan elintasoon, esim alle 3000€ tuloilla yli 200 000€ omakotitaloon rivi tai kerrostalon sijasta. Vähemmän vastuuta elämästään kun molemmat huomioi toisiaan, halvemmat myös asumiskulut. Silti vapaa menemään... M36v
Kommentit (499)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ihme että ihmiset on sekasin. Ei kyetä sitoutumaan. Ei löydetä parisuhteita. Tasa-arvoisia miehiä kyllä löytyy jotka hoitaa kotitöitäkin. Naiset tekevät vääriä valintoja ja sen vuoksi jokainen mies on paska. Ei ihme että masentuneita maassa riittäää puolin toisin. Täyttä suomalaista typeryyttä ja somen pilaamaa kansaa. Jos pääsis muualle Eurooppaan, olen kyllä käynyt mutta jotenkin onnellisempaa siellä.
Naiset tekevät vääriä valintoja ja sen vuoksi jokainen mies on paska? Aiiivan. Jos naiset ei valitsisi niitä niin ilmeisesti ne ei olisi paskoja.
Kerro mulle miten jokainen nainen valitsee takuuvarmasti hyvän miehen? Mitkä on ne kriteerit, ettei varmasti osta sikaa säkissä? Etkä tuo niitä chadeja ja lentäjälääkäreitä saati sarjamurhaajia tähän koska suurin osa miehistä ei edes ole heitä ja silti suurin osa miehistä seurustelee jossain elämänsä vaiheessa. Joten turha paeta vastauksessasi näihin ääritapauksiin hyvässä ja pahassa. Nyt vastauksia, miten nainen voi valita TAVIS miehestä sen hyvän miehen? Ja nyt sitten puhutaan aikuisista naisista. Ei teineistä.
Minä löysin hyvän tavismiehen ihan sillä, että en jäänyt muunlaisia katsomaan. En sietänyt (enkä siedä) mustasukkaisuutta, rajoittamista tai pakottamista. En olisi huolinut miestä, jonka koti ei ole hoidettu ja joka ei osaa pestä yhtä hyvin omia vaatteitaan kuin kodin tekstiilejä.
Avioliittoon menin ihan liian nuorena ja lapsellisena nuoren ja lapsellisen miehen kanssa eikä siitä ole jäänyt katkeruutta. Sen jälkeen tapailin monia, pisin seurustelu kesti reilut neljä vuotta, mutta kukaan ei osoittautunut sellaiseksi, johon olisin halunnut sitoutua ennen kuin tapasin nykyisen puolisoni.
Parempaa miestä saa etsiä.
Samat inhokit, lisätään laiskuus ja itsekkyys. Ja sama kokemus ensimmäisestä liitosta, tosin ilman välisammakoita. Toinen aviomies valloitti minut aikanaan empatialla, ja liki 20 v ja uusperhe-elämä myöhemmin edelleen ihailen häntä.
Miten se empaattisuus miehessä näyttäytyi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap onkin mies ja otsikossa puhutaan naisesta. Parisuhteessa nainen häviää yleensä ja mies voittaa. Itsekin olen nainen ja voin paljon paremmin nyt, kun en ole parisuhteessa. En vihaa miehiä, on toki olemassa suhteita joissa molemmat voittaa, mutta valitettavan yleistä on se, että naiset häviävät ja miehet voittavat. Vanhempien pitäisi kasvattaa pojista parempia ihmisiä. Itselläni on tytär ja poika, ja huomaan että tämä stereotypia on hyvin vahvasti kasvamassa meilläkin. Yritän puuttua vielä asiaan kun voin.
Ne ovat niitä omia valintoja kumppanissa kuka hyötyy ja mitä hyötyy. Minullakin on poika ja myös tyttöjä ja näen saman stereotypian, yritän ehdottomasti kasvattaa pojastani naisia kohtaan reilun miehen. Oletko miettinyt mistä se stereotypia tulee? Jos meille annetaan samat palikat mistä rakentaa niin ollaanko me niin sateenkaaren värisiä että syntyy samaa? Ei olla vaan kyllä perimä ja tietyt geenit vetävät eri suuntiin, laitan lattialle nukkeja ja traktoreita, tytön ja pojan, en ohjailee, nopeasti poika löytää traktorin ja tyttö nuken... Voin ohjata poikaa olemaan kiinnostunut leipomisesta ottamalla mukaan, tai ruoan laittoon, mutta jos kaverinsa alkavat harrastaa autoja niin ihan varmasti tarttuu. Pojat ovat luonteeltaan selkeästi kovempia kuin tytöt. Mua ei ole koskaan kiinnostaneet autot tai muut kulkuvälineet, olen aina tykännyt touhuta lasten kanssa, laittaa kotia, kokata, siivota, istua sohvalle kattelemaan vaimon kanssa elokuvaa ja väitän että vaimo on niistä ominaisuuksista hyötynyt. Ap
Minä oon ainakin ollut lapsena tasapuolisen kiinnostunut autoista ja nukeista. Olen nainen. Hienosti kuitenkin kasvatuksessa on minua on ohjattu tytön ja naisen rooliin ja olen tehnyt kotona ns. "naisten töitä" kuten lastenhoitoa, pyykkäystä ja ruoanlaittoa, kun veljet on saaneet hakata ulkona halkoja, leikata nurmikkoa ja tehdä remppahommia. Paljon mieluummin olisin tehnyt niitä hommia ja koin jo lapsena tämän asetelman epäreiluksi. En usko että meidän perhe on ainoa, jossa näin on toimittu.
