Mulla on itsetunto-ongelma. Liian hyvännäköinen mies.
Olemme olleet 17 vuotta naimisissa ja ollaan nyt nelissäkymmenissä. Kun aloimme seurustella, olimme molemmat ihan tavallisen suomalaisen näköisiä - nätisti sanottuna mitäänsanomattomia hiirulaisia. 13 tusinassa.
Minä olin pitkään kotona ja mies teki uraa. Olen edelleen suorittavan tason töissä ja mies on edennyt todella pitkälle. Nykyään mies esiintyy paljon työnsä puolesta ja joutuu siksi panostamaan ulkonäköönsä enemmän. Tyköistuvia pukuja ja kroppa kuosissa, työn puolesta hiukset ja naamakin aina huollettuna. Itsehän värjäilen edelleen itse näitä maantienvärisiä hiuksiani ja ylipainoa on kertynyt 10 kiloa..
Meistä on tullut ihan epäsuhta pari. Mies ei tästä välitä ja rakastaa minua, mutta minulla on itsetunto ihan nollissa. Tiedän, että moni nainen pyrkii miehen lähelle (ihan jo aseman takia) ja ne naiset ovat sellaisia kaikessa miljoona kertaa minua parempia.
Miten tästä pääsee eteenpäin? Mies menee nuorimmaisen kanssa muskariin ja näyttää tältä (joo, ihan täydellinen isä, vie muskariin, siivoaa, tekee ruokaa, hellii mua): http://3.bp.blogspot.com/-SdBDLJBjHfw/TrYGtrlOD3I/AAAAAAAAGbE/cZbagLnUThg/s1600/man+with+baby.png
Ja minä taas oikein yritän laittautua vaikkapa kahdenkeskistä treffi-iltaamme varten ja näytän tältä: https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/236x/bb/30/03/bb3003e556b2909487886604cb0c5882.jpg
Ihan epäsuhta pari. Pelkään, että mun huono itsetunto ja jatkuva itseni mollaaminen tulee meidän väliin. On sellainen olo, etten ansaitse tuollaista miestä. Mulla pitäisi olla joku perusjamppa nykäsenmatti.
Kommentit (45)
Ongelma nimenomaan on itsetunto-ongelmasi, ei se "epäsuhta" ulkonäöissänne.
Meillä myös valtava ulkonäköepäsuhta, mutta minulla ei ole mitään itsetunto-ongelmaa asiasta. Minä olen miestäni 11 vuotta vanhempi, merkittävästi ylipainoinen ja aina ollut ruma. Mieheni on veistoksellisen komea latino. Mutta eipä tuo minua ulkonäön takia ottanut, vaan itse valitsi tietäen että hänelle olisi ulkoisesti paljon kauniimpia tarjolla joka sormelle. Joten päättelen, että ulkonäkö ei miehelleni merkkaa kovinkaan paljoa. Ja kun se ei häntä kerran kiusaa, niin miksi minuakaan? Minä vaan nautin siitä että minä keski-ikäisenä läskinä rupsahtaneena akkana olen vielä tuollaisen herkun vierelleni löytänyt :D
AP, jos olet jo nyt saanut tuon verran laihdutettua niin ei mene kauaakaan, kun olet jo hyvännäköinen ja timmissä kunnossa!:)
Jos sinua ei kiinnosta opiskella tai edetä uralla, älä tee niin. Miehesi selkeästi rakastaa sinua, sinun ei tarvitse pelätä sitä.
Ulkonäkö selvästi häiritsee sinua, joten aloita siitä. Mene ihan tavalliseen vaatekauppaan, ja osta vaikka pari kivaa paitaa. Lindexeissä on aina myyjiä, jotka auttavat mielellään etsimään hyvin istuvia vaatteita, jotka näyttävät hyvältä päällä. Kysy rohkeasti apua :)
Jos et meikkaa, aloita vaikka laittamalla ripsivätiä aamuisin. Lapset auttavat varmasti myös mielellään äitiä "tyylin" kanssa.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:13"]
Ongelma nimenomaan on itsetunto-ongelmasi, ei se "epäsuhta" ulkonäöissänne.
