Kun olette olleet lasten kanssa kotona, kotihoidontuella,

Viikkosiivous ja ikkunanpesut ym aina yhdessä. Kotona oleva päivän työt. Ruuanlaitto ym. Ja illalla yhdessä

Meillä kaksi lasta ja koti pysyy kyllä nyt paljon paremmassa kunnossa kuin molempien ollessa töissä, olemme molemmat yrittäjiä ja työpäivät ma-la klo 9-18 joten kotona olo tuntuu ihan lomalta vaikka puuhaa onkin. Mieheni työ on lisäksi fyysisesti todella rankkaa, joten en edes halua että hän tekisi kotitöitä. Illalla käyn kaksi kertaa viikossa noin tunnin juoksulenkillä ja sunnuntaina harrastamme yhdessä koko perhe, metsässä vaellusta lapsi molemmilla kantorinkassa tai juoksu/pyörälenkit kärryn kanssa. Avainasiassa tässä on mutkaton kommunikointi, me olemme koko perhe omiin ratkaisuihimme tyytyväisiä ja jos emme olisi, siitä pystyisi toiselle sanoa.

Lapsen voi viedä tarhaan maksimi 5 krt/kk ilman että kotihoidontuki menee, on tosi halpaa, maksaa alle 20 päivä, jos tarhassa siis on tilaa.

Suosittelen, saa itse tehdä jotain itsekseen.

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 11:56"]

Lisäkysymys, oliko teillä siistimpää ja kodinhoito paremmassa kuosissa, kun yksi aikuinen oli päivät kotona verrattuna siihen jos molemmat olisi töissä? Ja saa mainita myös montako lasta.

[/quote]

Kotona ei sotke kukaan päivisin, joten yhtä siistiä on nyt kuin oli kotiäitiaikoinakin. 

Minä hoidin lapset, pyykkihuollon ja suurimman osan ruoista, mutta mies kävi useammin kaupassa, vei roskia ja teki pikkujuttuja sekä viikonloppuisin ulkoili enemmän lasten kanssa kuin minä. Minä en ollut silloin enkä ole nytkään mikään automaattinen kodinhoitaja; tässä talossa asuu kaksi aikuista (ja kolme lasta) ja vastuu kodinhoidosta on meillä kaikilla. 

Harrastin myös omia juttuja, ja kävin syömässä, teatterissa ym. Miksi en olisi käynyt? En ymmärrä. 

Minä hoidin kodin ja lapset. Mies maksoi kaikki yhteiset menot...asumisen, ruuat ja laskut. Ruokakaupassa käytiin yhdessä. Iltaisin ja viikonloppuisin myös mies hoiti lapsia. Viikonloppuisin teimme yhdessä ruokaa.

Mies kävi kerran viikossa pelaamassa lentopalloa ja minä kävin kerran viikossa salilla+vesijumpassa kaverini kanssa. Kävimme yhdessä pari kertaa vuodessa viihteellä ja miehellä oli omia saunailtoja ym ja minä kävin viihteellä tai syömässä tyttökavereiden kanssa.

Meillä oli ja on aina siistiä ja viihtyisää ja ikinä ei olla riidelty rahasta tai kotitöistä. Yhdessä ollaan oltu nyt 24 vuotta ja lapset ovat jo teinejä. Olen yhä kotona...arki pyörii hyvin ja kaikki ok.

Kun lapset oli pieniä niin penniä sai venyttää mutta omahan oli valinta ja nyt olemme aika varakkaita joten talousasiat enemmän kuin ok.

Lastenhoidon lisäksi siivoan ja pidän kodin illallakin siistinä. Mies tekee ruuan töiden jälkeen mutta minä autan aina kun hän vaan pyytää. Vuorotellen iltatoimet lasten kanssa. Ja kun hän ei ole töissä koitetaan molemmat olla yhtä paljon lapsen kanssa ja antaa myös välillä omaa aikaa. Ei ole harrastuksia mutta niillekkin varmasti löytyisi aikaa molemmille.

Kun olin kotihoidontuella (2 lasta) tein pääsääntöisesti suurimman osan kotitöistä. Mies auttoi suuritöisissä, kuten ikkunoiden pesussa, autojen pesussa, rännien tyhjennyksessä yms. Koti oli ehdottomasti siistimpi silloin kuin nyt. Aikaa siivota oli niin paljon.

Omia harrastuksia minulla ei juurikaan ollut. Ehkä kesällä kävin 30 min juoksulenkillä pari kertaa viikossa. En ole koskaan pitänyt "harrastamisesta".

Hoitovapaavuodet olivat tämänastisen elämäni ihaninta aikaa. Pidän lasten- ja kodinhoidosta. Iltaisin oli rentoa, kun ei tarvinnut käyttää yhteistä iltaa kotitöihin kuten nyt.

Haluaisin että olisi siistiä, ajatuksissa käyn kaappeja yms. läpi mutten saa tehtyä niille yleensä oikeasti mitään muuta kuin mitä ihan pakko. Pitäisi varmaan joku jätelava tilata pihalle ja auto pitäisi olla että pääsee kirpparille viemään myyntikelpoista tavaraa pois nurkista. Uusia hyllysysteemejä pitäisi hankkia. Hankalalta tuntuu aloittaa, kun ei ole juurikaan rahaa eikä sitä autoa, vaikka järjestelykysymys se kai oisi oikeasti.