Ei kukaan halua huonoa parisuhdetta joka imee kaiken energian ja elämänhalun kuin musta aukko. Osa sinkuista etsii hyvää suhdetta, osa haluaa kevytsuhteita ja osa valitsee elää sinkkuna. Ja mikäpäs siinä, on ihanaa elää omannäköistä elämää! Terveisin sinkkuudestaan nauttiva nainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mussuttakaa mitä mussutatte, mutta tutkimusten ja ihan arkielämän havaintojenkin mukaan naiset tekevät suurimman osan kotitöistä, lastenhoidosta ja pillun "antamisesta".
Turha siinä on lapsimiesten enää mitään kiukutella, kun tosia asiat puhuvat puolestaan!
Lasketaanko kotitöihin renkaiden vaihtaminen, lumityöt, rännien puhdistus ja terassin rakentaminen?
Onko ne sun mielestä kotitöitä? Joku kaks kertaa vuodessa renkaiden vaihtaminen tai lähinnä vaihdatuttaminen nykyään? Kerran vuodessa rännit? Kerran elämässä terassi? Jos mä noilla saisin kuitattua koko elämän kokkasmiset, siivoamiset ja vaipanvaihdot ja vaatehuollon niin jep, vaihtaisin heti! Viime talvena kolasin lumet kahdesti, muuten. Sellaista se on E-Suomen rannikolla.
Teen molempia, myös niitä kokkailuja koska tottakai, vaimo ei renkaita vaihda, ei kolaa lumia, ei kannata saati hanki ja tee takkapuita, ei huolla taloa, ei leikkaa ruohoa, ei pese ja huolehdi että auto jolla ajaa on kunnossa. Voin kyllä sanoa että olis usein ihan kiva jos huomaisi että mä teen niitä töitä, arvostaisi, on yllättävän paljon sitä puuhaa. Joskus kun niitä on tehnyt ja vaimolle on jäänyt se kokkaaminen ja on siitä valittanut on tehnyt mieli sanoa joku valittu sana. Ihan kannattaa arvostaa niitä toisen tekemisiä...
Minä puolestani osallistun kaikkiin kotitöihin, luon lunta enemmän kuin mieheni ja teen oikein mielelläni polttopuita, enkä ikinä ole siitä valittanut. Sen lisäksi saan yksin tehdä kaikki ruuat ja usein siivota yksin, eli mun niskoille kaatuu todella paljon samalla kun mies istuu sohvalla tai makaa sängyssä. Saanko arvostusta? No en. Pääsenkö tästä pois? En oikeastaan, en kertakaikkiaan jaksa järjestää asioita koska mun niskoille jäisi eroaminen ja kaiken omaisuuden jakaminen ja myyminen. Antaa olla, mutta koskaan enää en toiseen parisuhteeseen mene, se on tasavarma asia. En mennyt naimisiin laiskan lusmun kanssa, hänestä kehittyi semmoinen. Ymmärrän todella hyvin naisia jotka eivät parisuhteisiin halua ja siihen riittää YKSI huono kokemus.
Vähintäänkin D vitamiinia miehelle ja testomaxi olisi hyvä myös. Jos menisi 40v tms tarkastukseen onko testot kohdillaan. On miehilläkin vaihdevuodet ja ne alkaa aiemmin kuin naisilla. Ei ole normaalia nukkua vaan kun ei mitään jaksa.
Ei sitä kiinnosta lääkärin pakeille, mutta kiva kun neuvoit. Kun jaksan laitan lusikat jakoon, en rupea enää aikuista ihmistä patistamaan, on kokeiltu.
Nainen puhui varmaan omasta kokemuksestaan ja yleisti sen, kuten moni kommentoijistakin. Uhriutumista unohtamatta.
Tällaisille naisille riittäköön lemmikit ja pehmolelut.
Miehet voi olla ihania, osa heistä ainakin. Mutta introverttinä tarvitsen paljon omaa aikaa vain olla ja puuhata omiani. Ja olen huomannut nukkuvani paljon mukavammin yksin. Parisängyssä on suloisen väljää eikä kukaan hikoile ja kuorsaa vieressä.
