Suostuisitteko sellaiseen, että 8-luokkalainen tyttönne
ottaisin rantalomalle mukaan poikakaverinsa? Siis poikakaveri tulisi miehenne, sinun ja tyttärenne mukaan lomamatkalle? Olisiko ok teille?
Kommentit (62)
No se riippuis täysin siitä pojasta, että onko mukava ja sopeutuva jne. Eli yhtähyvin ottaisin oli se kaveri sitten tyttö t poika kunhan maksaisi matkansa itse.
On ok, että tyttö tyttö tai poikaystävä tulee mukaan. On teinillekin mukavampi, kun ei tarvitse pelkästään vanhempien kanssa aikaa viettää ja, jos pojan/tytön perhe maksaa hänen kulunsa. Kyllä 8. luokkalainen on jo sen ikäinen, että tarvitsee tiettyjä vapauksia. Kunhan eivät keskenään matkustele, niin olen tyytyväinen.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:22"][quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:18"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 10:22"]Ei olisi ok. 8-luokkalainen ei muutenkaan ole kyllin vanha vakavaan seurusteluun. Onneksi meidän tyttö ei ole sellaiseen ruvennut. Joutuisin tosi paljon miettimään ja keskustelemaan. En hyväksyisi yökyläilyjäkään [/quote] Tjaah. Minä aloin seurustella vakavasti 13-vuotiaana lapseni isän kanssa. Suhde kesti 10-vuotta.
[/quote]
Entä sitten? Luuletko että tuo on kovinkin yleistä ja eipä se teidänkään suhde kovin kauas aikuisuuteen asti yltänyt...
Alle 1 % 14-vuotiaiden suhteista jatkuu avoliittoon tai avioliittoon asti.
[/quote]
Kysyhän nyt itseltäsi että entä sitten ettei kestänyt koko loppuelämää? Ei kait nyt kenelläkään enää nykypäivänä. Kerroin vain, että todellakin tuon ikäiset voivat jo seurustella vakavasti. Mutta kiellä toki poikaystävät ja seurustelut. Paneskelee sitten sinulta piilossa ties missä ja sehän ei ole hyvä asia, eihän?
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:38"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:22"][quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:18"] [quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 10:22"]Ei olisi ok. 8-luokkalainen ei muutenkaan ole kyllin vanha vakavaan seurusteluun. Onneksi meidän tyttö ei ole sellaiseen ruvennut. Joutuisin tosi paljon miettimään ja keskustelemaan. En hyväksyisi yökyläilyjäkään [/quote] Tjaah. Minä aloin seurustella vakavasti 13-vuotiaana lapseni isän kanssa. Suhde kesti 10-vuotta. [/quote] Entä sitten? Luuletko että tuo on kovinkin yleistä ja eipä se teidänkään suhde kovin kauas aikuisuuteen asti yltänyt... Alle 1 % 14-vuotiaiden suhteista jatkuu avoliittoon tai avioliittoon asti. [/quote] Kysyhän nyt itseltäsi että entä sitten ettei kestänyt koko loppuelämää? Ei kait nyt kenelläkään enää nykypäivänä. Kerroin vain, että todellakin tuon ikäiset voivat jo seurustella vakavasti. Mutta kiellä toki poikaystävät ja seurustelut. Paneskelee sitten sinulta piilossa ties missä ja sehän ei ole hyvä asia, eihän?
[/quote]
13 v on kasvava lapsi. Kannattaa keskittyä omaa kasvamiseen ja jättä seurustelu myöhäsemmäksi. Silloin ehkä suhde voikin kestää läpi elämän. Vaikkei se mikään itsetarkoitus olekaan. Mutta ensin oma kehitys!
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:42"][quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:38"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:22"][quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:18"] [quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 10:22"]Ei olisi ok. 8-luokkalainen ei muutenkaan ole kyllin vanha vakavaan seurusteluun. Onneksi meidän tyttö ei ole sellaiseen ruvennut. Joutuisin tosi paljon miettimään ja keskustelemaan. En hyväksyisi yökyläilyjäkään [/quote] Tjaah. Minä aloin seurustella vakavasti 13-vuotiaana lapseni isän kanssa. Suhde kesti 10-vuotta. [/quote] Entä sitten? Luuletko että tuo on kovinkin yleistä ja eipä se teidänkään suhde kovin kauas aikuisuuteen asti yltänyt... Alle 1 % 14-vuotiaiden suhteista jatkuu avoliittoon tai avioliittoon asti. [/quote] Kysyhän nyt itseltäsi että entä sitten ettei kestänyt koko loppuelämää? Ei kait nyt kenelläkään enää nykypäivänä. Kerroin vain, että todellakin tuon ikäiset voivat jo seurustella vakavasti. Mutta kiellä toki poikaystävät ja seurustelut. Paneskelee sitten sinulta piilossa ties missä ja sehän ei ole hyvä asia, eihän?
