Suhde ulkomaalaiseen

No ulkomaalaisiakin on aika moneen lähteen. Minä olen naimisissa toisesta Euroopan maasta olevan miehen kanssa eikä siinä ole ollut sen suurempia ongelmia, lähinnä jotain hupsuja kulttuurieroja. Arabimieheen kyllä suhtautuisin vähän varauksella ihan vaan sen takia että heidän kulttuurinsa nyt kiistattomasti on paljon vanhoillisempi kuin omamme. Ihmiset ovat kuitenkin yksilöitä. Keskustelkaa paljon, ota selvää hänen todellisista mielipiteistään ja maailmankatsomuksestaan.

Tietääkseni perinteisessä Irakilaisessa kulttuurissa vaimo on aikalailla miehen omaisuutta ja vaimo ei voi edes hakea eroa ilman miehen lupaa. Mutta kyllä Irakista löytyy varmaan myös avarakatseisia ja moderneja miehiä. Itse tunnen Lontoossa lapsesta asti kasvaneen korkeakoulutetun irakilaisen miehen ja hänellä on hyvin länsimaiset arvot. 

Vierailija kirjoitti:

Saksalaisen kanssa ei ollut mitään "eroja" suomalaiseen.Irakilaisen kanssa olisin varovainen mm mustasukkaisuuden kanssa.

Kulttuuri on kuitenkin niin erilainen.

P E RSK U T A T R O L L A A

Mies asuu Suomessa, on omaksunut suomalaista kulttuuria ja hän ei myöskään ole kiihko muslimi. Kohtelemme toisiamme tasavertaisesti, saan tavata ystäviä, teemme molemmat töitä (joten en ole kotiorja) ja minulla on oikeus sanoa ja pistää vastaan jos jokin asia ei miellytä minua. Koen siis että olemme tasavertaisia. Hän on vain niin erilainen mitä Suomalaiset, hyvällä tavalla. Tiedän että jos tapailu johtaa seurusteluun, menetän monia ihmisiä elämästäni.. Mutta eikö minun pitäisi miettiä omaa onneani eikä sitä mitä läheiset ajattelevat. Kaikki on vain niin uutta enkä tiedä miten suhtautua.

AP

Vierailija kirjoitti:

Se mies halveksii sua salaa. Ihan kaksinaamaisra porukkaa ovat. Täysiä psykopaatteja joille on ihan okoo valehdella pâin naamaa meille likaisille suomalaisille. Sä tuut kelpaamaan sille pussien tyhjennykseen kyllä, mutta älä kuitenkaan oleta mitään muuta.

Halveksii salaa: olet liian avoin, puhut ja naurat liikaa julkisesti, pukeudut hooramaisesti paljastamalla ihoa, sinulla on sana sanottavana miehen mielipiteisiin, et osaa (suomalaisena naisena sinut on kasvatettu ilmaisemaan mielipiteesi vapaasti) antaa miehelle viimeistä sanaa, et osaa kysyä lupaa mieheltä tekemisiisi.

Mies jaksaa jonkun ajan yrittää, koska hän varmaankin pitää sinusta, ja tietää että suomalaiset naiset ja non-muslimi naiset ovat erilaisia, mutta hän stressaantuu aikaa myöten eikä edes se sxuaalinen aktiivisuutesi riitä kompensoimaan sitä että hän kokee olevansa 

- epämiehekäs

- naisen tossun alla

- tyhmä (olet mahdollisesti koulutetumpikin kuin hän, mikä sinällään ei ole huono asia hänelle)

- kyvytön mies hallitsemaan ja huolehtimaan parisuhteesta ja perheestä

Suurin syy miksi nämä msimien kanssa solmitut suhteet loppuvat ovat se että se kulttuuri on niin miesvaltainen (monesta hyvästä ja luonnollisesta syystä) ettei ns tasa-arvoiseen suhteeseen kasvatettu nainen pysty nielemään sitä että mies kokee että hänellä on viimeinen sana, hän huolehtii suhteesta ja naisesta.

Alueella naiset kysyvät luvan mieheltä tehdä asioita ja jopa poistua kotoa (turvallisuus jne) niin vaikka hän relaa tätä Suomessa, niin se on takaraivossa ja hän kokee naisen käytöksen ärsyttävänä ja epäkunnioittava.