Olen ollut avoliitossa ja naimisissa, mutta nyt itsellisenä naisena viihdyn paremmin. Elämäni on itseni näköistä ja ihanan rauhallista.
Kyllä kaksin on mukavampaa. Minun mieheni on myös kotona ahkera ja tykkää laittaa hyvää ruokaa. Olen siitä kuullut että minulla on todella kiva kumppni ja isä lapsille. Onhan se jskus ihan tuuriakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mussuttakaa mitä mussutatte, mutta tutkimusten ja ihan arkielämän havaintojenkin mukaan naiset tekevät suurimman osan kotitöistä, lastenhoidosta ja pillun "antamisesta".
Turha siinä on lapsimiesten enää mitään kiukutella, kun tosia asiat puhuvat puolestaan!
Lasketaanko kotitöihin renkaiden vaihtaminen, lumityöt, rännien puhdistus ja terassin rakentaminen?
Onko ne sun mielestä kotitöitä? Joku kaks kertaa vuodessa renkaiden vaihtaminen tai lähinnä vaihdatuttaminen nykyään? Kerran vuodessa rännit? Kerran elämässä terassi? Jos mä noilla saisin kuitattua koko elämän kokkasmiset, siivoamiset ja vaipanvaihdot ja vaatehuollon niin jep, vaihtaisin heti! Viime talvena kolasin lumet kahdesti, muuten. Sellaista se on E-Suomen rannikolla.
Teen molempia, myös niitä kokkailuja koska tottakai, vaimo ei renkaita vaihda, ei kolaa lumia, ei kannata saati hanki ja tee takkapuita, ei huolla taloa, ei leikkaa ruohoa, ei pese ja huolehdi että auto jolla ajaa on kunnossa. Voin kyllä sanoa että olis usein ihan kiva jos huomaisi että mä teen niitä töitä, arvostaisi, on yllättävän paljon sitä puuhaa. Joskus kun niitä on tehnyt ja vaimolle on jäänyt se kokkaaminen ja on siitä valittanut on tehnyt mieli sanoa joku valittu sana. Ihan kannattaa arvostaa niitä toisen tekemisiä...
Minä puolestani osallistun kaikkiin kotitöihin, luon lunta enemmän kuin mieheni ja teen oikein mielelläni polttopuita, enkä ikinä ole siitä valittanut. Sen lisäksi saan yksin tehdä kaikki ruuat ja usein siivota yksin, eli mun niskoille kaatuu todella paljon samalla kun mies istuu sohvalla tai makaa sängyssä. Saanko arvostusta? No en. Pääsenkö tästä pois? En oikeastaan, en kertakaikkiaan jaksa järjestää asioita koska mun niskoille jäisi eroaminen ja kaiken omaisuuden jakaminen ja myyminen. Antaa olla, mutta koskaan enää en toiseen parisuhteeseen mene, se on tasavarma asia. En mennyt naimisiin laiskan lusmun kanssa, hänestä kehittyi semmoinen. Ymmärrän todella hyvin naisia jotka eivät parisuhteisiin halua ja siihen riittää YKSI huono kokemus.
Vähintäänkin D vitamiinia miehelle ja testomaxi olisi hyvä myös. Jos menisi 40v tms tarkastukseen onko testot kohdillaan. On miehilläkin vaihdevuodet ja ne alkaa aiemmin kuin naisilla. Ei ole normaalia nukkua vaan kun ei mitään jaksa.
Kakkostyypin diabetes tai masennus on todennäköisempi vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteet kaatuvat useimmiten kotitöihin, rahasta riitelemiseen ja puhumattomuuteen. Eli toisin sanoen epäreiluuden kokemuksiin. Pitäisi päästä tilanteeseen jossa edut ovat yhteisiä ja niitä tavoitellaan yhdessä ja rakastetulle halutaan kaikkea mahdollista hyvää maailmassa. Tällaiset suhteet ovat harvinaisia.
Naiset ottavart yleensä eron, ja miehille ero tulee yleensä ns puun takaa, vaikkanainen on yrittänyt ensin puhua, ja kun puhe ei ole mennyt perille, niin nalkuttaa. Miesten mielestä suhteessa ei ole mitään vikaa, niin kauan, kuin palvelut pelaavat.
Minustakin olisi naisena ihana tulla puhtaaseen siistiin kotiin, jossa tuoksuu joka päivä kotiruoka ja tuore leipä, saada itsekseen toimiva pyykkihuolto, ja räjähtävä orgasmi vähintään 2 kertaa viikossa.
Ja varsinkin toi viimeinen lause!