Meillä myös valtava ulkonäköepäsuhta, mutta minulla ei ole mitään itsetunto-ongelmaa asiasta. Minä olen miestäni 11 vuotta vanhempi, merkittävästi ylipainoinen ja aina ollut ruma. Mieheni on veistoksellisen komea latino. Mutta eipä tuo minua ulkonäön takia ottanut, vaan itse valitsi tietäen että hänelle olisi ulkoisesti paljon kauniimpia tarjolla joka sormelle. Joten päättelen, että ulkonäkö ei miehelleni merkkaa kovinkaan paljoa. Ja kun se ei häntä kerran kiusaa, niin miksi minuakaan? Minä vaan nautin siitä että minä keski-ikäisenä läskinä rupsahtaneena akkana olen vielä tuollaisen herkun vierelleni löytänyt :D
[/quote]
Kuulostaa siltä, että miehelläsi on joku muu motiivi olla kanssasi kuin rakkaus.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:15"]
AP, jos olet jo nyt saanut tuon verran laihdutettua niin ei mene kauaakaan, kun olet jo hyvännäköinen ja timmissä kunnossa!:) Jos sinua ei kiinnosta opiskella tai edetä uralla, älä tee niin. Miehesi selkeästi rakastaa sinua, sinun ei tarvitse pelätä sitä. Ulkonäkö selvästi häiritsee sinua, joten aloita siitä. Mene ihan tavalliseen vaatekauppaan, ja osta vaikka pari kivaa paitaa. Lindexeissä on aina myyjiä, jotka auttavat mielellään etsimään hyvin istuvia vaatteita, jotka näyttävät hyvältä päällä. Kysy rohkeasti apua :) Jos et meikkaa, aloita vaikka laittamalla ripsivätiä aamuisin. Lapset auttavat varmasti myös mielellään äitiä "tyylin" kanssa.
[/quote]
Kiitos! Itsetunto on se ainut ongelma. Pyrin olemaan kesällä normaalipainossa ja olin jo aiemmin päättänyt, että ostan itselleni uusia vaatteita uuden vartalon kunniaksi.
Ainut meikki, jota käytän, on ripsiväri. En oikein osaa meikata niin, että näyttäisin luonnolliselta.
Pitäisi lakata ruoskimasta itseään. Olisihan tuo mies jo lähtenyt aikoja sitten tai ainakin lakannut viettämästä vapaa-aikaansa kanssani, jos ei seura kiinnostaisi. Tuntuu ihan hölmöltä kieriä säälimudassa, kun kaikki on paremmin kuin hyvin.
ap
Jos miettii näitä epäsuhta-pareja, niin yleensä se menestynyt, hyvännänköinen mies on saanut paljon aikaan pitkälti sen vuoksi, että nainen on kantanut päävastuun arjesta. Mies on edenyt urallaan, koska ei ole ollut viikkotolkulla kotona hoitamassa lasten korvatulehduskierteitä, mies pääsee salille ja lenkille koska voi vaan mennä, kun puolisolla ei kuitenkaan ole mitään pakollisia menoja iltaisin joiden mukaan sumplia menemisensä jne. Onko teillä näin? Jos on, ja sulla on normaalijärkinen mies, niin hän kyllä tajuaa että olette tässä veneessä yhdessä, ja ilman sinua hänen elämänsä olisi ihan erilaista.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:20"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:13"]
Ongelma nimenomaan on itsetunto-ongelmasi, ei se "epäsuhta" ulkonäöissänne.
Meillä myös valtava ulkonäköepäsuhta, mutta minulla ei ole mitään itsetunto-ongelmaa asiasta. Minä olen miestäni 11 vuotta vanhempi, merkittävästi ylipainoinen ja aina ollut ruma. Mieheni on veistoksellisen komea latino. Mutta eipä tuo minua ulkonäön takia ottanut, vaan itse valitsi tietäen että hänelle olisi ulkoisesti paljon kauniimpia tarjolla joka sormelle. Joten päättelen, että ulkonäkö ei miehelleni merkkaa kovinkaan paljoa. Ja kun se ei häntä kerran kiusaa, niin miksi minuakaan? Minä vaan nautin siitä että minä keski-ikäisenä läskinä rupsahtaneena akkana olen vielä tuollaisen herkun vierelleni löytänyt :D
[/quote]
Kuulostaa siltä, että miehelläsi on joku muu motiivi olla kanssasi kuin rakkaus.
