olenkohan liian herkkis..tuntuu vaan niin pahalle kun aina kerhossa saa kuulla kommentteja
ompa pullea vauva.. onpas pullukat posket.. kuulostaa ihan koiralta tai pippaavalta lelulta.. vauvallamme paha astma ja kortisoni tehnyt pyöreyttä ja mutenkin on vauvanpyöreä..
Kommentit (27)
[color=black] [b] n kuvaamista kommenteista.
Erästä vauvaa ihastelin, kuinka reippaasti se syö, avaa suun tosi isolle joka lusikallisesta ja kumartuu oikein lusikkaa vastaan. Ihastelin tämän vauvan ruokahalua ja mielestäni ilmaisin sen positiivisessa mielessä, mutta niin vain tämä äippä suuttui ja tiuskaisi, " kas kummaa kun sinä et haukkunut lastani linnunpoikaseksi kuin siskoni teki!" . :/
Oli niin tai näin, aina on väärinpäin.
Minulla on liian laiha ja pieni lapsi ja voisin väittää, että kuulen kokokommentteja vähintään yhtä paljon ellen enemmänkin.
Ja yleensä vielä samat ihmiset jauhaa ne samat pällistelyt joka kerta kun nähdään.
Melusaastetta ja sellaisena kannattaa ottaakin.
että kuulostaa koiralta ? Tosi tylysti sanottu.
ja tulisit takaisin sitten taas, kun osaat käyttäytyä. Jookos?
Meillä kaikki vieraat sano että onpa vauva kasvanut ja onpa pyöreät posket jne. Me miehen kanssa ajayeltiin että ollaanko syötetty liikaa. no neuvolassa todettiin että pituutta tulee mutta painoa ei vaikka syö enemmän kuin muut saman ikäiset eli hoikka tyttö luonnostaan
siihen olen itsekin syyllistynyt, että kehun pullukoita vauvoja ihaniksi. varmaan siksi että kaksi omaa tyttöä olivat vauvoina tosi pulleroita=) ja niinkuin monella muullakin täällä kirjoittaneella, kaksi vuotiaasta ylöspäin molemmat ovat olleet tosi laihoja! rakastan vauvan pyöreyttä, kun taas kaverin vauva joka on laiha luikku ollu ihan syntymästä asti, ei vieläkään (nyt 2v) herätä mussa mitään ihastuksen tunteita. (se tosin johtuu myös luonteesta)
että mikä niillä joskus hyvinkin ilkeämielisiä kommentteja laukovilla naisilla itsellään mättää elämässä? Pahasti nimittäin mättää jokin, jos vauvan paino alkaa olla asia, jolla päteä ja hakea ylemmyyttä. Sääliksi käy myös, jos elämä on kaventunut sinne perhekerhoon niin pahoin, että on aikaa ja tarvetta tutkailla _muiden_ lapsia noin tarkoin.
minä kyllä ymmärrän ap:ta, tunnetasolla siis. Jos ihmisten kommentit sivuavat aina samaa asiaa, niin johan sitä herkemmässäkin tilassa alkaa harmittamaan.
itselläni oli aikanaan tosi hoikka vauva ja oli hän hoikka vielä 3 vuotiaanakin. tai oikeastaan edelleenkin 6 vuotiaana mutta tässä iässä moni muukin ikätoverinsa on hoikka.
niin, eli silloin vauvana ja taaperona sain kuulla jatkuvasti lapseni pienuudesta, hoikkuudesta ja laihuudesta. ja kyllä, kyllä se loukkasi kun kommentointi oli jatkuvaa, eli ihmiset jotka eka kertaa kohtasivat lapseni, muistivat aina huomauttaa asiasta, niin kuin en itse olisi sitä tiennyt.
lapseni ei ole koskaan ollut sairas, hän vain on ruumiinrakenteeltaan sellainen ja hänellä on selkeästi joku esto ettei ahmi liikaa ruokaa. Joka tänä päivänä lienee jo aika harvinaista.
Mutta ajan kanssa sitä oppii olemaan kuuntelematta ihmisten kommentteja, mutta kyllä se silloin aikanaan satutti.
tsemppiä ap!
mutta hyvällä käytöksellä pärjää yleensä myös työelämässä.
Jos ei raskausaikana sanottu masun koosta niin ainakin sitten itse vauvasta, " onks se noin pieni" , pikkunen, pikkunen, hoikka poika jne" .
Ihmiset kärkkäitä arvostelemaan, jotkut tekee vittuillakseen. Meidän esikoinen syntyi ihan normaalipainoisena ja kasvoi ihan normaalisti. Ei vaan löytyny makkaroita vauvalta niin se on sitten " laiha" . Aina on ruokaa tuputettu ja tehty vaikka mitä, nyt vasta 3v:nä syö tosi hyvin.
Nuorempi taasen on just täynnä vauvan " makkaroita" ja syöny aina hyvin. Huvittaa kun on ihan äärilaita lapset mulla. En mä enää kommenteista korvaani letkauta, mut esikoinen kun oli pieni ni se oli rankkaa, tosi rankkaa...