Miettikää nyt naiset. Kyllä me ollaan pöljiä kun suostutaan ja ennenkaikkea tyydytään liian vähään.
Ei ole ihme ei kun se seksi loppuu. Otetaan vaikka puoli vuotta sitä on kokkailut, siivonnut, näyttänyt nätiltä ja kaksi räjähtävää orgasmia koko aikana.
Millainen mies ei tajua esim 3 viikon jälkeen että hei, tää ei mene nyt tasan tämä homma ja ala vapaaehtoisesti selvittämään mekanismeja miten kumppani nauttisi yhtä paljon kuin itse. Kuuntelusta on hyvä aloittaa, mitä se nainen sanoo. Sekin on liikaa vaadittu kun tarvii saada se oma tyydytys.
Ja ei, en osaa olla yhtä suorapuheinen kuin poiken leffojen naiset. Aika varovasti kerroin mistä tykkään. Sitä jotenkin haluaisi nauttia hetkestä eikä keskittyä suorituksen.
Joten ei, olen liian empaattinen ja varmaan kilttikin joten yli kävellään helposti. Parempi näin omien kokemusten jälkeen. Olen onneksi jo vanhakin joten ei haittaa mitään. Luen ja neulon vapaa-aikani.
Vierailija kirjoitti:
Parhaassakin tapauksessa mies alkaa katsella nuorempia viimeistään silloin, kun vaimo lähestyy keski-ikää. Sinne menee hyvä seksi ja ukko valittaa kun ei enää irtoa. Kaikki naiset haluavat, että mies kiihottuu kunnolla hänestä, eikä seksi ole hyvää ilman sitä.
Eikö tossa ole jo hyvä syy olla sinkkuna, säästyy mielipahalta kaiken muun kuran lisäksi.Miehet ovat myös helkutin taitavia valehtelemaan itselleen, että ovat "kunnon miehiä" eivätkä esim. todellakaan ole edellämainitun kaltaisia. Totuus on se, että he vaan jättävät ajattelematta ja huomioimatta huonot puolensa, ettei se häiritse hyvää kuvaa itsestä. Sitten kiukutellaan pää punaisena, jos huomauttaa mistään. Tämä on niin nähty... Ei kiitos parisuhdetta ikinä.
Mitä ihmettä?
Yleensä naisten aloitteestahan seksi loppuu parisuhteessa, oli se sitten hyvää, huonoa tai taivaallista.
Tältäkin palstalta on saanut lukea kymmenittäin kommentteja, joissa kerrotaan, että mies on hyvä ja kunnollinen, seksi tajunnan räjäyttävää, "mutta minua ei enää vaan haluta".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ihme että ihmiset on sekasin. Ei kyetä sitoutumaan. Ei löydetä parisuhteita. Tasa-arvoisia miehiä kyllä löytyy jotka hoitaa kotitöitäkin. Naiset tekevät vääriä valintoja ja sen vuoksi jokainen mies on paska. Ei ihme että masentuneita maassa riittäää puolin toisin. Täyttä suomalaista typeryyttä ja somen pilaamaa kansaa. Jos pääsis muualle Eurooppaan, olen kyllä käynyt mutta jotenkin onnellisempaa siellä.
Naiset tekevät vääriä valintoja ja sen vuoksi jokainen mies on paska? Aiiivan. Jos naiset ei valitsisi niitä niin ilmeisesti ne ei olisi paskoja.
Kerro mulle miten jokainen nainen valitsee takuuvarmasti hyvän miehen? Mitkä on ne kriteerit, ettei varmasti osta sikaa säkissä? Etkä tuo niitä chadeja ja lentäjälääkäreitä saati sarjamurhaajia tähän koska suurin osa miehistä ei edes ole heitä ja silti suurin osa miehistä seurustelee jossain elämänsä vaiheessa. Joten turha paeta vastauksessasi näihin ääritapauksiin hyvässä ja pahassa. Nyt vastauksia, miten nainen voi valita TAVIS miehestä sen hyvän miehen? Ja nyt sitten puhutaan aikuisista naisista. Ei teineistä.
Minä löysin hyvän tavismiehen ihan sillä, että en jäänyt muunlaisia katsomaan. En sietänyt (enkä siedä) mustasukkaisuutta, rajoittamista tai pakottamista. En olisi huolinut miestä, jonka koti ei ole hoidettu ja joka ei osaa pestä yhtä hyvin omia vaatteitaan kuin kodin tekstiilejä.
Avioliittoon menin ihan liian nuorena ja lapsellisena nuoren ja lapsellisen miehen kanssa eikä siitä ole jäänyt katkeruutta. Sen jälkeen tapailin monia, pisin seurustelu kesti reilut neljä vuotta, mutta kukaan ei osoittautunut sellaiseksi, johon olisin halunnut sitoutua ennen kuin tapasin nykyisen puolisoni.
