Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kaikki ihmiset tuntuvat niin rikkinäisiltä
10.12.2021 |
Jos eivät hanki lasta kannattelemaan itseään ja tuomaan elämänsisältöä ja merkitystä, niin sitten takertuvat muihin ihmisiin ja vaativat ja syyllistävät. Vaihdan usein kaveripiiriä koska uuvun, mutta törmään aina samaan ongelmaan, että minua halutaan nähdä monta kertaa viikossa ja pommitellaan viesteillä aamusta iltaan.
Toki itsekseen viihtyviinhän ei törmää, mutta luonnollisesti he eivät silloin myöskään vaikuta muiden ihmisten kokemuksiin ihmisistä.
Kommentit (20)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne on rikkinäisiä. Olen liian vanha ja rikki mennyt jo sataan kertaan etten jaksa keksiä pyörää enää uudelleen. Missä on kevyttä kahviseuraa, lukupiiriä tai vaikkapa hömpänpömppä drinkkiseuraa ilman maailmantuskaa ja avautumisia? Tavatataa joskus, ei viestitellä väliaikoina, kaikilla oma elämä. Onko tällaisia ihmisiä?
Yleensä jos tuntuu, että "kaikissa" on vikaa, silloin vika on oikeasti sinussa itsessäsi.
Vierailija kirjoitti:
No hanki kavereita joilla on lapsia, niin ei tarvitse tavata heitä koskaan 😂
Näin. Vain ääripäät ovat sallittuja kuten yleensä.
Mä pystyn paremmin rentoutua, kun ei ole mitään naperoita harteillani.
Voin tietenkin olla allapäin, mutta en ole minkään suhteen epätoivoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En itsekään jaksaisi nähdä monta kertaa viikossa useita kymmeniä ainakaan kaikkia erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Ne on rikkinäisiä. Olen liian vanha ja rikki mennyt jo sataan kertaan etten jaksa keksiä pyörää enää uudelleen. Missä on kevyttä kahviseuraa, lukupiiriä tai vaikkapa hömpänpömppä drinkkiseuraa ilman maailmantuskaa ja avautumisia? Tavatataa joskus, ei viestitellä väliaikoina, kaikilla oma elämä. Onko tällaisia ihmisiä?
Mun kaveri on tuollainen. Asuu ulkomailla ja tulee Suomeen aina kerran vuodessa. Tavataan, vietetään hyvä ilta, naureskellaan ja muistellaan menneitä. Sitten sanotaan heipat ja nähdään taas seuraavana vuonna. Kumpikaan meistä ei myöskään käytä somea eli ollaan aina ihan pihalla toistemme menoista kun tavataan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne on rikkinäisiä. Olen liian vanha ja rikki mennyt jo sataan kertaan etten jaksa keksiä pyörää enää uudelleen. Missä on kevyttä kahviseuraa, lukupiiriä tai vaikkapa hömpänpömppä drinkkiseuraa ilman maailmantuskaa ja avautumisia? Tavatataa joskus, ei viestitellä väliaikoina, kaikilla oma elämä. Onko tällaisia ihmisiä?
Mun kaveri on tuollainen. Asuu ulkomailla ja tulee Suomeen aina kerran vuodessa. Tavataan, vietetään hyvä ilta, naureskellaan ja muistellaan menneitä. Sitten sanotaan heipat ja nähdään taas seuraavana vuonna. Kumpikaan meistä ei myöskään käytä somea eli ollaan aina ihan pihalla toistemme menoista kun tavataan.
Mikä järki tuossakin on? Oikeat kaverit ovat läheisiä, mukana jokapäiväisessä arjessa ja tarvittaessa auttamassa hädässä. Tuollainen etäinen kaveri ei apua tarjoa sieltä ulkomailta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne on rikkinäisiä. Olen liian vanha ja rikki mennyt jo sataan kertaan etten jaksa keksiä pyörää enää uudelleen. Missä on kevyttä kahviseuraa, lukupiiriä tai vaikkapa hömpänpömppä drinkkiseuraa ilman maailmantuskaa ja avautumisia? Tavatataa joskus, ei viestitellä väliaikoina, kaikilla oma elämä. Onko tällaisia ihmisiä?
Mun kaveri on tuollainen. Asuu ulkomailla ja tulee Suomeen aina kerran vuodessa. Tavataan, vietetään hyvä ilta, naureskellaan ja muistellaan menneitä. Sitten sanotaan heipat ja nähdään taas seuraavana vuonna. Kumpikaan meistä ei myöskään käytä somea eli ollaan aina ihan pihalla toistemme menoista kun tavataan.
Mikä järki tuossakin on? Oikeat kaverit ovat läheisiä, mukana jokapäiväisessä arjessa ja tarvittaessa auttamassa hädässä. Tuollainen etäinen kaveri ei apua tarjoa sieltä ulkomailta.
Ikävää huomata että kaikki ihmiset ympärillä kaipaavat vain tarpeidensa tyydyttämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne on rikkinäisiä. Olen liian vanha ja rikki mennyt jo sataan kertaan etten jaksa keksiä pyörää enää uudelleen. Missä on kevyttä kahviseuraa, lukupiiriä tai vaikkapa hömpänpömppä drinkkiseuraa ilman maailmantuskaa ja avautumisia? Tavatataa joskus, ei viestitellä väliaikoina, kaikilla oma elämä. Onko tällaisia ihmisiä?