[/quote]
Mullekin tuli ihan ekana mieleen joku maahanmuuttaja, joka on saanut oleskeluluvan päästyään naimisiin. Veikkaan, ettei tämä pari ole ollut 17 vuotta yhdessä, kuten ap.. Olisko edes kahta?
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:20"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:13"]
Ongelma nimenomaan on itsetunto-ongelmasi, ei se "epäsuhta" ulkonäöissänne.
Meillä myös valtava ulkonäköepäsuhta, mutta minulla ei ole mitään itsetunto-ongelmaa asiasta. Minä olen miestäni 11 vuotta vanhempi, merkittävästi ylipainoinen ja aina ollut ruma. Mieheni on veistoksellisen komea latino. Mutta eipä tuo minua ulkonäön takia ottanut, vaan itse valitsi tietäen että hänelle olisi ulkoisesti paljon kauniimpia tarjolla joka sormelle. Joten päättelen, että ulkonäkö ei miehelleni merkkaa kovinkaan paljoa. Ja kun se ei häntä kerran kiusaa, niin miksi minuakaan? Minä vaan nautin siitä että minä keski-ikäisenä läskinä rupsahtaneena akkana olen vielä tuollaisen herkun vierelleni löytänyt :D
[/quote]
Kuulostaa siltä, että miehelläsi on joku muu motiivi olla kanssasi kuin rakkaus.
[/quote]
Meinaat varmaan että raha? Ei pidä kyllä paikkaansa, mies oli jo tavatessamme ihan työssäkäyvä, työkavereina ystävystyttiinkin aluks (it-alalla ollaan asiantuntijoina molemmat)i. Ei kumpikaan varmasti aluksi miettinytkään mitään suhdetta, kun siinä avokonttorissa vierekkäin istuttiin, olipa vaan harvinaisen mukava työkaveri muuten siinä juttukaverina.
Sitten joskus ihan kaveripohjalta mentiin kaljalle yhdessä, ehkä johonkin sporttibaariin katsomaan futista, ja joskus tietokonepelien merkeissä tavattiin. Meistä tuli ensin ystävät ja sitten vasta rakastuttiin. Sai se mies kyllä pitkään tehdä työtä että sai minut uskomaan että hän on oikeasti minusta siinäkin mielessä kiinnostunut :D Jopa sitten kun seksi oli jo tullut kuvioihin, naureskelin vaan miehen suhdepuheille, kuittailiin siitä että älä kuule tämmöiseen vanhaan puumaan vaan haksahda, ja itse oletin koko ajan että suhde ei kestä kauaa. Vasta kun kosinta tuli, tajusin että ei hitto, sehän on tosissaan, se oikeasti haluaa muutakin kuin leikkiä kokeneen puuman kanssa hetken aikaa.
Nykyihmisten tuntuu olevan kauhean vaikea uskoa että ihan oikeasti kaikki ihmiset eivät ole kovin ulkonäkökeskeisiä eikä pinnallisia. Esim. tuo mun mies ei ole. On toki juteltu tästä asiasta, olen kysellyt että miksi halusit tämmöisen vanhan ja ruman naisen kun olisi kauniita ja nuoriakin tarjolla varmasti. Mutta hän sanoo ettei sillä ulkonäöllä oikein mitään vakavassa suhteessa tee, että tärkeintä on että on mukava olla yhdessä ja henkisellä tasolla toimii. Ja seksi tietysti, se on meillä toiminut erinomaisesti aina.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:28"]
Jos miettii näitä epäsuhta-pareja, niin yleensä se menestynyt, hyvännänköinen mies on saanut paljon aikaan pitkälti sen vuoksi, että nainen on kantanut päävastuun arjesta. Mies on edenyt urallaan, koska ei ole ollut viikkotolkulla kotona hoitamassa lasten korvatulehduskierteitä, mies pääsee salille ja lenkille koska voi vaan mennä, kun puolisolla ei kuitenkaan ole mitään pakollisia menoja iltaisin joiden mukaan sumplia menemisensä jne. Onko teillä näin? Jos on, ja sulla on normaalijärkinen mies, niin hän kyllä tajuaa että olette tässä veneessä yhdessä, ja ilman sinua hänen elämänsä olisi ihan erilaista.