Parempaa miestä saa etsiä.
Samat inhokit, lisätään laiskuus ja itsekkyys. Ja sama kokemus ensimmäisestä liitosta, tosin ilman välisammakoita. Toinen aviomies valloitti minut aikanaan empatialla, ja liki 20 v ja uusperhe-elämä myöhemmin edelleen ihailen häntä.
Miten se empaattisuus miehessä näyttäytyi?
Hyväsydämisyytenä ja epäitsekkyytenä. Hänelle on luontaista olla kohtelias ja huomaavainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteet kaatuvat useimmiten kotitöihin, rahasta riitelemiseen ja puhumattomuuteen. Eli toisin sanoen epäreiluuden kokemuksiin. Pitäisi päästä tilanteeseen jossa edut ovat yhteisiä ja niitä tavoitellaan yhdessä ja rakastetulle halutaan kaikkea mahdollista hyvää maailmassa. Tällaiset suhteet ovat harvinaisia.
Naiset ottavart yleensä eron, ja miehille ero tulee yleensä ns puun takaa, vaikkanainen on yrittänyt ensin puhua, ja kun puhe ei ole mennyt perille, niin nalkuttaa. Miesten mielestä suhteessa ei ole mitään vikaa, niin kauan, kuin palvelut pelaavat.
Minustakin olisi naisena ihana tulla puhtaaseen siistiin kotiin, jossa tuoksuu joka päivä kotiruoka ja tuore leipä, saada itsekseen toimiva pyykkihuolto, ja räjähtävä orgasmi vähintään 2 kertaa viikossa.
Ja varsinkin toi viimeinen lause!
Miettikää nyt naiset. Kyllä me ollaan pöljiä kun suostutaan ja ennenkaikkea tyydytään liian vähään.Ei ole ihme ei kun se seksi loppuu. Otetaan vaikka puoli vuotta sitä on kokkailut, siivonnut, näyttänyt nätiltä ja kaksi räjähtävää orgasmia koko aikana.
Millainen mies ei tajua esim 3 viikon jälkeen että hei, tää ei mene nyt tasan tämä homma ja ala vapaaehtoisesti selvittämään mekanismeja miten kumppani nauttisi yhtä paljon kuin itse. Kuuntelusta on hyvä aloittaa, mitä se nainen sanoo. Sekin on liikaa vaadittu kun tarvii saada se oma tyydytys.
Ja ei, en osaa olla yhtä suorapuheinen kuin poiken leffojen naiset. Aika varovasti kerroin mistä tykkään. Sitä jotenkin haluaisi nauttia hetkestä eikä keskittyä suorituksen.
Joten ei, olen liian empaattinen ja varmaan kilttikin joten yli kävellään helposti. Parempi näin omien kokemusten jälkeen. Olen onneksi jo vanhakin joten ei haittaa mitään. Luen ja neulon vapaa-aikani.
Olen ilmeisesti miehenä oman elämäni nainen.
Vaimoni saa tulla puhtaaseen kotiin (hän tekee siis pidempiä päiviä, matkatyötä, hoitaa työasioita omalla ajalla).
Palvelu pelaa. Kotiruoka tuoksuu. Leivon puu-uunissa leipää, sämpylöitä ja korvapuusteja (viimeksi viime viikolla, pakkasten aikaan). Pyykit on pesty, viikattu ja laitettu kaappiin asti. Vaimo ei ole yli vuoteen edes käynnistänyt pyykkikonetta.
Kotona on siistiä, imuroin joka toinen tai joka kolmas päivä, kerran viikossa siivoan isommin. Vien ja haen lapset hoidosta. Teen lumi- ja pihatyöt. Korjaukset, remontit. Illalla lämmitän saunan. Annan saunan lauteilla vaimolle suuseksiä orgasmiin asti, ja usein vielä illalla sängyssä, sen mukaan, miten vaimo haluaa.
Pidän itsestäni huolta, olen hyväkuntoinen, pukeudun fiksusti, ja olen muutenkin olemukseltani keskivertomiestä paljon siistimpi.
Yhtä asiaa en voi vaimolleni tarjota: iloista ilmettä. Kaikki edellä mainittu on vienyt jaksamiseni äärirajoille. Onneksi hän on ihan hyvä puoliso, kohtelee minua hyvin. En jaksaisi, jos kaiken lisäksi hän olisi kauhea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parhaassakin tapauksessa mies alkaa katsella nuorempia viimeistään silloin, kun vaimo lähestyy keski-ikää. Sinne menee hyvä seksi ja ukko valittaa kun ei enää irtoa. Kaikki naiset haluavat, että mies kiihottuu kunnolla hänestä, eikä seksi ole hyvää ilman sitä.
