En ymmärrä eläkkeelle säästämistä
Kyllähän työikäinen käyttää enemmän rahaa kuin eläkeläinen. Miksi eläkkeelle jäädessä pitäisi olla joku miljoona tilillä?
Kommentit (207)
Vierailija kirjoitti:
Eläkeiän kynnyksellä tuollaiset säästäjät ovat eläneet juurikin sitä "Sitten, kun elämää".
Mihin sitä enää tuossa iässä tarvii säästää, kun puoliakaan ei voi enää tehdä, kuten työikäisenä?
Monet silti koittavat "Ostaa elämää". Harmillista katsottavaa...
Meinaatko, että kunnallinen terveydenhuolto jatkuu tällä tolalla, että suht halvalla vielä hoidetaan?
Tulevaisuudessa ei kenties mitään leikkauksia makseta tai syöpähoitoja anneta kuin harvoille ja valituille, joten aika kiva, jos pystyy itse jonkun toimenpiteen rahoittamaan, ja kenties jatkamaan muuten ok elämää terveenä/terveempänä.
On kyllä aika outo tämä nykyinen "kädestä suuhun ja elämä kantaa" -huoleton hellurei elämä. Mutta kun on korvantaukset karvakorvilla märkinä, niin eihän sitä nyt osaa kuvitella elämän jatkuvan enää viidenkympin jälkeen, varsinkin kun itse on joku ikuinen nuori, eikä sairaudet tai muut katastrofit uhkaa eikä kohtaa juuri sinua.
Vierailija kirjoitti:
Jos ylimääräistä jää, niin toki sitä kannattaa säästää myös pitkällä aikavälillä. Milloin ja miten, se kannattaa miettiä oman elämäntilanteen mukaan.
Ajattelin tässä seuraavat 5 vuotta maksimoida kulutuksen. Laitoin ensi vuoden alusta asuntolainan lyhennysvapaalle. Lapset ovat teini-iässä ja menot ovat taas aika kovat. Näköpiirissä kajastaa jo aika, jolloin elän yksin, enkä haluaisi pihitellä joka euroa, kun lapset ovat vielä kotona.
Viiden vuoden päästä voin muuttaa pienempään asuntoon ja odotan menojen tippuvan muutenkin, kun lapset ovat lentäneet pesästä. Sitten on hyvä aika taas miettiä eläkepäiviin varautumista.
Me taas on pikkuhiljaa laiteltu kotia, ja ei todellakaan olla muuttamassa mihinkään kun on päivät aikaa nauttia puutarhasta :)
Mummoni oli säästeliäs ukin kanssa, kaikki jemmattiin ja ei hankittu uusia vaatteita eikä mitään muutakaan. Maanviljelijöinä tulot olivat pienet, muuttivat eläkkeellä osakkeeseen, kotitalo jäi kesämökiksi. Ukin kuoltua mummo jäi velattomaan osakkeeseen säästötilin päälle istumaan ja kituutteli minimimenoilla.
Ysikymppisenä oli jo ehtoopuolella ja joutui hoitokotiin, minä edunvalvojaksi. Osake myytiin. Tilillä oli kymmeniä tuhansia.
Yritin hänelle hankkia vaikka mitä, mutta mitään ei saanut ostaa.
Väkisin tilasin kampaajaa ja jalkahoitajaa hoitokotiin, ja ostin laadukkaita vaatteita hänelle.
Mummo kuoli sitten tilillään muhkea summa rahaa. Mihin hän säästi?! Rahat jäivät jälkeen, ei saanut mukaansa.
Itse aion elää nyt nuorena ja säästö on osake Helsingissä. En oppinut mummoni elämästä muuta kuin sen, että rahaa ei saa mukaan.
Eläkkeellä nettotulot putoavat alle 50 prosenttiin ja vapaa-aika taasen kasvaa 100 prosenttia.
Onhan semmoisia ihmisiä, jotka elävät nälkärajalla koko elämänsä, jotta olisi jotain säästössä. Valtio tai suvun haaskalinnut korjaavat sitten nekin itselleen. Jotain rajaa voisi olla mielestäni. Nuoruus on kuitenkin se energisin ja myöhempää ikää eniten määrittävä hetki.
eihän siihen erikseen tarvi mitenkään säästää...se säästyy itsestään töissä ollessa. Vai elääkö kaikki kädestä suuhun....Tyhmintä on jokin elkesäästäminen, voi kyllä verotta säästää omista jo kerran verotetuista ja sitten maksaa uudestaan veroa niistä jo kertaalleen verotetuista, kun alkaa niitä eläkesäästöjä nostaa.