[/quote]
13 v on kasvava lapsi. Kannattaa keskittyä omaa kasvamiseen ja jättä seurustelu myöhäsemmäksi. Silloin ehkä suhde voikin kestää läpi elämän. Vaikkei se mikään itsetarkoitus olekaan. Mutta ensin oma kehitys!
[/quote]
Juu mutta et voi silti kieltää lasta seurustelemasta jos hän näin itse haluaa. Ne kyllä keinot keksivät jos niikseen tulee. Niin kuin sanoin itse aloitin 13-vuotiaana ja kun äitini sen kielsi ja rajoitti tätä niin jätinpäs monet kerrat koulupäivän väliin, että sain olla poikaystävän kanssa kun muutoin en saanut.
Ei tulisi. Tuon ikäinen ei tuo poikaystävää edes kotiin saatika lomamatkalle. En hyväksy noin nuoren seurustelua. Ensin pitää kasvaa yläkerrasta senverran että on edes itsensä kanssa tasapainossa ennenkuin ruvetaan suhteeseen muiden kanssa.
Mies77
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:08"]Riippuu tietysti minkälainen poika. Jos mukava ja hyväkäytöksinen, suunnilleen samanikäinen ja perheensä kustantaa matkan niin mikä jottei. Jos joku autoja tuunaileva, juopottelevva, hurjastelijajuntti niin ei kiitos tytölle poikaystäväksi lainkaan.
[/quote]
No miten vitussa se auton tuunailu liittyy tähän??
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:22"][quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:18"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 10:22"]Ei olisi ok. 8-luokkalainen ei muutenkaan ole kyllin vanha vakavaan seurusteluun. Onneksi meidän tyttö ei ole sellaiseen ruvennut. Joutuisin tosi paljon miettimään ja keskustelemaan. En hyväksyisi yökyläilyjäkään [/quote] Tjaah. Minä aloin seurustella vakavasti 13-vuotiaana lapseni isän kanssa. Suhde kesti 10-vuotta.
[/quote]
Entä sitten? Luuletko että tuo on kovinkin yleistä ja eipä se teidänkään suhde kovin kauas aikuisuuteen asti yltänyt...
Alle 1 % 14-vuotiaiden suhteista jatkuu avoliittoon tai avioliittoon asti.
[/quote]
Ei 16vuotiaidenkaan seurustelu yleensä kestä.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:47"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:08"]Riippuu tietysti minkälainen poika. Jos mukava ja hyväkäytöksinen, suunnilleen samanikäinen ja perheensä kustantaa matkan niin mikä jottei. Jos joku autoja tuunaileva, juopottelevva, hurjastelijajuntti niin ei kiitos tytölle poikaystäväksi lainkaan. [/quote] No miten vitussa se auton tuunailu liittyy tähän??
[/quote]
No amisautoilijat on kyllä viimenen asia mitä tää maailma tarvitsee. Rööki huuleen ja haulikkoa naamaan junttisioille.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:29"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:25"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:14"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 10:58"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 10:26"]
Olisi, mutta poika (tai pojan perhe) saisi maksaa matkan ja pojan käyttörahat.
[/quote]
Samaa mieltä ehdottomasti. Ja itse asiassa en tajua miten muut vanhemmat on niin tökeröitä että eivät varusta lastaan tarpeellisella rahamäärällä jos lähtee toisen perheen mukaan hupireissulle esim. linnanmäkireissulle annetaan vain raha joka riittää pelkästään rannekkeeseen tai leffareissulle vain raha joka riittää lippuun. Kiva siinä sitten ostella jätskit, popparit ja karkit tai nakkiperunat toisen perheen kersalle kun ei kehtaa vain syödä vierestä kun toinen on ilmaa ruokaa ja jumaa koko päivän.
Ajattelin ensin että ehkä ei vain ole sillä kerralla ollut tarpeeksi antaa rahaa mukaan mutta kun tällaista oli tapahtunut jo pari kertaa sanoin lapselleni että kertoo kaverille että ei voi tulla mukaan jos ei ole riittävästi käyttörahaa mukana myös ruokaa, juomaan ja herkutteluun ja jos ei vanhemmat katso tarpeelliseksi antaa tällaista käyttörahaa niin ei voi tulla mukaan ollenkaan. Minä emme voi syödä kun toinen katsoo vierestä kaihoisasti kun herkuttelemme, emmekä ole yhtään parempituloisia kun tuo kaverinkaan perhe jotta ilomielin tuhlaisin parikyt euroa toisen perheen lapseen.
[/quote]
No jo on... Miksi kutsut lastesi kavereita mukaan, jos on noin tiukkaa?