Eikö tossa ole jo hyvä syy olla sinkkuna, säästyy mielipahalta kaiken muun kuran lisäksi.Miehet ovat myös helkutin taitavia valehtelemaan itselleen, että ovat "kunnon miehiä" eivätkä esim. todellakaan ole edellämainitun kaltaisia. Totuus on se, että he vaan jättävät ajattelematta ja huomioimatta huonot puolensa, ettei se häiritse hyvää kuvaa itsestä. Sitten kiukutellaan pää punaisena, jos huomauttaa mistään. Tämä on niin nähty... Ei kiitos parisuhdetta ikinä.
Mitä ihmettä?
Yleensä naisten aloitteestahan seksi loppuu parisuhteessa, oli se sitten hyvää, huonoa tai taivaallista.
Tältäkin palstalta on saanut lukea kymmenittäin kommentteja, joissa kerrotaan, että mies on hyvä ja kunnollinen, seksi tajunnan räjäyttävää, "mutta minua ei enää vaan haluta".
En muista ikinä lukeneeni täältä edellä mainitun kaltaista kommenttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parhaassakin tapauksessa mies alkaa katsella nuorempia viimeistään silloin, kun vaimo lähestyy keski-ikää. Sinne menee hyvä seksi ja ukko valittaa kun ei enää irtoa. Kaikki naiset haluavat, että mies kiihottuu kunnolla hänestä, eikä seksi ole hyvää ilman sitä.
Eikö tossa ole jo hyvä syy olla sinkkuna, säästyy mielipahalta kaiken muun kuran lisäksi.Miehet ovat myös helkutin taitavia valehtelemaan itselleen, että ovat "kunnon miehiä" eivätkä esim. todellakaan ole edellämainitun kaltaisia. Totuus on se, että he vaan jättävät ajattelematta ja huomioimatta huonot puolensa, ettei se häiritse hyvää kuvaa itsestä. Sitten kiukutellaan pää punaisena, jos huomauttaa mistään. Tämä on niin nähty... Ei kiitos parisuhdetta ikinä.
Mitä ihmettä?
Yleensä naisten aloitteestahan seksi loppuu parisuhteessa, oli se sitten hyvää, huonoa tai taivaallista.
Tältäkin palstalta on saanut lukea kymmenittäin kommentteja, joissa kerrotaan, että mies on hyvä ja kunnollinen, seksi tajunnan räjäyttävää, "mutta minua ei enää vaan haluta".
En muista ikinä lukeneeni täältä edellä mainitun kaltaista kommenttia.
Mietin ihan samaa, että ei muistu mieleen. Kuulostaisiko tämä tutummalta? Mies istuu koko illan tietokoneella eikä osallistu mitenkään perheen elämään, mies viihtyy kaiken vapaa-aikansa harrastuksissa ja kavereiden kanssa eikä osallistu mitenkään perheen elämään, mies on kaikki viikonloput humalassa eikä osallistu perheemme elämään mitenkään, listaa voi jatkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde voi olla naisen näkökulmasta täysin erilainen kuin ap:n. Miehelle parisuhde voi olla pelastus, naiselle harvoin on.
En tiedä kylmän sodan ajasta, mutta nyt some-aikana tuo voi johtua siitä, että nainen saa parisuhdeen edut sinkkunakin, mutta mies ei. Ei välttämättä kaikkia etuja, mutta monet niistä ja ilman vastuita tai vastikkeellisuutta.
-rajattomasti ihailua deittisovellusten kautta (satoja tykkäyksiä päivässä, vitsejä, hauskuutusta, kehuja)
-rajattomasti platonisia mieskavereita someen, jolloin nainen vaikuttaa sosiaaliselta nerolta ja saa tilaisuuksia vaikka mihin
-rajattomasti seksiä itseään paljon timmimpien miesten kanssa
-mahdollisuus tienata tuhansia euroja viikossa pitämällä kuvia maksumuurin takana
Vielä kun tuohon lisätään se, että kenellekään ei tarvitse antaa mitään takaisin, niin siinä voi tuntea itsensä jumalaksi. Mies taas saa seksiä kerran viidessä vuodessa ja kehuja äitinsä ikäisiltä naisilta pilkun aikaan. Parisuhteessa pitää tehdä kompromisseja ja omata hyvät sosiaaliset taidot. Tämän takia moni normaalipainoinen nainen ei halua parisuhdetta, koska se rikkoisi illuusion täydellisyydestä, vaatisi panostusta ja kumppani olisi mustasukkainen, jos nainen jatkaisi sivussa vanhaa some-elämää.
