Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tätä siis on keski-ikäisen elämä?
19.03.2015 |
Aamulla herääminen, lapset tarhaan, itse töihin, raskas työ, ei palkintoa, esimies haukkuu, palkka huono. Sitten lapset tarhasta, miehen naama norsunvitulla, ei tukiverkkoja, ei yhteistä aikaa, ei mitään mitä odottaa. Viikonloppuisin pihatöitä, lastenhoitoa, murjottamista ja maanantaina sama saatanan paska alkaa alusta. Seksiä ei neljään vuoteen eikä puoliso kiinnosta paskan vertaa.
Sinä, joka haluat vastata viestiini kehuskellen, että sinulla on asiat niin paljon paremmin kuin minulla.. älä vastaa, vaan tee jotain muuta. Kiitos.
Kommentit (80)
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 19:29"]
Tänään viimeksi kysyin asiakkaalta "onko sulla lapsia?". Vastaus oli "ei, eikä mulla ole sisaruksiakaan". Mun kommentti siihen oli, et oot siis IHAN yksin.
[/quote]
Toooodella ammattimaista. Sääli sun asiakkaita. Luuletko, ettei ko. ihminen jo tiennyt yksinäisyydestään ilman että sun piti sitä vielä kauhistella? Ja toisekseen, onko lapset ja sisarukset ainoita ihmisiä jotka voi olla läheisiä??
Mun kommentti sulle on: oot siis IHAN tyhmä, surullista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedätkö ap, mulla on sulle neuvo. Toimii 100% varmuudella, mutta ei ole oikein av-palstalla oikein hyväksytty: hommaa rakastaja.
Auttaa ihan varmasti.
Kyllä se tota tuppaa olemaan, mutta se helpottaa, ajan kanssa kun lapset kasvaa, ja omien valintojen kautta.
Esim. mä siirryin tekemään osapäiväistä hommaa/keikkatyötä, ja samalla muutin elämäntyyliäni aiempaa säästäväisemmäksi (oikeasti pienistä puroista syntyy iso virta, tarvitsee vaan tarkkuutta, itsekuria ja viitseliäisyyttä!)
tämä on mahdollistanut sen, että mulla on entistä enemmän vapaa-aikaa (heijastuu koko perheen hyvinvointiin) ja lisäksi nyt on aikaa tehdä jotain, eli me on alettu matkusteleen. On jotain mitä odottaa, kun varaa esim. lomareissun puolen vuoden päähän. Toki säästää täytyy, mutta se hoituu säästeliäämmällä elämäntyylillä. Jos ei muuta, niin myykää omakotitalo ja muuttakaa kerrostaloon tai rivariin, jää ne pihatyöt ja oikeasti, kerrostaloasuminen on helppoa ja mukavaa, nimim. kokemusta on!
Jos on tyytymätön elämäänsä, voi tehdä muutoksia, sellaisiakin, joita naapurit/sukulaiset/muut eivät tee!
"Täytän tänään 35 vuotta. Olen nyt virallisesti keski-ikäinen. Tästä eteenpäin elämäni on vain alamäkeä. Surkeaa liukua kohti iensairauksia, pyörätuoliramppeja ja kuolemaa", Adrian Mole raapustaa päiväkirjaansa."
Säälin sinua ap.
Olet saanut kaiken ja silti et raukkaparka sitä ymmärrä :( Tulee aika, kun ymmärrät mitä sait ja mitä sitten menetit. Elämä on oppimista varten ja jokainen oppii sen ennemmin tai myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä taitaa kirjoitella äoltaan n 85 luokkaa olevia ihmisiä, jotka tyytyvät, jotka puurtavat, jotka ajattelevat konkreettisesti, jotka eivät kykene kuvittelemaan, ajattelemaan tai haaveilemaan? Varmaan näille se perusarki on tosi jees, ihan aina, ainakin jos on keppanaa. Katsokaas, kun kaikki eivät ole sanasta puusta veistetty. Aplle; kyllä, elämä on perseestä, täällä vain basicly tapetaan aikaa ennen kuin meidät on aika tappaa.
Kuinka paljon tilannetta parantaisi, jos tekisit työtä, mistä pidät? Mikä sellainen voisi olla? (Oma unelma-ammattini esim. tosin on rikas maailmanympärimatkaaja, joten kaikki tuskin sitä unelmaansa voi realistisesti saavuttakaan..mullakin on sellainen olo, että mikään työ ei oikeasti kiinnosta, eikä mua kiinnosta kehittää itseäni millään alalla. Voisin vain olla, koska tähän asti eletty elämä on vienyt kaiken energian)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aamulla herääminen ihanaan aamuun, verhojen avaaminen ja päivänpaisteen tulo keittiöön. Kulta keittämässä kahvia, laittanut salaattivoileipiä ja hedelmiä. Rupattelu ja päivän lehdestä nauttiminen. Aamurutiinit, suukko ja töihin lähteminen. Illalla kotiin, ruan laittaminen yhdessä. Rentoutuminen, kirjan avaaminen ja iltakävely. Pari lasia viiniä ja hyvää juustoa. Yhteisen suihkuhetken jälkeen ihana käpertyä lakanoihin ja suukotella kullan kanssa kynttilän valossa. Ja kuinkas sitten kävikään?