Tuo ei mahdu mun pieneen pääparkaan.
Mutta kun antaa vaan kertyä pankkiin, niin siinähän sitä sitten on, eikä tarvi uudelleen veroja maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Itse elän jokaista päivää kuin viimeistä.
Typerää odotella vanhuutta (mihin asti ei edes välttämättä elä), lun voi elää nyt.
N32
Tarkoittaa sitä, että olet omasta halustasi työttömänä vai? Oletko miettinyt, jos vaikka elätkin liki 90-vuotiaaksi? Aika kolkkoa jollain takuu- tai millä lie pienellä eläkkeellä/summalla maata jossain hoitohallissa ja vaipat täynnä tavaraa. Vuosikymmenien kärsimys. Ja nykyakjan lapset pyörivät vain oman napansa ympärillä, omaa hyvinvointiaan ajatellen, tai sitten sinun lapset toimivat kuten sinä :D Kiva perintö.
Vierailija kirjoitti:
No yrittäjillä tai kotiäideillä ei eläkettä kerry. Ja voi olla erilaisia kulurakenteita eläkeläisilläkin.
Ja on kiva tehdä eläkkeellä muutakin kuin ihan vaan syödä kaurapuuroa päivät pitkät. Esim. matkustella, harrastaa.
Luuletko että maailmassa enää matkustellaan, haloo!
Vierailija kirjoitti:
Mun mummosta ei kannata ottaa mallia. On elänyt todella köyhästi (perus duunariammatti), kerryttänyt 6 numeroisen summan tilille, ja nyt makaa vaipoissa vanhainkodissa.
Säästäminen on hyvästä kunhan se ei mene överiksi. Ei muakaan perintö lämmitä yhtään kun ajattelen, mistä kaikesta mummo on luopunut vaan saadakseen nollia ykkösen perään pankkitilille.
Rahoja ei saa mukaan!
Se, että ihminen menee vuodepotilaskuntoon ei oikeastaan liity säästäväisyyteen mitenkään. Ei ole kenellekään valinta.
Kuinka mummosi eli ennen tuota elinvaihetta? Lukemattoman monet ihmiset, kaikenikäiset, elävät aivan laadukasta elämää pienillä taloudellisilla menoilla.
Olen ollut yh 20 vuotta, vuosien varrella saanut asuntolainani maksettua, ja asun 5 h ja keittiön kämpässä kahden teinin kanssa 70-luvun luukussa. Tässä on kuitenkin muutama vuosi sitten putkiremppa tehty, ja siitä tuli lainaa 42 th euroa. Kyse oli siis sukittamisesta, se perinteinen vasta olisikin ollut kallis. Vastike on jo nyt 800 euroa rahoitusvastikkeen kanssa. Kämpän arvo on noin 180 t. euroa. Putkirempan laina-aikaa on vielä 16 vuotta edessä....
En ole saanut vuosien varrella juuri kassaan säästettyä, tilillä on hikiset 5000 euroa ja eläkkeelle on 13 vuotta matkaa. Nuoret syö kuin aikuiset ja itsellä palkka näppiin on 2400 euroa. Kesätöitä ovat onneksi saaneet ja vuoden tuoneet nyt ruokakasseja kotiin, kun pääsivät töihin.
Eli lapset on lähdössä pesästä. Kyllä tässä miettii, miten tulevaisuudessa pärjää. 800 euroa on kova raha maksaa yksin, jos eläke näppiin tulee olemaan jotain 1500 euroa, kun siitä verot on poissa. Olen ikäni tehnyt toimistotöitä, joista liksa ei nyt niin suuri ole ollut ja vasta tässä loppumetreillä päässyt vähän paremmille palkoille.
Kämpän myyntikään ei juuri helpota, koska jos nyt myisi, niin käteen jäävällä rahalla ei saa kuin kaksion toisesta vanhasta talosta remppoineen. Uusien kerrostalojen hinnat on sellaiset, että huimaa.
Mutta mietityttää kovasti, miten tuolla rahalla sitten elää, jos vaikka sairastelee. Ei saa tulla tilannetta, että pitää miettiä lääkkeiden ja ruuan välillä. Sen vuoksi tässä on pakko yrittää edelleen säästää ja pihistellä, vaikka asuntolainaa en enää maksakaan. Pitää pystyä ostamaan pesukone ym. ilman osamaksuja.