Ote normaalin naisen elämästä:
Deittisivuilla ja app.eissa saan lähinnä joko hyvin perverssejä sairaita seksiviestejä, ongelmaisilta miehiltä viestejä jotka etsivät äitihahmosta pelastajaa, valehtelua, haukkumista ja ghostaamista. Erityisesti ällöttävät irtoseksin etsijät ja misogynistit. Siksi en kauaa noissa viihdy. Lähden pois vaikken löytäisi kumppania. Yököttävää saada lähinnä seksiviestejä random miehiltä. Tiedän naisia jotka myös inhoavat deittisivuja ja app.ja tästä syystä, että suurin osa miehistä etsii vain irtoseksiä.
Minulla ei ole kuin muutama platoninen mieskaveri somessa, siitä syystä että kaltaisiani syvällisiä ihmisiä, joitten kanssa tulisi vielä jotain järkevää juttua kirjoiteltua, on harvassa.
Hyviä ystäviä on vaikea löytää.
Epäselvää on, mitä tilaisuuksia tästä saa.Olen ollut ilman seksiä 3,5 vuotta, koska en ole löytänyt sopivaa kumppania parisuhteeseen.
Ne timmit miehet juoksevat siis jonkun muun sängyssä kuin minun.Mitä kuvia ja missä? Itse en myy kuviani ja täten eivät ole kenenkään saatavilla. Tonnit ovat jääneet hankkimatta siis.
Keskustelin ohimennen erään miehen kanssa deittisivulla, joka oli alkuun mukava mutta homma lässähti siihen kun kertoi että harrastaa vain irtosuhteita. Tietääkseni hänellä on useampia hoitoja kun vaihtaa aina uuteen. Minusta se oli kuitenkin kuvottavaa, joten annoin olla.
En ole vieläkään kokenut itseäni jumalaksi, minulle ei satele kehuja, miehet eivät juuri piiritä. Mitään syvällistä on vaikea löytää, koska ei luonne tule esiin netissä, ellei näe vaivaa, esim tutustumalla ko. ihmiseen.
Lisäksi on varmasti miehiä jotka eivät edes pidä minusta. "Kaikki eivät pidä avokadosta". Enkä minäkään ketä tahansa huoli.Laatu ennen määrää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteet kaatuvat useimmiten kotitöihin, rahasta riitelemiseen ja puhumattomuuteen. Eli toisin sanoen epäreiluuden kokemuksiin. Pitäisi päästä tilanteeseen jossa edut ovat yhteisiä ja niitä tavoitellaan yhdessä ja rakastetulle halutaan kaikkea mahdollista hyvää maailmassa. Tällaiset suhteet ovat harvinaisia.
Naiset ottavart yleensä eron, ja miehille ero tulee yleensä ns puun takaa, vaikkanainen on yrittänyt ensin puhua, ja kun puhe ei ole mennyt perille, niin nalkuttaa. Miesten mielestä suhteessa ei ole mitään vikaa, niin kauan, kuin palvelut pelaavat.
Minustakin olisi naisena ihana tulla puhtaaseen siistiin kotiin, jossa tuoksuu joka päivä kotiruoka ja tuore leipä, saada itsekseen toimiva pyykkihuolto, ja räjähtävä orgasmi vähintään 2 kertaa viikossa.
Ja varsinkin toi viimeinen lause!
Miettikää nyt naiset. Kyllä me ollaan pöljiä kun suostutaan ja ennenkaikkea tyydytään liian vähään.Ei ole ihme ei kun se seksi loppuu. Otetaan vaikka puoli vuotta sitä on kokkailut, siivonnut, näyttänyt nätiltä ja kaksi räjähtävää orgasmia koko aikana.
Millainen mies ei tajua esim 3 viikon jälkeen että hei, tää ei mene nyt tasan tämä homma ja ala vapaaehtoisesti selvittämään mekanismeja miten kumppani nauttisi yhtä paljon kuin itse. Kuuntelusta on hyvä aloittaa, mitä se nainen sanoo. Sekin on liikaa vaadittu kun tarvii saada se oma tyydytys.
Ja ei, en osaa olla yhtä suorapuheinen kuin poiken leffojen naiset. Aika varovasti kerroin mistä tykkään. Sitä jotenkin haluaisi nauttia hetkestä eikä keskittyä suorituksen.
Joten ei, olen liian empaattinen ja varmaan kilttikin joten yli kävellään helposti. Parempi näin omien kokemusten jälkeen. Olen onneksi jo vanhakin joten ei haittaa mitään. Luen ja neulon vapaa-aikani.
Olen ilmeisesti miehenä oman elämäni nainen.
Vaimoni saa tulla puhtaaseen kotiin (hän tekee siis pidempiä päiviä, matkatyötä, hoitaa työasioita omalla ajalla).
Palvelu pelaa. Kotiruoka tuoksuu. Leivon puu-uunissa leipää, sämpylöitä ja korvapuusteja (viimeksi viime viikolla, pakkasten aikaan). Pyykit on pesty, viikattu ja laitettu kaappiin asti. Vaimo ei ole yli vuoteen edes käynnistänyt pyykkikonetta.