Sellainen konsepti kuin kunnioitus on iso osa heidän kultuureitaan, ja me suomalaiset olemme melkein unohtaneet mitä se on käytännössä.

terv. kokemus

Vierailija kirjoitti:

Mies asuu Suomessa, on omaksunut suomalaista kulttuuria ja hän ei myöskään ole kiihko muslimi. Kohtelemme toisiamme tasavertaisesti, saan tavata ystäviä, teemme molemmat töitä (joten en ole kotiorja) ja minulla on oikeus sanoa ja pistää vastaan jos jokin asia ei miellytä minua. Koen siis että olemme tasavertaisia. Hän on vain niin erilainen mitä Suomalaiset, hyvällä tavalla. Tiedän että jos tapailu johtaa seurusteluun, menetän monia ihmisiä elämästäni.. Mutta eikö minun pitäisi miettiä omaa onneani eikä sitä mitä läheiset ajattelevat. Kaikki on vain niin uutta enkä tiedä miten suhtautua.

AP

Ehkä tässä on kyse vain kömpelöstä ilmaisusta, mutta kuulostaa jotenkin pahalta, että pidät häntä tasa-arvoisena sillä perusteella että sinä "saat tavata ystäviä". Tuo on vaatimuksena aika minimin minimi, eikä sinun oikeutesi tavata ystäviä pitäisi olla kenenkään muun käsissä.

Keskustelun tärkeyttä yhä painottaisin. Oletteko puhuneet elämänarvoista? Sukupuolten välisestä tasa-arvosta? Mitä hän näistä ajattelee?

Vierailija kirjoitti:

Mies asuu Suomessa, on omaksunut suomalaista kulttuuria ja hän ei myöskään ole kiihko muslimi. Kohtelemme toisiamme tasavertaisesti, saan tavata ystäviä, teemme molemmat töitä (joten en ole kotiorja) ja minulla on oikeus sanoa ja pistää vastaan jos jokin asia ei miellytä minua. Koen siis että olemme tasavertaisia. Hän on vain niin erilainen mitä Suomalaiset, hyvällä tavalla. Tiedän että jos tapailu johtaa seurusteluun, menetän monia ihmisiä elämästäni.. Mutta eikö minun pitäisi miettiä omaa onneani eikä sitä mitä läheiset ajattelevat. Kaikki on vain niin uutta enkä tiedä miten suhtautua.

AP

Ei tarvitse olla kiihko, riittää, että on muslimi.

Sano, että pitää kääntyä kristityksi, niin näet totuuden.

Jos suhde jatkuu, niin sinun on pakko kääntyä itse muslimiksi ja jos se ei sua haittaa, niin anna palaa, mutta ymmärrä, että adiat muuttuvat nopeasti, kun viralliset paperi aviosta, sulla on zero sun arvos suhteessa tai yhteisössä...

Löysin ihanan miehen Marokosta. Muutti Suomeen, menimme naimisiin ja saa pian kansalaisuuden. Ihana suhde. Paras rakastajani koskaan. Huomaavainen kiltti huolehtivainen ja komea. Kotona puhumme ranskaa. Suosittelen jättämään suomalaismiehet ja matkustamaan Marokkoon tai Algeriaan etsimään kunnon miestä.

Vierailija kirjoitti:

No ulkomaalaisiakin on aika moneen lähteen. Minä olen naimisissa toisesta Euroopan maasta olevan miehen kanssa eikä siinä ole ollut sen suurempia ongelmia, lähinnä jotain hupsuja kulttuurieroja. Arabimieheen kyllä suhtautuisin vähän varauksella ihan vaan sen takia että heidän kulttuurinsa nyt kiistattomasti on paljon vanhoillisempi kuin omamme. Ihmiset ovat kuitenkin yksilöitä. Keskustelkaa paljon, ota selvää hänen todellisista mielipiteistään ja maailmankatsomuksestaan.

Puolasta Unkarista Venäjältä katolisista maista ei vanhoillisia miehiä löydy? Vai tarkoitatko Euroopalla vain Länsi-Eurooppaa?

Vierailija kirjoitti:

Löysin ihanan miehen Marokosta. Muutti Suomeen, menimme naimisiin ja saa pian kansalaisuuden. Ihana suhde. Paras rakastajani koskaan. Huomaavainen kiltti huolehtivainen ja komea. Kotona puhumme ranskaa. Suosittelen jättämään suomalaismiehet ja matkustamaan Marokkoon tai Algeriaan etsimään kunnon miestä.

pops... ja heräsit unesta

ps. unohdit mainita että rakastaa laittaa ruokaa ja erinomainen kokki

Aivan ihanaa ap, onnea tosi paljon. Sinua on kohdannut satumainen onni, ihanaa rakastua päättömästi.

Olemme puhuneet siitä kuinka kummallakin on halu edetä töissä, kumpikaan ei halua lapsia mutta pidämme avioliittoa tärkeänä. Hänen eräs kaverinsa on tarkka naisen asemasta, esim ei saa hymyillä muille miehille, et saa tehdä töitä koska paikkasi on kotona ja kavereita näet vain miehen läsnäollessa. Mies ketä minä tapailen, ei ajattele noin. Saan tulla ja mennä miten haluan enkä ole tilivelvollinen. En usko että kumpikaan joutuu vaihtamaan omaa uskontoaan, hän kunnioittaa minun uskontoa ja minä hänen.