Minä ainakin lähden siitä, että jos kutsutn vieraita mukaan, tarjoan heille. Omille lapsille panen mukaan rahaa sekä lippuun että roskaruokaan ("herkutteluun", buahahahah, ai onko lintsin makkarapotut teille herkuttelua...?), mutta jos itse kutsun lasten kavereita mukaan, maksan kulut. Ja vastavuoroisuus on alkanut toimia, useimmat perheet ovat sillä lailla fiksuja, että jos heidän lapsensa ovat saaneet ilmaisen huvipuistokäynnin, samaa tarjotaan omille lapsilleni. Jos joku on selkeäsri vähävarainen, en odota vastavuoroisuutta.
Saituus ja pennosen kyttääminen on pienisieluista. Jos jollekin kesän Lintsi-reissu on todella iso satsaus, kannattaa ehkä mennä oman perheen kanssa. Tai jakaa ne makkarapotut.
[/quote]
Ensinnäkin en ole kutsunut eikä oma lapseni ole kutsunut kenenkään toisen perheen lasta vaan nämä änkeävät mukaan kun kuulevat että menemme johonkin niin kysyvät ja mankuvat lapseltani että pääsevätkö mukaan! Kyllä pääsevät jos maksavat omat kulunsa ja todellakin se tökeryys näkyy siinä että vastavuoroisuus ei toimi koska ensinnäkin tämän yhden perheen vanhemmat eivät ikinä vieneet lastaan minnekääne esim. leffaan joten ei ole tullut tilannetta että olisivat tarjoaneet mitään omalle lapselleni!
Ja mitä herkutteluun tulee niin joo, kyllä ne jätskit, karkit, vohvelit ja popparit on herkuttelua ainakin meille mielummin niitä kun jotain kotoa tuotuja leivänkänttyjä ja makkaraperunoista sen verran että herkutteluksi sitä en kutsuisi mutta ne nyt korvaavat lounaan ja ruuan esim. litsireissulla kun siellä menee koko päivä yleensä. Ja joo, ei ole kyse siitä tekeekö tiukkaa vaan periaatteesta että en halua käyttää toisen perheen lapseen esim. yht. 50€ vuodessa syömisiin kun hekään eivät käytä omaan lapseeni penniäkään! Kyllä muo hävettäisi pistää oma lapseni matkaan niin että esim. Litsin reissulla riittää rahat juuri ja juuri vain rannekkeeseen.
[/quote]
Hirveä kitinä sulla. Opettele sanomaan, että ei käy, jos rahasi ovat tiukilla. Ihme aggressio sulla nyt päällä.
Emme mekään kotoa eväitä raahaa, mutta en kutsu roskaruokaa silti herkutteluksi. Jos sulla on budjetti tiukka, niin opettele sanomaan asia etukäteen selkeästi lastesi kavereiden vanhemmille, tai ota ne eväät. Turhaa kerätä tuollaista mielipahaa asiasta, jonka pitäisi ainakin teoriassa olla hupia!
[/quote]
Siis minä en tarvitse mitään eväitä vaan haluan käyttää ja ostaa juuri sitä mitä haluan mutta en halua käyttää rahoja toisen perheen lapseen ja en halua olla niin tökerö että lapsi katsoo vierestä kun oma lapseni ostaa karkkia, limua, jätskiä jne. As simple as that!
Ja edelleen en siis ole kutsunut tuota lasta mutta minulle on ok jos tulee mukaan hänen omat vanhemmat maksaa hänen hupinsa. Vai voiko joku väittää että tuo lapsi olisi aivan tyytyväinen vain kun sivusta seuraisi meidän syömisiä? Tuolla tuo yksi joka valitti että tällainen on itsekästä penninkitkutusta niin kuitenkin itse sanoi että laittaa aina oman lapsensa mukaan tarpeeksi rahaa mutta on valmis kustantamaan esim. kaverin syömiset ja juomiset? Vähän ristiriitaista. Tuo että aina laitat rahaa enemmän mukaan kuvastaa juuri sitä että itsekin tiedät kuinka tökeröä on laittaa lapsi matkaan niin että hänelle ei riitä edes ruokaan ja juomaan omaa rahaa. Siinäpä se, minä en ikinä kehtaisi pistää omaa lastani toisen perheen matkaan olettaen että he ostavat hänelle mitä hän haluaa. Se on tökeröä. Ainoastaan silloin tällaista voisi odottaa jos todellakin olisimme vartavasten kutseen tuon kaverin mukaan tai kyseessä olisi tuttu perhe ja tietäisi että vastavuoroisuun toimisi tai olisi joskus edes saanut sitä "vastavuoroisuutta". Ja tosiaan parin kerran jälkeen opinkin sanomaan että mukaan voit tulla jos sinulla on lipun lisäksi rahaa myös ostaa itsellesi jotain jos haluat ja hyvin on mennyt! Vanhempien on hyvä myös oppia ja opettaa lapsilleen että ilmaisia huveja ei ole .