[/quote]
Kyllä, juuri näin.
Koko aamupäivän olen tässä miettinyt, että minkä ihmeen takia valitan tällaisesta.
ap
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:13"]Ongelma nimenomaan on itsetunto-ongelmasi, ei se "epäsuhta" ulkonäöissänne.
Meillä myös valtava ulkonäköepäsuhta, mutta minulla ei ole mitään itsetunto-ongelmaa asiasta. Minä olen miestäni 11 vuotta vanhempi, merkittävästi ylipainoinen ja aina ollut ruma. Mieheni on veistoksellisen komea latino. Mutta eipä tuo minua ulkonäön takia ottanut, vaan itse valitsi tietäen että hänelle olisi ulkoisesti paljon kauniimpia tarjolla joka sormelle. Joten päättelen, että ulkonäkö ei miehelleni merkkaa kovinkaan paljoa. Ja kun se ei häntä kerran kiusaa, niin miksi minuakaan? Minä vaan nautin siitä että minä keski-ikäisenä läskinä rupsahtaneena akkana olen vielä tuollaisen herkun vierelleni löytänyt :D
[/quote]
Jos sulla on lapsia, niin taidan tietää sut. Miehesi kattelee muitakin ja tuskin on rakkaudesta sun kanssa yhessä :D
Tyyli kuntoon ap! sun kuvan nainen on ihan viehättävä, mutta täysin TÄTIMÄINEN. Laihduta ne 10kg, ei oo oikeesti ees vaikeeta kun ruokavalion vaan fiksaat. Sitte kasvatat sen tukan PIDEMMÄKSI, etkä värjää enää tollasia punasia markettivärejä, et sä kampaajaa tarvii mutta sun pitää valita joku väri mikä on chic. Joku naturelli. Ja tyyli kuntoon. Ei oikeesti edes maksa paljoa, vaikka kai teillä olis varaakin mutta silti. H&M on täynnä klassisia vaatteita. Nyt se tätityyli pois.
Siis periaatteessa oon sitä mieltä että kaikki saa olla mitä on, ja turhaan sä murehdit. Mutta kun totuus on että sua harmittaa, ja asialle voi tehdä jotain, niin mikset tekisi.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:13"]
Ongelma nimenomaan on itsetunto-ongelmasi, ei se "epäsuhta" ulkonäöissänne.
Meillä myös valtava ulkonäköepäsuhta, mutta minulla ei ole mitään itsetunto-ongelmaa asiasta. Minä olen miestäni 11 vuotta vanhempi, merkittävästi ylipainoinen ja aina ollut ruma. Mieheni on veistoksellisen komea latino. Mutta eipä tuo minua ulkonäön takia ottanut, vaan itse valitsi tietäen että hänelle olisi ulkoisesti paljon kauniimpia tarjolla joka sormelle. Joten päättelen, että ulkonäkö ei miehelleni merkkaa kovinkaan paljoa. Ja kun se ei häntä kerran kiusaa, niin miksi minuakaan? Minä vaan nautin siitä että minä keski-ikäisenä läskinä rupsahtaneena akkana olen vielä tuollaisen herkun vierelleni löytänyt :D
[/quote]
Kröhöm :D Ap:n jutun uskon ja uskon, että mies rakastaa vaimoaan ihan vilpittömästi. Ovat rakastuneet toisiinsa nuorina ja kasvaneet aikuisiksi yhdessä. Mutta että joku läski keski-ikäinen suomalaisnainen saisi jonkun kuuman latinon ihan vain rakkaudesta? Juuei, ei mene läpi. Kauanko olette olleet yhdessä? Eipä ole tuolla latinolla ihan puhtaat jauhot pussissa. Oleskelulupa? Raha? Hämäräbisneksiä? Joku mättää, sori vaan.