AP

Naiset ne on kusetettavia.

Vierailija kirjoitti:

Olemme puhuneet siitä kuinka kummallakin on halu edetä töissä, kumpikaan ei halua lapsia mutta pidämme avioliittoa tärkeänä. Hänen eräs kaverinsa on tarkka naisen asemasta, esim ei saa hymyillä muille miehille, et saa tehdä töitä koska paikkasi on kotona ja kavereita näet vain miehen läsnäollessa. Mies ketä minä tapailen, ei ajattele noin. Saan tulla ja mennä miten haluan enkä ole tilivelvollinen. En usko että kumpikaan joutuu vaihtamaan omaa uskontoaan, hän kunnioittaa minun uskontoa ja minä hänen.

AP

Jos mies ei itse ajattele noin, miksi hän hyväksyy kaveripiiriinsä noin ajattelevia miehiä? 

Vierailija kirjoitti:

Olemme puhuneet siitä kuinka kummallakin on halu edetä töissä, kumpikaan ei halua lapsia mutta pidämme avioliittoa tärkeänä. Hänen eräs kaverinsa on tarkka naisen asemasta, esim ei saa hymyillä muille miehille, et saa tehdä töitä koska paikkasi on kotona ja kavereita näet vain miehen läsnäollessa. Mies ketä minä tapailen, ei ajattele noin. Saan tulla ja mennä miten haluan enkä ole tilivelvollinen. En usko että kumpikaan joutuu vaihtamaan omaa uskontoaan, hän kunnioittaa minun uskontoa ja minä hänen.

AP

Noh, saathan sinä itsellesi valehdella. Se sun ukkos saa kanssa valehdella sulle koska olet vääräuskoinen.

Viimeistään nelikymppisenä jokaisesta muslimista tulee islamisti.

Testaapa vaikka taksikuskia, siis tiedät millaista taksikuskia tarkoitan. 

Kerran kysyin uussuomalaiselta kuskilta (halusin nähdä asenteen) että eikö he saa heidän naisiaan kuriin ja viittasin siihen netissä olleeseen bussiriehumiseen jossa hänen kotimaastaan kotoisin olevat nuoret naiset solvasivat ja herjasivat muita kanssamatkustajia, taisi olla jotain huitomistakin.

Sanoin etteihän oikein kuulu meille kantiksille eikä osata hoitaa tätä kuntoon, vaan ettekö parhaiten ratko näitä omissa porukoissa?

Hän vastasi jotenkin tähän tyyliin: " niin ei se että peittää vaan jos ei ole puhdas niin ei ole puhdas"

Eli siellä naiset ovat puhdas - likainen akselilla ja jopa oman maan naiset jotka ilmaisevat reippaasti mielipiteitään, joutuvat jo "likainen' kastiin.

Herätys ap

Minäpä kerron mitä nämä miehet Suomalaisista ajattelevat, ja olen kuullut sen suoraan hevosen suusta eli yhdeltä Kosovolais-mieheltä: Suomalaiset ovat kilttejä. 

Suomennos: Suomalaiset ovat hyväuskoisia, sinisilmäisiä ja helposti höynäytettäviä. Mikä on ihan totta. Tämä kyseinen mieshenkilö oli tullut Suomeen laittomasti, saanut vauhdilla yhden naisen kanssaan naimisiin ( ei kestänyt kauan), ja pyöritti sen jälkeen jatkuvaa rumbaa jossa Suomalaiset naiset vaihtuivat, mutta se OIKEA vaimo oli Kosovossa josta sitä yritettiin saada Suomeen. 

Suomalainen nainen on näille usein vain väline ja keino päästä tavoitteeseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ulkomaalaisiakin on aika moneen lähteen. Minä olen naimisissa toisesta Euroopan maasta olevan miehen kanssa eikä siinä ole ollut sen suurempia ongelmia, lähinnä jotain hupsuja kulttuurieroja. Arabimieheen kyllä suhtautuisin vähän varauksella ihan vaan sen takia että heidän kulttuurinsa nyt kiistattomasti on paljon vanhoillisempi kuin omamme. Ihmiset ovat kuitenkin yksilöitä. Keskustelkaa paljon, ota selvää hänen todellisista mielipiteistään ja maailmankatsomuksestaan.

Puolasta Unkarista Venäjältä katolisista maista ei vanhoillisia miehiä löydy? Vai tarkoitatko Euroopalla vain Länsi-Eurooppaa?

Italia ja Espanja ovat katolisia, eivät ole vanhoillisia vaikka täällä niin halutaan aina kuvitella. Ehkä jossain etelän maaseudulla mutta onhan Suomessakin omat uskisalueensa.