Kotona on siistiä, imuroin joka toinen tai joka kolmas päivä, kerran viikossa siivoan isommin. Vien ja haen lapset hoidosta. Teen lumi- ja pihatyöt. Korjaukset, remontit. Illalla lämmitän saunan. Annan saunan lauteilla vaimolle suuseksiä orgasmiin asti, ja usein vielä illalla sängyssä, sen mukaan, miten vaimo haluaa.
Pidän itsestäni huolta, olen hyväkuntoinen, pukeudun fiksusti, ja olen muutenkin olemukseltani keskivertomiestä paljon siistimpi.
Yhtä asiaa en voi vaimolleni tarjota: iloista ilmettä. Kaikki edellä mainittu on vienyt jaksamiseni äärirajoille. Onneksi hän on ihan hyvä puoliso, kohtelee minua hyvin. En jaksaisi, jos kaiken lisäksi hän olisi kauhea.
Wau! Sun vaimolla on asiat paremmin kuin hyvin. Onnen tyttö 1/5 500 000 suomalaisesta.
Toivottavasti osaa arvostaa ja kunnioittaa sinua.
Kaikissa deittisovelluksissa miehet ovat yliedustettuna. Siinä on jo lopputulos asiasta, ei tarvitse enää miettiä, onko parisuhde samalla tavalla arvokas naisille kuin miehille.
Ap selkeästi narsku. Rusinat pullasta. Pettää salaa puolisiaan, vapaa menemään. Oksetus.
Vierailija kirjoitti:
Niin mistä tämän nyt aloittaisi... Katsos kun minä en ainakaan ole mitenkään käytöshäiriöinen joka tarvitsisi erityisesti lapsenvahtia ja muuttamista. Minun elämäni vaikeutuu miehen myötä. Miehet kuitenkin ovat paitsi iso kuluerä, vallanhaluisia, alistavia ja lyttääviä. Kaikki menee aina heidän ehdoillaan ja tehdään miehen ehdoilla. Eikä työt lopu vaikka olisi itse sairaana. Tervettä miestä pitää silloinkin passata. Yksin saa hoitaa omat asiansa ja elämänsä, mutta miehen asiat on kaiken keskipiste. Helpompi olla ilman miestä kuin syödä masennuslääkkeitä ja käydä terapiassa. Rahaakin jää omaan käyttöön ja kaikki on halvempaa kun ei ole miestä elätettävänä.
Mulla on ainakin päinvastainen kokemus, minun elämäni on kallistunut huomattavasti, vaikka asumiskulut menevätkin nykyään puoliksi naisen kanssa asuessa. Mutta se kaikki muu, mitä naiset "välttämättä" tarvitsevat, maksaakin sitten vähintään viisi kertaa enemmän kuin yksin asuessa. Ja nehän maksetaan puoliksi, vaikka itselläni ei ole osaa eikä arpaa tarpeen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde on naisellekin antoisa henkisesti aikuisen miehen kanssa. Äitiä kaipaavan ikuisen teinin kanssa se on yhtä helvettiä. Myös nämä, jotka katsovat tiettyjen asioiden kuuluvan "luonnostaan" naisen osalle, kannattaa kiertää kaukaa.
Eli kun nainen olettaa, että minä miehenä vaihdan ne auton renkaat ja huollan muutenkin sekä teen remppahommia, niin tällaiset naisetkin pitäisi ilmeisesti kiertää kaukaa?
Minulle parisuhde oli monella tapaa elämän pilaamista! Taloudellisesti hävisin, koska mies ei osallistunut perheen arjen menoihin ja keräsi vain itselleen omaisuutta. Rajoitti suhteitani sukulaisiin ja kavereihin. En myöskään voinut oikein harrastaa mitään, sillä olin sidottu kotiin lapsien kanssa kun mies teki ns. uraa! Hän teki kaikkensa, että itsetuntoni olisi murentunut. Ei onnistunut. Hän ei tukenut minua kun oli vaikeita aikoja, minä kyllä häntä. Siispä en jatkossa ryhdy perinteiseen parisuhteeseen. Vaara joutua taas hyväksikäytettyä on aivan liian suuri. Tiedän olevani liian kiltti ja empaattinen ihminen. Minulla on kaunis oma asunto nyt, lapset jo isoja! Voin treffailla ja pitää yllä jonkinlaista suhdetta! Ei kuitenkaan kukaan mies enää muuta luokseni tai minä miehen. En enää luovu itsenäisyydestäni. Enkä enää ala kotiorjaksi kenellekkään tai mahdollistamaan talouden kohentumista. Käytän tuloni vain itseeni!