Vierailija kirjoitti:
Mummoni oli säästeliäs ukin kanssa, kaikki jemmattiin ja ei hankittu uusia vaatteita eikä mitään muutakaan. Maanviljelijöinä tulot olivat pienet, muuttivat eläkkeellä osakkeeseen, kotitalo jäi kesämökiksi. Ukin kuoltua mummo jäi velattomaan osakkeeseen säästötilin päälle istumaan ja kituutteli minimimenoilla.
Ysikymppisenä oli jo ehtoopuolella ja joutui hoitokotiin, minä edunvalvojaksi. Osake myytiin. Tilillä oli kymmeniä tuhansia.
Yritin hänelle hankkia vaikka mitä, mutta mitään ei saanut ostaa.
Väkisin tilasin kampaajaa ja jalkahoitajaa hoitokotiin, ja ostin laadukkaita vaatteita hänelle.
Mummo kuoli sitten tilillään muhkea summa rahaa. Mihin hän säästi?! Rahat jäivät jälkeen, ei saanut mukaansa.
Itse aion elää nyt nuorena ja säästö on osake Helsingissä. En oppinut mummoni elämästä muuta kuin sen, että rahaa ei saa mukaan.
Mummosi olikin ääripäätä. Kyllä näitä patjan sisään säästäjiä, jotka kenties tulipalossa menettivät kaiken tai kuolivat miljoona tilillään on ollut paljon, mutta eiköhän enemmän kuitenkin ole ns. fiksuja säästäjiä, joilla on ihan monipuolinen elämä, mikä jatkuu sitten työelämän loputtuakin eläkkeellä?
Ja mieluummin kenties se iso pankkitili, kuin mummo rahattomana vaivaistalossa ilman hoitoa? Jos olisi tullut vakava sairaus, olisitte iloisesti yllättyneet pankissa, kun saatte mummon jopa kalliiseen palvelutaloon kaikkine palveluineen. Vahinko, ettei rouva ehtinyt/halunnut/ymmärtänyt nauttia elämänsä aikana varallisuudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä eläkettä ole pakko ottaa, jos ei tykkää eläkejärjestelmästä. Voi sitten elää omillaan.
Pakko on kuitenkin eläkemaksuja maksaa, joten vaikka niistä saisi vain 10% takaisin, niin tottakai kannattaa ottaa.
Jos voisi jättäytyisin heti eläkejärjestelmästä - en saisi mitään, mutta en maksaisikaan. Itse sijoittamalla saman summan eläke olisi noin kaksinkertainen (20 vuoden ajan, maltillisella 4% tuotto-odotuksella).
Jos saa säästää 20 vuoden ajan. Työeläke ei ole sijoitus vaan vakuutus. Toimeentulon saa, vaikka joutuisi jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle nuorena tai turvan saa lapset perhe-eläkkeenä.
Eläkkeelle menee rahaa enemmän.
Jos nyt työssä käydessä pääsee kerran vuodessa ulkomaan matkalle. Niin eläkkeellä tarkoitus on olla vähintään se yksi matka (=6kk) ja mielellään sitten pari kolme muutakin matkaa.
Päivät on pitkiä ja niihin pitää keksiä harrastuksia. Joten rahaa palaa.
Vierailija kirjoitti:
Eläkeiän kynnyksellä tuollaiset säästäjät ovat eläneet juurikin sitä "Sitten, kun elämää".
Mihin sitä enää tuossa iässä tarvii säästää, kun puoliakaan ei voi enää tehdä, kuten työikäisenä?
Monet silti koittavat "Ostaa elämää". Harmillista katsottavaa...
Vaikka lääkkeisiin ja talvikenkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä nykynuorille ole eläkettä luvassa. Hyvä se on säästää että on jotain millä maksaa ruoka. Eläkejärjestelmä on huijausta ja pitäisi purkaa.
Ja mihis se minun eläkkeeni katoaisi 25 vuoden päästä kun virallinen eläkeeni alkaa kun sitä olen jo 10 vuotta nostanut? Ihan vaan hups heitteille sitten vai? Työeläkeyhtiöni rahasto häviää mystisesti jonnekin?
Eläkerahastoissa on eläkelupauksiin nähden yli 400 miljardin euron vaje. Tulevaisuuden väestörakenne on sellainen, että tuota vajetta ei pystytä paikkaamaan, eli ei ole muuta keinoa kuin eläkkeiden leikkaaminen. Ei ole häpeä ottaa asioista selvää. eri
Sitten mennään jollain eri systeemillä. Luulisi pelkästään lakien määräävän/vaikuttavan.