Ei mitään väliä miten pärjäävät työelämässä.
Vierailija:
19, jospa painuisit kotiin vähän kasvamaan
ja tulisit takaisin sitten taas, kun osaat käyttäytyä. Jookos?
Mä en kohdistanut sitä kellekkään. MÄ en vaan oo sitä mieltä että pullukat vauvat olisivat jotenkin sulosia. Se on mielipide. En mä sitä tietenkään kenellekkään sano ääneen, tietenkään.
Täällä kait saa sanoa anonyyminä kaikki patoutumat, vai?
Että ihan turha sun leikkiä vanhempaa kuin oletkaan! ;)
Kukaan ei ole raskasuaikananan sanonut mitään tympeää. Vatsan kokoa ei ole kommentoitu ja muutenkin kaikki raskauteen liittyvät kommentit ja keskustelut ovat ollet positiivisia. Neuvolassa ei ole tölvitty mistään - tämän palstan mukaanhan neuvolan tädit ovat usein kuin hitleristä seuraavia.
Kukaan sukulainen ei ole ilkeillyt minulle raskaudestani millään muotoa.
Ja työpaikallani kohtelu on ollut täydellisen asiallista. Esimies kyselee välillä, kuinka voin muttei huomauttele todellakaan mitään asiatonta.
Liekö vaan käynyt hyvä tuuri vai olisiko sillä jotain tekemistä asian kanssa, että ympärilläni olevat ihmiset ovat hyväkäytöksiä ja sivistyneitä. Ja itsekin käyttäydyn pyrin aina käyttäytymään kauniisti.
Ymmärrän ap:n pahan mielen. Kehotan vaan etsimään parempaa seuraa kuin siellä kerhossa. Ei tuollaisten juntti-kusipäiden kanssa onneksi ole pakko olla tekemisissä.
Vierailija:
Jos ei raskausaikana sanottu masun koosta niin ainakin sitten itse vauvasta, " onks se noin pieni" , pikkunen, pikkunen, hoikka poika jne" .
Ihmiset kärkkäitä arvostelemaan, jotkut tekee vittuillakseen. Meidän esikoinen syntyi ihan normaalipainoisena ja kasvoi ihan normaalisti. Ei vaan löytyny makkaroita vauvalta niin se on sitten " laiha" . Aina on ruokaa tuputettu ja tehty vaikka mitä, nyt vasta 3v:nä syö tosi hyvin.
Nuorempi taasen on just täynnä vauvan " makkaroita" ja syöny aina hyvin. Huvittaa kun on ihan äärilaita lapset mulla. En mä enää kommenteista korvaani letkauta, mut esikoinen kun oli pieni ni se oli rankkaa, tosi rankkaa...
alkoi kaakattaa tämän plösöposkista. Vieläkin harmittaa, kun kuulen jossain tuon sanan.
Tai kun mummu oli työntänyt taaperoa rattaissa, ohimenevä keski-ikäinen pariskunta oli kovaäänisesti melskannut, että tämä (siis lapsi, ei mummu) on ollut varmasti kotona ruoka-aikana. Jos olisin ollut paikalla, olisin todennut, että tepä ette ole olleet kotona, kun siellä on opetettu hyviä tapoja.
Ihmettelen sitä, että lasten ulkonäköä kommentoidaan ihan avoimesti, ja negatiivisesti. Kerran häpesin posket punaisena, kun muuten niin hyvin käyttäytyvä mieheni alkoi päivitellä tuttavansa vauvan valtavaa kokoa. Vauvan äiti oli jotensakin kyllästyneen näköinen mutta jaksoi silti vastata asiallisesti, ihme kyllä.
pahalta, koska vauvasi joutuu ottamaan astmaan kortisonia. Tylsä juttu. Luulen, että kommentit oikeasti ovat vilpitöntä ihastelua, monet ajattelevat, että juuri sellaisia ihanan pyöreitä vauvojen kuuluu olla. Tarkoittavat siis hyvää.
ota ihan kohteliaisuutena vaan ja vauvan ihailuna!
isoksi ja pulleaksi ja ihmetelleet, mitä ihmettä on syönyt. No, söi 6 kk vain rintamaitoa ja sillä kasvoi pullukaksi. Nyt pullukasta vauvasta on tullut ihan normaali reilu 1-vuotias. Mun mielestä vauvan kuuluukin olla mieluummin pullea kuin laiha, onpahan energiaa, jolla kasvaa ja oppia kaikkea uutta.
En tiedä, miksi olisi pitänyt loukkaantua?! Laihuuden ihannointi ei mielestäni koske lainkaan vauvoja/taaperoita. Vasta sitten, kun lihavuus voi johtua rasvaisen ruuan syönnistä/liikunnan puutteesta, voidaan puhua lihavuudesta. Vauvan pyöreys on eri asia.
Ei kyllä tulisi mieleenikään kommentoida kenenkään lapsia tuolla tavoin. Saisivat hävetä-