Mun kaveri on tuollainen. Asuu ulkomailla ja tulee Suomeen aina kerran vuodessa. Tavataan, vietetään hyvä ilta, naureskellaan ja muistellaan menneitä. Sitten sanotaan heipat ja nähdään taas seuraavana vuonna. Kumpikaan meistä ei myöskään käytä somea eli ollaan aina ihan pihalla toistemme menoista kun tavataan.
Mikä järki tuossakin on? Oikeat kaverit ovat läheisiä, mukana jokapäiväisessä arjessa ja tarvittaessa auttamassa hädässä. Tuollainen etäinen kaveri ei apua tarjoa sieltä ulkomailta.
Siinä narsisti on tietävinään minkälaisia on "oikeat kaverit". Lue uusiksi tuo sinun kirjoittama viestisi, vaikka ihan ääneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ne on 7rikkinäisiä. Olen liian vanha ja rikki mennyt jo sataan kertaan etten jaksa keksiä pyörää enää uudelleen. Missä on kevyttä kahviseuraa, lukupiiriä tai vaikkapa hömpänpömppä drinkkiseuraa ilman maailmantuskaa ja avautumisia? Tavatataa joskus, ei viestitellä väliaikoina, kaikilla oma elämä. Onko tällaisia ihmisiä?
Kestäisitkö lopulta heitäkään? Tuskinpa vetävät vertoja omalle erinomaisuudellesi, mokomatkin vajavaiset, rikkinäiset ja demonisoidut. Vai olisiko se ongelma sitten kuitenkin ihan siellä omassa päässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne on rikkinäisiä. Olen liian vanha ja rikki mennyt jo sataan kertaan etten jaksa keksiä pyörää enää uudelleen. Missä on kevyttä kahviseuraa, lukupiiriä tai vaikkapa hömpänpömppä drinkkiseuraa ilman maailmantuskaa ja avautumisia? Tavatataa joskus, ei viestitellä väliaikoina, kaikilla oma elämä. Onko tällaisia ihmisiä?
Mun kaveri on tuollainen. Asuu ulkomailla ja tulee Suomeen aina kerran vuodessa. Tavataan, vietetään hyvä ilta, naureskellaan ja muistellaan menneitä. Sitten sanotaan heipat ja nähdään taas seuraavana vuonna. Kumpikaan meistä ei myöskään käytä somea eli ollaan aina ihan pihalla toistemme menoista kun tavataan.
Mikä järki tuossakin on? Oikeat kaverit ovat läheisiä, mukana jokapäiväisessä arjessa ja tarvittaessa auttamassa hädässä. Tuollainen etäinen kaveri ei apua tarjoa sieltä ulkomailta.
Siinä narsisti on tietävinään minkälaisia on "oikeat kaverit". Lue uusiksi tuo sinun kirjoittama viestisi, vaikka ihan ääneen.
Nykyajan ystävyys -ja kaverisuhteet on hyväksikäyttösuhteita. Ilmankos ne on raskaita. Kaveriin pitäisi sitoutua enemmän kuin puolisoon ja omiin lapsiin, olla 24/7 käytettävissä tutuille ja tuntemattomille somen kautta. Mitään yksityisyyttä ei saisi olla, ei omaa aikaa, ei etäisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun nuoruuskaveri halusi olla tuollainen " etäinen kaveri", eli tavattais se pari kertaa vuodessa ( pitkä välimatka) eikä sen välissä viestiteltäis. Mä taas kaipaan kyllä ystävältä sitä että hänestä kuuluu jotain. Tuntuu kivalta jos joku kysyy viestillä että mitäs teillä viikonloppusuunnitelmia tai mites se reissu meni. Jos ei tiedä toisen kuulumisista mitään, se läheisyyden tunne katoaa. Ehkä sellainen parin viikon välein viestittely on kiireisille sopiva. Outoa jos se muutama minuutti on liikaa vaadittu. Itse mielelläni olen tukena jos toisella huolia. Mulle alkoikin tulla tunne että tämä mainittu kaveri halusi vain " kuulustella" kuulumiseni uteliaisuuttaan ja saada mut joukon jatkoksi juhlakuviinsa. Että toiveemme eivät kohdanneet ja ystävyys hiipui. Hänen tapaamisessaan oli kuitenkin vaivansa ja alkoi tuntua että en halua kertoa asioitani.
Tässäkin jo melko lyhyessä ketjussa näkee, miten eri tavalla koemme ystävyyden. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa olla ystävä.
Vierailija kirjoitti:
Ne on rikkinäisiä. Olen liian vanha ja rikki mennyt jo sataan kertaan etten jaksa keksiä pyörää enää uudelleen. Missä on kevyttä kahviseuraa, lukupiiriä tai vaikkapa hömpänpömppä drinkkiseuraa ilman maailmantuskaa ja avautumisia? Tavatataa joskus, ei viestitellä väliaikoina, kaikilla oma elämä. Onko tällaisia ihmisiä?
Kirjastoissa on tuollaisia lukupiirejä. Hyviä ovat.
Mä olen rikki ja siksi viihdyn itsekseni. Toiset suuttuu, kun en halua hengailla.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisilla "erikoisesti naisilla" on heikko pää.
mies53v
Erilaisuus koettelee ihmisiä. Jotkut ihmiset todellakin saa toiset raivon/epätoivon partaalle.
Myös miehet osaa olla parempaa pataa toisilleen, kuin naiset keskenään. Toki miehetkin kokee kiusaamista ja muuta vastaavaa, mutta naiset piikittelee toisilleen aina kuin mahdollista.
Vai kilpailetteko te miehet toistenne luonnoilla?
Alue: Aihe vapaa
No hanki kavereita joilla on lapsia, niin ei tarvitse tavata heitä koskaan 😂