Sukulaiseni oli eläkkeellä 55-vuotiaasta alkaen. Selän takia sai työkyvyttömyyseläkkeen (aika pieni eläke, pienipalkkaisissa töissä oli ollut), silloin taisi päästä aika heppoisin perustein vielä eläkkeelle. Hän eli vielä 80-vuotiaaksi asti toimeliasta joskin hyvin vaatimatonta elämää, sitten viimeiset kymmenen vuotta toimintakyky heikkeni pikkuhiljaa. Mitään ei juuri itselleen ostellut, vaikka kannustettiin käyttämään rahaa myös itseensä, säästi vain (sanoi että pula-ajan lapsella se on aina mielessä, ettei voi tuhlata), oli metsävarallisuutta... jätti nyt kuollessaan satojen tuhansien eurojen perinnön. Hienoa tietysti jälkeen jääville mutta kummallista osittain nykyihmisen mielestä. Itsellä mielessä että haluan kyllä jättää lapsilleni perinnän mutta myös nauttia elämästä itse kun vielä voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä nykynuorille ole eläkettä luvassa. Hyvä se on säästää että on jotain millä maksaa ruoka. Eläkejärjestelmä on huijausta ja pitäisi purkaa.
Ja mihis se minun eläkkeeni katoaisi 25 vuoden päästä kun virallinen eläkeeni alkaa kun sitä olen jo 10 vuotta nostanut? Ihan vaan hups heitteille sitten vai? Työeläkeyhtiöni rahasto häviää mystisesti jonnekin?
Eläkerahastoissa on eläkelupauksiin nähden yli 400 miljardin euron vaje. Tulevaisuuden väestörakenne on sellainen, että tuota vajetta ei pystytä paikkaamaan, eli ei ole muuta keinoa kuin eläkkeiden leikkaaminen. Ei ole häpeä ottaa asioista selvää. eri
Sitten mennään jollain eri systeemillä. Luulisi pelkästään lakien määräävän/vaikuttavan.
Mitä se joku laki auttaa jos rahaa ei kertakaikkiaan ole? Ei valtio voi päätöksellä taikoa tyhjästä 400 miljardia euroa.
Jos mulla olisi ollut osa-aikatyössä ja yksinhuoltajana ollut varaa eläkesäästämiseen, olisi ehkä niin kannattanut tehdä.
Nyt mulla olisi mahdollisuus noiden iän ja raskaan työn mukana tulleiden kremppojen takia jäädä vähän aikaisemmin eläkkeelle, mutta eläke on niin pieni, että joutuisin taas siihen iän ikuiseen kitkutteluun.
Olen silti päätymässä siihen ratkaisuun, koska en enää kertakaikkiaan jaksa. 45 vuotta riittäköön työntekoa mun kohdallani.
Eikä se nyt niin ole, että "kun asuntolainat on jo maksettu". Ei ole maksettu, vielä vajaa 10 vuotta niitä riittää ja putkiremontin hinta vielä päälle.
Olisi siis ollut kiva vaikka 100 euroakin siihen eläkkeen päälle...
Vierailija kirjoitti:
Mummoni oli säästeliäs ukin kanssa, kaikki jemmattiin ja ei hankittu uusia vaatteita eikä mitään muutakaan. Maanviljelijöinä tulot olivat pienet, muuttivat eläkkeellä osakkeeseen, kotitalo jäi kesämökiksi. Ukin kuoltua mummo jäi velattomaan osakkeeseen säästötilin päälle istumaan ja kituutteli minimimenoilla.
Ysikymppisenä oli jo ehtoopuolella ja joutui hoitokotiin, minä edunvalvojaksi. Osake myytiin. Tilillä oli kymmeniä tuhansia.
Yritin hänelle hankkia vaikka mitä, mutta mitään ei saanut ostaa.
Väkisin tilasin kampaajaa ja jalkahoitajaa hoitokotiin, ja ostin laadukkaita vaatteita hänelle.
Mummo kuoli sitten tilillään muhkea summa rahaa. Mihin hän säästi?! Rahat jäivät jälkeen, ei saanut mukaansa.
Itse aion elää nyt nuorena ja säästö on osake Helsingissä. En oppinut mummoni elämästä muuta kuin sen, että rahaa ei saa mukaan.
Toi olis just mun unelma. Mitä sillä kaikella rahalla pitäisi oikein tehdä? Älä nyt vaan sano että joku hilavitkutin tai palvelu on niin tärkeä ettei iliman voi olla.
Vaikka se asunto olisi maksettu niin eläkeläiset ne yleensä eniten itkee kun tulee se 100 - 200 tuhannen euron putkiremontti.