Mietin ihan samaa ap. Minullakin pitkä liitto takana. Ei ole edes ylipainoa ja minulla on itsellänikin hyvä ura (kuten miehellänikin), mutta ikä ja elämä (väsymys, kiire, valvominen, stressi) on rupsahduttanut naamani, ihon ja hiukset totaalisesti. Yritän panostaa ulkonäkööni ja liikkuakin minkä ehdin, mutta silti näytän harmaavarpuselta mieheni rinnalla. Kohta varmaan joku luule minua mieheni isosiskoksi tai äidiksi. Enkä vain kuvittele asiaa pääni sisällä, vaan kyllä päät kääntyvät ja kummasti hyvännäköisten naisten hymyt aina kääntyvät miestäni kohti vaikka olisin itse mieheni vierellä. Olen kuin ilmaa.
Mies tapaa paljon ihmisiä työssään ja työkaveritkin on suoraan jostain mallikatalogista. Siltä minusta ainakin tuntuu. Minulla on huono itsetunto, soimaan itseäni herkästi kaikesta. Mies on edelleen ulkoisesti kuin parikymppinen ja duracell-pupu. Tuntuu, että kaikki varmasti ihmettelevät, miten tällainen rumilus on saanut tuollaisen komistuksen (nuorena oli toisinpäin, olin hyvännököinen ja mies tavis).
Uusi mekko tai kampaus ei paljon auta kun naama on kuin kurttuisella eläkeläisellä, jotain tällaista katsoo aamulla peilistä:http://3.bp.blogspot.com/-rfdk0BKI4rg/URLn1gzb6mI/AAAAAAAAAVk/s4yy-GgyRn4/s400/saggy+face+asian+lady.jpg
Olen ajatellut, että tavallaan ainoa, mistä voin miehestäni edelleen "taistella" on iloinen luonne, sisäinen kauneus ja toimiva seksielämä. Kiireinen ura ja lapsiperhe-elämä verottavat, joten stressi ja väsymys ovat varmasti ulkonäköni pilannut. Olen oikeasti alkanut säästää kasvojenkohotukseen. Koska en itse ole itseeni tyytyväinen näin - miten muutkaan voisivat olla?
Tsemppiä ap, meitä on muitakin!
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:39"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:13"]
Ongelma nimenomaan on itsetunto-ongelmasi, ei se "epäsuhta" ulkonäöissänne.
Meillä myös valtava ulkonäköepäsuhta, mutta minulla ei ole mitään itsetunto-ongelmaa asiasta. Minä olen miestäni 11 vuotta vanhempi, merkittävästi ylipainoinen ja aina ollut ruma. Mieheni on veistoksellisen komea latino. Mutta eipä tuo minua ulkonäön takia ottanut, vaan itse valitsi tietäen että hänelle olisi ulkoisesti paljon kauniimpia tarjolla joka sormelle. Joten päättelen, että ulkonäkö ei miehelleni merkkaa kovinkaan paljoa. Ja kun se ei häntä kerran kiusaa, niin miksi minuakaan? Minä vaan nautin siitä että minä keski-ikäisenä läskinä rupsahtaneena akkana olen vielä tuollaisen herkun vierelleni löytänyt :D
[/quote]
Kröhöm :D Ap:n jutun uskon ja uskon, että mies rakastaa vaimoaan ihan vilpittömästi. Ovat rakastuneet toisiinsa nuorina ja kasvaneet aikuisiksi yhdessä. Mutta että joku läski keski-ikäinen suomalaisnainen saisi jonkun kuuman latinon ihan vain rakkaudesta? Juuei, ei mene läpi. Kauanko olette olleet yhdessä? Eipä ole tuolla latinolla ihan puhtaat jauhot pussissa. Oleskelulupa? Raha? Hämäräbisneksiä? Joku mättää, sori vaan.
