Lue keskustelun säännöt.
Yliopisto-opisk.: ostatteko kirjanne?
19.03.2015 |
Vai miten hankitte kirjoja? Riittääkö kirjastossa kaikille vai pitääkö niitä ostaa?
Kommentit (26)
En tosiaan ostanut kuin muutaman käsikirjatyyppisen kirjan. Kirjastosta lainasin ja yleensä hyvin ehti saamaan, kun ennakoi. Välillä oli toki tilanteita, että piti lukea kirjaa kirjastossa, jossa lukukappaleita, mutta yleensä selvisin hyvin. Välillä tuli hyödynnettyä myös kaupunginkirjastoa ja jopa oman kotikaupungin kirjastoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki keinot käytössä. Useimmiten selviää kirjastojen antimilla. Joskus ostan tarkoituksella hyvän perusopuksen, jonka haluan säilyttää omana, joskus siksi että helpottaa elämää (esim. Amazonista voi saada parilla kympillä kirjan, jonka saaminen kirjastosta tenttiin mennessä vaatisi hyvää tuuria). Suurin ongelma on, että samaan tenttiin voi tarvita puoli tusinaa kirjaa, joten ne pitäisi kaikki saada haalittua kokoon kohtuullisessa ajassa ennen tenttiä. Jos muut kirjat on koossa, voi joskus jonkun kirjan lukea kirjaston lukusalikappaleena/lyhytlainana (voi saada myös yölainaan kotiin). Lukusalikappaleen voi myös kopioida (toimii parhaiten jos kirjasta vain pieni osa tarvii lukea). Isojen kurssien tenttejä olen joskus jättänyt suosiolla rästitenttiin, jolloin kirjoja riittää paremmin kirjastosta.
Pakon edessä olen siis aika vähän kirjoja ostanut, ennemminkin halusta saada hyvä kirja myös omaksi tai halusta säästää aikaa ja vaivaa.
Olen opiskellut kahta aika erilaista alaa, joista toisessa on käytännössä kaikki kirjat englanniksi ja niitä löytyy harvoin kaupunginkirjastosta. Toisella alalla on jopa puolet kirjoista kotimaisia ja niitä löytyy myös kaupunkien kirjastoista aika hyvin, jos ei yliopistolta tärppää.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:39"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:19"]
Opiskelijakirjastosta ja yliopiston yhteistyökirjastojen kakutta hankin kirjat ensisijaisesti, kun opiskelin. Jos kaikki kappaleet Helka-systeemistä olviat lainassa, käännyin kaupunginkirjaston puoleen. Jos sieltäkään ei löytynyt, otin avuksi lapsuusaikaisen kotikunnan kirjastojärjestelmän. Käytännössä hain kirjallisuutta yli kymmenen kunnan tietokannoista yliopiston lisäksi.
Yleensä sain harvinaisetkin kirjat aina käsiini. Joskus jouduin hankkiutumaan jonkin kaukaisen sivukirjaston ainoan käsikirjastokappaleen ääreen, ja silloin yleensä (luvattomasti tietty) digitoin matskun itselleni digikameralla ja luin kotona koneelta. Joskus yli kymmenen vuotta sitten oli ihan yleistä ottaa myös valokopioita artikkeleista ym., jotka olivat tarjolla vain kirjastossa, mutta eiköhän nykyään tuo digikuvaaminen ole ajanut sen ohitse.
Monilla aloilla tentittäviä kirjoja ei ole kovinkaan helppoa saati mielekästä hankkia omaksi. Painos saattaa olla loppu, kirja voi olla tarjolla vain jossain ulkomaisessa nettikaupassa tai kirjasta tentitään vain pieni osa. Aika harvassa ovat ne kirjat, joita oikeasti tarvitsee valmistumisen jälkeen (toki alasta riippuen). Se äiti, joka täällä julisti ostavansa kaikki lapsensa tarvitsemat kirjat (ilmeisesti yhtään kyseenalaistamatta?) heittänee satoja euroja vuodessa kankkulan kaivoon. Yhtään siis kirjallisuutta väheksymättä - rakastan ja arvostan kirjoja suuresti. Onneksi on toimiva kirjastojärjestelmä!
[/quote]
Ei kirjojen kopiointi ole mitenkään kiellettyä.
[/quote]
Ellei sitten jossain kirjaston tiloissa ole jostain syystä kuvauskieltoa, mutta se kuulostaa melko oudolta tavallisessa kirjastossa, koska ne ovat julkisia tiloja. Omiin tarkoituksiin kopioita saa tehdä kirjoista ihan vapaasti. Niitä kopioita ei vaan saa lähetellä esim. opiskelutovereille sähköpostitse tai jakaa muuten.
T. yliopistokirjaston informaatikko
Me kopioitiin kirjat. Yksi otti ensimmäisen ja muut ottivat kopiot kopioista.
Onpas hyviä vastauksia! Tästähän oppii vaikka kuinka paljon! t. tuleva opiskelija :)
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 15:19"]
Opiskelijakirjastosta ja yliopiston yhteistyökirjastojen kakutta hankin kirjat ensisijaisesti, kun opiskelin. Jos kaikki kappaleet Helka-systeemistä olviat lainassa, käännyin kaupunginkirjaston puoleen. Jos sieltäkään ei löytynyt, otin avuksi lapsuusaikaisen kotikunnan kirjastojärjestelmän. Käytännössä hain kirjallisuutta yli kymmenen kunnan tietokannoista yliopiston lisäksi.
Yleensä sain harvinaisetkin kirjat aina käsiini. Joskus jouduin hankkiutumaan jonkin kaukaisen sivukirjaston ainoan käsikirjastokappaleen ääreen, ja silloin yleensä (luvattomasti tietty) digitoin matskun itselleni digikameralla ja luin kotona koneelta. Joskus yli kymmenen vuotta sitten oli ihan yleistä ottaa myös valokopioita artikkeleista ym., jotka olivat tarjolla vain kirjastossa, mutta eiköhän nykyään tuo digikuvaaminen ole ajanut sen ohitse.
Monilla aloilla tentittäviä kirjoja ei ole kovinkaan helppoa saati mielekästä hankkia omaksi. Painos saattaa olla loppu, kirja voi olla tarjolla vain jossain ulkomaisessa nettikaupassa tai kirjasta tentitään vain pieni osa. Aika harvassa ovat ne kirjat, joita oikeasti tarvitsee valmistumisen jälkeen (toki alasta riippuen). Se äiti, joka täällä julisti ostavansa kaikki lapsensa tarvitsemat kirjat (ilmeisesti yhtään kyseenalaistamatta?) heittänee satoja euroja vuodessa kankkulan kaivoon. Yhtään siis kirjallisuutta väheksymättä - rakastan ja arvostan kirjoja suuresti. Onneksi on toimiva kirjastojärjestelmä!
[/quote]
Ei kirjojen kopiointi ole mitenkään kiellettyä.