Ei ole kyse budjetin tiukkuudesta vaan juuri siitä että en halua laittaa toisen perheen lapseen esim. 50€ vuodessa jos tämä ei vastavuoroisesti ole käyttänyt penniäkään omaan lapseeni. Mikä hyväntekijä minä olen varsinkin kun tuo toinen perhe ei ole yhtään huonompi- tai parempituloinen kun mekään. Ehkä eri asia jos tuo toinen perhe olisi selkeästi vähävarainen. Silloin voisin toimia hyväntekijänä mutta kun näin ei ole niin tulee aika hyväksikäytetty olo. Periaatekysymys.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:50"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:22"][quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:18"] [quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 10:22"]Ei olisi ok. 8-luokkalainen ei muutenkaan ole kyllin vanha vakavaan seurusteluun. Onneksi meidän tyttö ei ole sellaiseen ruvennut. Joutuisin tosi paljon miettimään ja keskustelemaan. En hyväksyisi yökyläilyjäkään [/quote] Tjaah. Minä aloin seurustella vakavasti 13-vuotiaana lapseni isän kanssa. Suhde kesti 10-vuotta. [/quote] Entä sitten? Luuletko että tuo on kovinkin yleistä ja eipä se teidänkään suhde kovin kauas aikuisuuteen asti yltänyt... Alle 1 % 14-vuotiaiden suhteista jatkuu avoliittoon tai avioliittoon asti. [/quote] Ei 16vuotiaidenkaan seurustelu yleensä kestä.
[/quote]
Mitä väliä sillä on kestääkö vai ei? Eikö tärkeintä ole, että on tällä hetkellä onnellinen?
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:53"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:50"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:22"][quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:18"] [quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 10:22"]Ei olisi ok. 8-luokkalainen ei muutenkaan ole kyllin vanha vakavaan seurusteluun. Onneksi meidän tyttö ei ole sellaiseen ruvennut. Joutuisin tosi paljon miettimään ja keskustelemaan. En hyväksyisi yökyläilyjäkään [/quote] Tjaah. Minä aloin seurustella vakavasti 13-vuotiaana lapseni isän kanssa. Suhde kesti 10-vuotta. [/quote] Entä sitten? Luuletko että tuo on kovinkin yleistä ja eipä se teidänkään suhde kovin kauas aikuisuuteen asti yltänyt... Alle 1 % 14-vuotiaiden suhteista jatkuu avoliittoon tai avioliittoon asti. [/quote] Ei 16vuotiaidenkaan seurustelu yleensä kestä.
[/quote]
Mitä väliä sillä on kestääkö vai ei? Eikö tärkeintä ole, että on tällä hetkellä onnellinen?
[/quote]
Tärkeintä on että mies saa pillua.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:25"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:14"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 10:58"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 10:26"]
Olisi, mutta poika (tai pojan perhe) saisi maksaa matkan ja pojan käyttörahat.
[/quote]
Samaa mieltä ehdottomasti. Ja itse asiassa en tajua miten muut vanhemmat on niin tökeröitä että eivät varusta lastaan tarpeellisella rahamäärällä jos lähtee toisen perheen mukaan hupireissulle esim. linnanmäkireissulle annetaan vain raha joka riittää pelkästään rannekkeeseen tai leffareissulle vain raha joka riittää lippuun. Kiva siinä sitten ostella jätskit, popparit ja karkit tai nakkiperunat toisen perheen kersalle kun ei kehtaa vain syödä vierestä kun toinen on ilmaa ruokaa ja jumaa koko päivän.
Ajattelin ensin että ehkä ei vain ole sillä kerralla ollut tarpeeksi antaa rahaa mukaan mutta kun tällaista oli tapahtunut jo pari kertaa sanoin lapselleni että kertoo kaverille että ei voi tulla mukaan jos ei ole riittävästi käyttörahaa mukana myös ruokaa, juomaan ja herkutteluun ja jos ei vanhemmat katso tarpeelliseksi antaa tällaista käyttörahaa niin ei voi tulla mukaan ollenkaan. Minä emme voi syödä kun toinen katsoo vierestä kaihoisasti kun herkuttelemme, emmekä ole yhtään parempituloisia kun tuo kaverinkaan perhe jotta ilomielin tuhlaisin parikyt euroa toisen perheen lapseen.
[/quote]
No jo on... Miksi kutsut lastesi kavereita mukaan, jos on noin tiukkaa?