[/quote]
Niin samaa mieltä tän kommentin kanssa. Epäsuhdaksi pariksi voi kasvaa, muttei todellakaan mikään kuuma hottis latino rakastu johonkin suomalaiseen lihavaan puumaan :D
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 10:56"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 10:50"]
Ensinnäkin, miksi kaikkien suomalaisten naisten pitää hommata se kauhea punainen lyhyt tukkatyyli heti täytettyään 30? Okei vähän yleistystä, mutta hiukset muuttaa paljon. Eniten sua rumentaa sun huono itsetunto, toiseksi eniten ylipaino. Itsetunto varmasti paranee myös roimasti ulkonäön kohentuessa. Eli jos aloitat vaikka kesään asti herkkulakon ja 3krt viikossa liikunnan, voit jo saavuttaa paljon! Kasvata hiuksesi johonkin itsellesi sopivaan malliin ja hyvä väri päähän,panosta aamulla vaikka 10min meikkiin ja lähde ystävän kanssa shoppailemaan kun olet päässyt tavoitepainoosi. Sussa on varmasti todella paljon ihania piirteitä, kun mies kuitenkin haluaa olla kanssasi. Koita ottaa epävarmuutesi puheeksi myös hänen kanssaan. Tsemppiä! :)
[/quote]
Ei mulla ole lyhyttä, punaista hiustyyliä. Tuo kuva oli lähinnä suuntaa-antava, kuva sellaisesta aivan tavallisen näköisestä suomalaistyyppisestä ylipainoisesta naisesta. Minulla on maantienväriset (oikeasti) hiukset, joita värjään tummemman ruskeaksi ja hiukset ovat yli olkapäiden. On näissä joku malli, mutta vedän hiukset melkein joka päivä vain ponnarille.
Tiedostan senkin, että jos jatkuvasti puran tätä huonoa itsetuntoa miehelleni, miestä alkaa ärsyttää. Ei kukaan sellaista olen ruma - ethän ole - olen tylsä - olet ihana ja kiinnostava -puhetta jaksa vuosikausia.
ap
[/quote]
Ok jos sulla ei ole punaista markettiäväriä, niin eipä tummakaan ole sen parempi. Jos sulla on maantienharmaat, sulle sopisi sellaiset astetta vaaleammat hiekan väriset hiukset eikä tummemmat. Ainakaan välttämättä. Ja ehdottomasti pituutta lisää. Oikeasti, ei ole mikään pakko yli 30-vuotiaana leikata lyhyeksi. Useimmat näyttää heti sievemmiltä pidemmillä hiuksilla, ja nuorilta. Voit vaikka kasvattaa sellaisen alle solisluumitan. Se on freesi ja nuorekas. Ja hienoa että laihdutit jo 40kg, kyllä ne 10 menee myös helposti vielä.
Yleensä nuo miehet ei jätä naisiaan? Minäkin nimittäin tiedän tuollaisia pareja ja pareina ovat pysyneet! Toisaalta en tiedä pareja joissa mies kulahtaisi, nainen puhkeaisi kukkaan - ja jäisi miehensä luo. Tiedän kyllä pareja joissa noin on aluksi käynyt mutta nainen on sitten poimittu parempaan talteen jonkun uuden, korkeampitasoisen, miehen toimesta.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:43"][quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:39"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:13"]
Ongelma nimenomaan on itsetunto-ongelmasi, ei se "epäsuhta" ulkonäöissänne.