Elämän pieniä iloja ja tavallisia arkisia asioita nämäkin.
t. vela-pariskunta
Ei tuo keski-ikään liiity vaan huonoon parisuhteeseen ja tyytymättömyyteen omassa elämässä. Tee jotain asioille jos nykytila ei innosta. Vain sinä voit asian muuttaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätäkään ketjua ei varmaan olisi, jos ihmiset panisivat enemmän, hankkikaa vaikka sivusuhde, se pistää väriä poskiin ja tuo elämän ilon takaisin. Tuollaisessa negatiivisuudessa sairastuu.
1. Ala katsella työtä, joka palkitsee enemmän. Jos se tarkoittaa alempaa toimeentuloa, niin sitten kiristetään jostain.
2. Unohda pihatyöt. Jos on omakotitalo, muuttakaa kämppään, jossa ei pihaa ole hoidettavaksi.
3. Hommaa joku teini lapsenvahdiksi, niin saat hengähtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osaisinpa piristää sinua.
-Mies 29v-
Ihmisellä on kaksi tragediaa; että ei saa mitä haluaa ja että saa mitä haluaa. Ei voi voittaa....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä sama juttu eikä edes lapsia. Suurin ongelma on ainakin meillä juuri tuo miehen murjotus. Se pilaa kaiken silloinkin, kun olisi kerrankin itsellä edes vähän helpompi olo.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 18:45"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 18:41"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 18:39"]Oi voi miten helppoa elämä on lapsettomana keski-ikäisenä! Onneksi itse valitsin elämäni tien paremmin. Tsemppiä ap! [/quote] no ei se sinusta ainakaan fiksua ole tehnyt. Tai aiheuttanut ilkeyden?
[/quote]
Mitä ilkeää tuossa oli. Jokainen valitsee itse elämänsä suunnan ja ihan aidosti olen tyytyväinen elämääni ja toivotan ap:lle tsemppiä.
Vaivaako sinua perisuomalainen kateus vai mitä huutelet?
[/quote]
Toi sun tyyli.. mullakaan ei ole omasta valinnastani lapsia mutta a) en todellakaan kommentoisi tähän ketjuun mitään koska ei ole vertailukelpoinen oman elämäni kanssa b) jos on pakko kommentoida sen voi tehdä kivasti, kommenttisi oli näin ulkopuolisen silmiin veemäistä ähäkutti-tyyliä. Peace.
Miten olet päätynyt tuohon? Olisiko aika ottaa vastuu omasta elämästä. Ryhdy korjaamaan asioita yksi kerrallaan. Vaikka keskustelemaan puolisosi kanssa ja tekemään aloitteita, hellimään. Etsi mukava harrastus. Jakakaa lasten kuljetukset. Kouluttaudu lisää omassa työssäsi saadaksesi kipinää (juttele esimiehesi kanssa, pyydä kehityskeskustelua). Jätä koti ja puutarhatyöt vähemmälle, tee vain se mitä tahdot, suorittamatta. Hommia ehtii tehdä lasten kasvettuakin.
Ja kyllä, minullakin on haastava työ, perheen rumba, mutta paketissa on kylliksi hyvää (kuten parisuhde aviomieheen ja omat harrsatukset) nostamaan tilanteen plussan puolelle.
Lähde nostelee. Lapset miehelle, irtisanoudut ja lähdet vaikka ulkomaille pyörimään aluksi vuodeksi-pariksi. Et kadu.
Just joo. Kun ne lapset nyt kuitenkin on olemassa, ne on hoidettava eikä hylättävä. Ei sitä terapialaskua kestä mikään yhteiskunta jos äidit lähtee maailmalle kun vähän harmittaa.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 20:09"]
Ei tuo keski-ikään liiity vaan huonoon parisuhteeseen ja tyytymättömyyteen omassa elämässä. Tee jotain asioille jos nykytila ei innosta. Vain sinä voit asian muuttaa!
[/quote]
Olen samaa mieltä, ap:lla parisuhde huonolla tolalla. Voisko sitä parantaa? Vaikka ammattiapua suhteeseen?
Lapset kuitenkin kasvaa koko ajan, muistelehan miten raskasta oli kun oli vauva?
Toisaalta ap kirjoitti nyt elämänsä kurjuuden ulos, sehän on jo askel muutoksee. Tsemppiä.
Alue: Aihe vapaa
Tänään viimeksi kysyin asiakkaalta "onko sulla lapsia?". Vastaus oli "ei, eikä mulla ole sisaruksiakaan". Mun kommentti siihen oli, et oot siis IHAN yksin. Surullista...mutta AP:n juttu on kans surullista, toisaalta kaikki on, muttei sittenkään...? Ei muuta voi sanoa, ku VOI EI! Toivottavasti se ilo elämään löytyy. blaa, blaa...