Minä ainakin lähden siitä, että jos kutsutn vieraita mukaan, tarjoan heille. Omille lapsille panen mukaan rahaa sekä lippuun että roskaruokaan ("herkutteluun", buahahahah, ai onko lintsin makkarapotut teille herkuttelua...?), mutta jos itse kutsun lasten kavereita mukaan, maksan kulut. Ja vastavuoroisuus on alkanut toimia, useimmat perheet ovat sillä lailla fiksuja, että jos heidän lapsensa ovat saaneet ilmaisen huvipuistokäynnin, samaa tarjotaan omille lapsilleni. Jos joku on selkeäsri vähävarainen, en odota vastavuoroisuutta.
Saituus ja pennosen kyttääminen on pienisieluista. Jos jollekin kesän Lintsi-reissu on todella iso satsaus, kannattaa ehkä mennä oman perheen kanssa. Tai jakaa ne makkarapotut.
[/quote]
Ensinnäkin en ole kutsunut eikä oma lapseni ole kutsunut kenenkään toisen perheen lasta vaan nämä änkeävät mukaan kun kuulevat että menemme johonkin niin kysyvät ja mankuvat lapseltani että pääsevätkö mukaan! Kyllä pääsevät jos maksavat omat kulunsa ja todellakin se tökeryys näkyy siinä että vastavuoroisuus ei toimi koska ensinnäkin tämän yhden perheen vanhemmat eivät ikinä vieneet lastaan minnekääne esim. leffaan joten ei ole tullut tilannetta että olisivat tarjoaneet mitään omalle lapselleni!
Ja mitä herkutteluun tulee niin joo, kyllä ne jätskit, karkit, vohvelit ja popparit on herkuttelua ainakin meille mielummin niitä kun jotain kotoa tuotuja leivänkänttyjä ja makkaraperunoista sen verran että herkutteluksi sitä en kutsuisi mutta ne nyt korvaavat lounaan ja ruuan esim. litsireissulla kun siellä menee koko päivä yleensä. Ja joo, ei ole kyse siitä tekeekö tiukkaa vaan periaatteesta että en halua käyttää toisen perheen lapseen esim. yht. 50€ vuodessa syömisiin kun hekään eivät käytä omaan lapseeni penniäkään! Kyllä muo hävettäisi pistää oma lapseni matkaan niin että esim. Litsin reissulla riittää rahat juuri ja juuri vain rannekkeeseen.
[/quote]
Tää on ongelman ydin. Jotkut lusmut laskevat siihen varaan että muut maksaa. Ei niitä vapaamatkustajia kauan jaksa katella.
Joskus sitä voi sitä tehdä mutta ei se voi olla jatkuvaa. Nykyaikana jos jotain tekee, siinä äkkiä uppoaa toisten lasten lippuihin ja ruokaan 50 euroa eikä näitten lasten vanhemmat vastavuoroisesti minnekään pyydä mukaan. Ei hitto, siihen ei pidä ryhtyä. Maailma ja ihmiset ei muutu vaikka miten haluat tehdä hyvää, muistakaa se.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:29"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:25"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:14"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 10:58"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 10:26"]
Olisi, mutta poika (tai pojan perhe) saisi maksaa matkan ja pojan käyttörahat.
[/quote]
Samaa mieltä ehdottomasti. Ja itse asiassa en tajua miten muut vanhemmat on niin tökeröitä että eivät varusta lastaan tarpeellisella rahamäärällä jos lähtee toisen perheen mukaan hupireissulle esim. linnanmäkireissulle annetaan vain raha joka riittää pelkästään rannekkeeseen tai leffareissulle vain raha joka riittää lippuun. Kiva siinä sitten ostella jätskit, popparit ja karkit tai nakkiperunat toisen perheen kersalle kun ei kehtaa vain syödä vierestä kun toinen on ilmaa ruokaa ja jumaa koko päivän.
Ajattelin ensin että ehkä ei vain ole sillä kerralla ollut tarpeeksi antaa rahaa mukaan mutta kun tällaista oli tapahtunut jo pari kertaa sanoin lapselleni että kertoo kaverille että ei voi tulla mukaan jos ei ole riittävästi käyttörahaa mukana myös ruokaa, juomaan ja herkutteluun ja jos ei vanhemmat katso tarpeelliseksi antaa tällaista käyttörahaa niin ei voi tulla mukaan ollenkaan. Minä emme voi syödä kun toinen katsoo vierestä kaihoisasti kun herkuttelemme, emmekä ole yhtään parempituloisia kun tuo kaverinkaan perhe jotta ilomielin tuhlaisin parikyt euroa toisen perheen lapseen.
[/quote]
No jo on... Miksi kutsut lastesi kavereita mukaan, jos on noin tiukkaa?