Meillä myös valtava ulkonäköepäsuhta, mutta minulla ei ole mitään itsetunto-ongelmaa asiasta. Minä olen miestäni 11 vuotta vanhempi, merkittävästi ylipainoinen ja aina ollut ruma. Mieheni on veistoksellisen komea latino. Mutta eipä tuo minua ulkonäön takia ottanut, vaan itse valitsi tietäen että hänelle olisi ulkoisesti paljon kauniimpia tarjolla joka sormelle. Joten päättelen, että ulkonäkö ei miehelleni merkkaa kovinkaan paljoa. Ja kun se ei häntä kerran kiusaa, niin miksi minuakaan? Minä vaan nautin siitä että minä keski-ikäisenä läskinä rupsahtaneena akkana olen vielä tuollaisen herkun vierelleni löytänyt :D
[/quote]
Kröhöm :D Ap:n jutun uskon ja uskon, että mies rakastaa vaimoaan ihan vilpittömästi. Ovat rakastuneet toisiinsa nuorina ja kasvaneet aikuisiksi yhdessä. Mutta että joku läski keski-ikäinen suomalaisnainen saisi jonkun kuuman latinon ihan vain rakkaudesta? Juuei, ei mene läpi. Kauanko olette olleet yhdessä? Eipä ole tuolla latinolla ihan puhtaat jauhot pussissa. Oleskelulupa? Raha? Hämäräbisneksiä? Joku mättää, sori vaan.
[/quote]
Niin samaa mieltä tän kommentin kanssa. Epäsuhdaksi pariksi voi kasvaa, muttei todellakaan mikään kuuma hottis latino rakastu johonkin suomalaiseen lihavaan puumaan :D
[/quote]
Jep. Sitä paitsi monet latinot on luonteeltaan todella karismaattisia ja flirttailevia, joten luontaista heille on vikitellä montaa naista ja päätyä sänkyynkin asti. Ja tosiaan tiedän tämmöisen pariskunnan, on huvittava näky. Mies tuijottaa ihan avoimesti kauniimpia naisia ja iskee silmää. Ei tunnu olevan kiinnostunut rupsahtaneesta naisestaan.
Niin ja tuli mieleen että joillekin sopii rehdisti vaan pitkät hiukset, rakastan sitä solisluumittaa mutta mun kasvonpiirteille se ei sovi. Olen laiha mutta kasvot on pullukat, ja mulla on leveät hartiat. Pitkällä tukalla oon jopa aika nätti. Että jatka kasvattamista. Ja pyydä kampaajaa vaalentamaan. Etsi joku KUNNON kampaaja, vaikka maksaisikin. Joku joka tietää tyylin päälle. Se väri pitää saada just oikein, ja ei saa leikata liikaa. Tälläsiä ei Suomessa kauheesti oo, joten yleensä itse värjään kotona.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:09"]
Pelkään vain, että tämä itsetunto-ongelma ei opiskeluilla tai laihtumisellakaan häviä. On todella outo ajatella omasta puolisostaan näin, mutta välillä mies tuntuu kuin joltain saavuttamattomalta unelmalta. Ihan kuin olisin jonkun George Clooneyn kanssa naimisissa, täysin eri sarjaa. Olen puhunut näistä tunteista myös miehelle ja sanonut suoraan, että pelkään miehen joskus pettävän minua. Mies on avoimesti kertonut minulle, jos naiset ovat tulleet yrittämään miestä ja pitänyt sitä todella ikävänä asiana. Imartelevana, mutta sanonut suoraan, ettei todellakaan voisi ikinä kiinnostua naisesta, jolle toisen avioliitto ei merkitse mitään. ap [/quote] Meillä on ihan sama tilanne paitsi mä olen normaalipainoinen laihduin 20kg puolessavuodessa ja olin kyllä tyutyväisempi itseeni, mutta en tarpeeksi, koska tätä rumaa naamaa ei kyllä laihtuminen paljon auttanut. Sitten tulinkin samantien raskaaksi, nyt rv 30 painoa tullut 11kg. Mutta siis mäkin olen yrittänyt puhua miehen kanssa, että pelottaa että se pettää, mut se aina jotenkin loukkaantuu, kun mä en luota täysillä ja sanoo, että olen hänen mielestään hyvän näköinen, vaikka en mä oikeasti voi olla.
[/quote]
Niinpä. On vaikea luottaa, kun toisella olisi vientiä enemmän kuin pystyy kuvittelemaankaan. Sitä se huono itsetunto teettää.
ap