Minä ainakin lähden siitä, että jos kutsutn vieraita mukaan, tarjoan heille. Omille lapsille panen mukaan rahaa sekä lippuun että roskaruokaan ("herkutteluun", buahahahah, ai onko lintsin makkarapotut teille herkuttelua...?), mutta jos itse kutsun lasten kavereita mukaan, maksan kulut. Ja vastavuoroisuus on alkanut toimia, useimmat perheet ovat sillä lailla fiksuja, että jos heidän lapsensa ovat saaneet ilmaisen huvipuistokäynnin, samaa tarjotaan omille lapsilleni. Jos joku on selkeäsri vähävarainen, en odota vastavuoroisuutta.
Saituus ja pennosen kyttääminen on pienisieluista. Jos jollekin kesän Lintsi-reissu on todella iso satsaus, kannattaa ehkä mennä oman perheen kanssa. Tai jakaa ne makkarapotut.
[/quote]
Ensinnäkin en ole kutsunut eikä oma lapseni ole kutsunut kenenkään toisen perheen lasta vaan nämä änkeävät mukaan kun kuulevat että menemme johonkin niin kysyvät ja mankuvat lapseltani että pääsevätkö mukaan! Kyllä pääsevät jos maksavat omat kulunsa ja todellakin se tökeryys näkyy siinä että vastavuoroisuus ei toimi koska ensinnäkin tämän yhden perheen vanhemmat eivät ikinä vieneet lastaan minnekääne esim. leffaan joten ei ole tullut tilannetta että olisivat tarjoaneet mitään omalle lapselleni!
Ja mitä herkutteluun tulee niin joo, kyllä ne jätskit, karkit, vohvelit ja popparit on herkuttelua ainakin meille mielummin niitä kun jotain kotoa tuotuja leivänkänttyjä ja makkaraperunoista sen verran että herkutteluksi sitä en kutsuisi mutta ne nyt korvaavat lounaan ja ruuan esim. litsireissulla kun siellä menee koko päivä yleensä. Ja joo, ei ole kyse siitä tekeekö tiukkaa vaan periaatteesta että en halua käyttää toisen perheen lapseen esim. yht. 50€ vuodessa syömisiin kun hekään eivät käytä omaan lapseeni penniäkään! Kyllä muo hävettäisi pistää oma lapseni matkaan niin että esim. Litsin reissulla riittää rahat juuri ja juuri vain rannekkeeseen.
[/quote]
Hirveä kitinä sulla. Opettele sanomaan, että ei käy, jos rahasi ovat tiukilla. Ihme aggressio sulla nyt päällä.
Emme mekään kotoa eväitä raahaa, mutta en kutsu roskaruokaa silti herkutteluksi. Jos sulla on budjetti tiukka, niin opettele sanomaan asia etukäteen selkeästi lastesi kavereiden vanhemmille, tai ota ne eväät. Turhaa kerätä tuollaista mielipahaa asiasta, jonka pitäisi ainakin teoriassa olla hupia!
[/quote]
Niin siis kummallakohan on tiukka budjetti, kumpi siis niitä pennosia laskee, minkäkö, joka olen ostanut tuolle kaverille muutaman vuoden aikana ehkä sadan euron edestä ruokaa, juomaa tai muita pikku juttuja jotta "ei tule paha mieli" kun on meidän matkassa vait tuon perheen vanhemmat jotka eivät laita hänelle tarpeeksi rahaa mukaan jotta voisi ostaa ne omien vanhempien rahalla, ja perheen joka ei ole käyttänyt penniäkään minun lapseeni?
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:46"][quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:42"][quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:38"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:22"][quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:18"] [quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 10:22"]Ei olisi ok. 8-luokkalainen ei muutenkaan ole kyllin vanha vakavaan seurusteluun. Onneksi meidän tyttö ei ole sellaiseen ruvennut. Joutuisin tosi paljon miettimään ja keskustelemaan. En hyväksyisi yökyläilyjäkään [/quote] Tjaah. Minä aloin seurustella vakavasti 13-vuotiaana lapseni isän kanssa. Suhde kesti 10-vuotta. [/quote] Entä sitten? Luuletko että tuo on kovinkin yleistä ja eipä se teidänkään suhde kovin kauas aikuisuuteen asti yltänyt... Alle 1 % 14-vuotiaiden suhteista jatkuu avoliittoon tai avioliittoon asti. [/quote] Kysyhän nyt itseltäsi että entä sitten ettei kestänyt koko loppuelämää? Ei kait nyt kenelläkään enää nykypäivänä. Kerroin vain, että todellakin tuon ikäiset voivat jo seurustella vakavasti. Mutta kiellä toki poikaystävät ja seurustelut. Paneskelee sitten sinulta piilossa ties missä ja sehän ei ole hyvä asia, eihän?
[/quote]
13 v on kasvava lapsi. Kannattaa keskittyä omaa kasvamiseen ja jättä seurustelu myöhäsemmäksi. Silloin ehkä suhde voikin kestää läpi elämän. Vaikkei se mikään itsetarkoitus olekaan. Mutta ensin oma kehitys!
[/quote]
Juu mutta et voi silti kieltää lasta seurustelemasta jos hän näin itse haluaa. Ne kyllä keinot keksivät jos niikseen tulee. Niin kuin sanoin itse aloitin 13-vuotiaana ja kun äitini sen kielsi ja rajoitti tätä niin jätinpäs monet kerrat koulupäivän väliin, että sain olla poikaystävän kanssa kun muutoin en saanut.
[/quote]
Olisit mieluummin käynyt koulussa, olisit oppinut kirjoittamaan suomea kunnolla (suhde kesti 10 vuotta, ilman väliviivaa, ei sillä että moni pitäisi 23-vuotiasta yksinhuoltajaa varsinaisena menestyjänä).
Itse olen nyt 20-vuotias ja aloin seurustelemaan 14-vuotiaana poikaystäväni kanssa. Nyt asutaan jo yhdessä, mutta tottakai pääsin/hän pääsi mukaan lomillemme. Muutama vuosi sitten perheelläni oli parempi rahatilanne ja jopa maksoivat poikaystäväni matkan jouluna Kanarialle(meillä hei jopa oma hotellihuone, eri hotellissakin silloin. Apua?), vaikka hänen vanhempansa ovatkin varakkaampia ja meidän perhe on huonotuloinen. Nykyään olen maksanut itse matkani ja poikaystäväni omansa. Ja aion päästää myös lapsieni poikaystävät/tyttöystävät mukaan sitten joskus, jos he ovat hyväkäytöksisiä! Ei sitä seksin harrastamista voi estää, tiedoksi vain teille mammat. Onhan se kaikille mukavampaa, jos on seuraa.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:01"][quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:46"][quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:42"][quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:38"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:22"][quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:18"] [quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 10:22"]Ei olisi ok. 8-luokkalainen ei muutenkaan ole kyllin vanha vakavaan seurusteluun. Onneksi meidän tyttö ei ole sellaiseen ruvennut. Joutuisin tosi paljon miettimään ja keskustelemaan. En hyväksyisi yökyläilyjäkään [/quote] Tjaah. Minä aloin seurustella vakavasti 13-vuotiaana lapseni isän kanssa. Suhde kesti 10-vuotta. [/quote] Entä sitten? Luuletko että tuo on kovinkin yleistä ja eipä se teidänkään suhde kovin kauas aikuisuuteen asti yltänyt... Alle 1 % 14-vuotiaiden suhteista jatkuu avoliittoon tai avioliittoon asti. [/quote] Kysyhän nyt itseltäsi että entä sitten ettei kestänyt koko loppuelämää? Ei kait nyt kenelläkään enää nykypäivänä. Kerroin vain, että todellakin tuon ikäiset voivat jo seurustella vakavasti. Mutta kiellä toki poikaystävät ja seurustelut. Paneskelee sitten sinulta piilossa ties missä ja sehän ei ole hyvä asia, eihän?
[/quote]
13 v on kasvava lapsi. Kannattaa keskittyä omaa kasvamiseen ja jättä seurustelu myöhäsemmäksi. Silloin ehkä suhde voikin kestää läpi elämän. Vaikkei se mikään itsetarkoitus olekaan. Mutta ensin oma kehitys!
[/quote]
Juu mutta et voi silti kieltää lasta seurustelemasta jos hän näin itse haluaa. Ne kyllä keinot keksivät jos niikseen tulee. Niin kuin sanoin itse aloitin 13-vuotiaana ja kun äitini sen kielsi ja rajoitti tätä niin jätinpäs monet kerrat koulupäivän väliin, että sain olla poikaystävän kanssa kun muutoin en saanut.
[/quote]
Olisit mieluummin käynyt koulussa, olisit oppinut kirjoittamaan suomea kunnolla (suhde kesti 10 vuotta, ilman väliviivaa, ei sillä että moni pitäisi 23-vuotiasta yksinhuoltajaa varsinaisena menestyjänä).
[/quote]
Tähänhän tämä sitten meni taas. Ihanaa olla inhottava. Vai mitä? Nyt 30-vuotiaana koulutettuna naimisissa olevana 3:n lapsen äitinä koen olevani ihan hyvin menestynyt vaikka yksinhuoltajaksi hetkeksi jäinkin. Mitenkäs sinun koulunkäyntisi laita on? Pilkun käytössä kun hieman on ongelmia. ;)
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:15"][quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:01"][quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:46"][quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:42"][quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:38"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:22"][quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:18"] [quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 10:22"]Ei olisi ok. 8-luokkalainen ei muutenkaan ole kyllin vanha vakavaan seurusteluun. Onneksi meidän tyttö ei ole sellaiseen ruvennut. Joutuisin tosi paljon miettimään ja keskustelemaan. En hyväksyisi yökyläilyjäkään [/quote] Tjaah. Minä aloin seurustella vakavasti 13-vuotiaana lapseni isän kanssa. Suhde kesti 10-vuotta. [/quote] Entä sitten? Luuletko että tuo on kovinkin yleistä ja eipä se teidänkään suhde kovin kauas aikuisuuteen asti yltänyt... Alle 1 % 14-vuotiaiden suhteista jatkuu avoliittoon tai avioliittoon asti. [/quote] Kysyhän nyt itseltäsi että entä sitten ettei kestänyt koko loppuelämää? Ei kait nyt kenelläkään enää nykypäivänä. Kerroin vain, että todellakin tuon ikäiset voivat jo seurustella vakavasti. Mutta kiellä toki poikaystävät ja seurustelut. Paneskelee sitten sinulta piilossa ties missä ja sehän ei ole hyvä asia, eihän?
[/quote]
13 v on kasvava lapsi. Kannattaa keskittyä omaa kasvamiseen ja jättä seurustelu myöhäsemmäksi. Silloin ehkä suhde voikin kestää läpi elämän. Vaikkei se mikään itsetarkoitus olekaan. Mutta ensin oma kehitys!
[/quote]
Juu mutta et voi silti kieltää lasta seurustelemasta jos hän näin itse haluaa. Ne kyllä keinot keksivät jos niikseen tulee. Niin kuin sanoin itse aloitin 13-vuotiaana ja kun äitini sen kielsi ja rajoitti tätä niin jätinpäs monet kerrat koulupäivän väliin, että sain olla poikaystävän kanssa kun muutoin en saanut.
[/quote]
Olisit mieluummin käynyt koulussa, olisit oppinut kirjoittamaan suomea kunnolla (suhde kesti 10 vuotta, ilman väliviivaa, ei sillä että moni pitäisi 23-vuotiasta yksinhuoltajaa varsinaisena menestyjänä).
[/quote]
Tähänhän tämä sitten meni taas. Ihanaa olla inhottava. Vai mitä? Nyt 30-vuotiaana koulutettuna naimisissa olevana 3:n lapsen äitinä koen olevani ihan hyvin menestynyt vaikka yksinhuoltajaksi hetkeksi jäinkin. Mitenkäs sinun koulunkäyntisi laita on? Pilkun käytössä kun hieman on ongelmia. ;)
[/quote]
30-vuotiaana koulutettuna kolmen lapsen äitinä voin todeta koulun menneen ihan mukavasti. Pärjäsin perhelomatkin ilman seksiä teininä, saman miehen kanssa oltu yhdessä 10 vuotta, lintsasin hänen kanssaan rakastelemisen takia vasta yliopistossa.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 12:04"]
Itse olen nyt 20-vuotias ja aloin seurustelemaan 14-vuotiaana poikaystäväni kanssa. Nyt asutaan jo yhdessä, mutta tottakai pääsin/hän pääsi mukaan lomillemme. Muutama vuosi sitten perheelläni oli parempi rahatilanne ja jopa maksoivat poikaystäväni matkan jouluna Kanarialle(meillä hei jopa oma hotellihuone, eri hotellissakin silloin. Apua?), vaikka hänen vanhempansa ovatkin varakkaampia ja meidän perhe on huonotuloinen. Nykyään olen maksanut itse matkani ja poikaystäväni omansa. Ja aion päästää myös lapsieni poikaystävät/tyttöystävät mukaan sitten joskus, jos he ovat hyväkäytöksisiä! Ei sitä seksin harrastamista voi estää, tiedoksi vain teille mammat. Onhan se kaikille mukavampaa, jos on seuraa.
[/quote]
Ei me teinien vanhemmat sitä luulla, etteikö seksiä voisi harrastaa missä vaan.
Muistan kyllä omaakin nuoruttaani. Se vaan on niin, ettei kannata liian varhaiseen seurusteluun kannustaa. ja kannattaa olla äiti, ei kaiken salliva kaveri. Seurustella ehtii myöhemminkin. Mutta koska ehtii kasvaa aikuiseksi, jos lapsesta saakka seurustelee vakavasti.
Pidän huonona sitä, että 20-vuotias on seurustellut jo 6 vuotta. En näe siinä mitään hyvää.
Se oli tavallista joskus 60-luvulla. Esim äitini eliniin ja isäni oli hänen ainut kumpaninsa. Muttei aika ole enää sellainen
Ei tuon ikäisen pidä seurustella