Päivisin siis hoidan ja syötän ja ulkoilutan ja nukutan lapset ja siivoan sitä tavallista, mies joutuu joskus tekemään itselleen ruokaa. Ei osallistu kotitöihin eikä juurikaan lasten hoitoon tms., valittaa kuitenkin kun en minäkään tee niin hyvin kuin pitäisi. Ja sanoo ettei tee edes mieli tulla kotiin töistä, niinpä tekee pitkää päivää ja harrastaa viikonloppuisin jne. Lapsia vahtii kotona ollessaan jonkun verran jos pyydän ja järjestän asiat valmiiksi, muttei mitenkään kovin hyvin sitä tee, jonkun ruudun ääressä ovat yleensä. Ruudun ääressä minullakin toki päivästä menee osan aikaa, liikaakin, sen jos saisi vaihdettua vaikka niihin omatahtisiin opintoihin niin ehkä se helpottaisi. Mitään harrastuksia mulla ei ole, viikonloppuisin käyn joskus lasten kanssa sukulaisilla tai ilmaistapahtumissa tms., jos on auto.

Kyllä mä hoidan kodin, kun kotona olen. Tosin aina meillä on siistiä ollut, ei sitä likaa ja roinaa ehdi tulla kun aina siivoaa jälkensä. Jos lapsi heräilee arkiöisin, niin se kuuluu mulle. Viikonloppuisin mies hoitaa toisen yön ja aamun että saan nukkua niin pitkään kun nukuttaa, vastaavasti toisena aamuna mies saa nukkua.

Tällä hetkellä sitä ns. ylimääräistä aikaa on silloin kun lapsi on päiväunilla, silloin pystyn juuri mm. pesemään ikkunat. Yhdessä lapsen kanssa siivotaan (siis lapsi konttaa vieressä ja tutkii imuria) ja hyvin sujuu. Kyllä mä sen niin näen, että kerta olen päivät kotona, niin hoidan sen kodin siinä samalla. Mutta olen kotona hoitamassa lastani, en miestäni, eli ei tämä mikään lepokoti kuitenkaan ole miehelle kun tulee töistä kotiin. Mies osallistuu lapsen hoitoon silloin ihan siinä missä minäkin, ja juuri esimerkiksi tuo kylvetys on noiden poikien juttu, on ollut alusta asti ja miehelle kovin tärkeää. Riippuu varmaan miehestäkin, onneksi tuo nauttii siitä että saa lapsensa kanssa touhuta.

Käyn salilla pari kertaa viikossa ja näen ystäviäni säännöllisesti. Joskus ollaan lasten kanssa ja joskus ihan aikuisten kesken. Eli omaakin aikaa on, mies on silloin lapsen kanssa.

En koe olevani kotiorja, en varsinkaan ilmainen siivooja, kokki enkä lastenhoitaja. Seksistä ei miehen tarvitse maksaa, ei kyllä minunkaan. En ymmärrä miten joku saa tästä kotihoidon tuella elämisestä ilmaista, päinvastoin meidän perhe "häviää" joka kuukausi parin tonnin nettotulot kun olen kotona. Mutta on tää sen arvoista, ja kun lasta lähdettiin tekemään niin se oli molemmille selvää että toinen jää ehdottomasti pariksi vuodeksi kotiin. Ja järkevintä oli että kotiin jäävä on se, joka tienaa huomattavasti vähemmän.

Päivisin pidän tärkeämpänä lapsen hyvinvointia kuin kodin siivoamista. Käymme paljon kerhoissa, ystäviä tapaamassa ja erilaisissa lastentapahtumissa. Ei lapsellekaan ole hyväksi olla kaikkia päiviä neljän seinän sisällä kotia siivoavan äidin kanssa. Sotkua tulee myös huomattavasti vähemmän kuin ei ole koko ajan kotona sotkemassa.

Iltaisin ja viikonloppuisin kotityöt jaetaan. Kummallakin on omia menoja ja harrastuksia. Minä myös opiskelen iltaisin.

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 13:49"]

Päivisin pidän tärkeämpänä lapsen hyvinvointia kuin kodin siivoamista. Käymme paljon kerhoissa, ystäviä tapaamassa ja erilaisissa lastentapahtumissa. Ei lapsellekaan ole hyväksi olla kaikkia päiviä neljän seinän sisällä kotia siivoavan äidin kanssa. Sotkua tulee myös huomattavasti vähemmän kuin ei ole koko ajan kotona sotkemassa.

Iltaisin ja viikonloppuisin kotityöt jaetaan. Kummallakin on omia menoja ja harrastuksia. Minä myös opiskelen iltaisin.

[/quote]

Paljonko käytät aikaa opintoihin? Haluatko kertoa minkälaisia opintoja?

Minä tein lähes kaikki päivittäiset kotityöt kuten pyykinpesun ja perussiivoukset yms. Isompia hommia tehtiin yhdessä miehen vapaapäivinä. Minusta oli kiva, että miehen ollessa kotona oli kotihommat pääasiassa tehty ja saimme viettää perheaikaa yhdessä ihan rauhassa. Minusta se oli reilua myös siksi, että mies maksoi palkastaan kaikki yhteiset kulut, kuten lyhensi asuntolainaa joka on myös minun nimissäni. Satunnaisia ruokakauppatäydennyksiä ja jotain lapsen hankintoja lukuun ottamatta käytin kotihoidontuen ja lapsilisän omiin humputteluihini.

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 13:51"]

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 13:49"]

Päivisin pidän tärkeämpänä lapsen hyvinvointia kuin kodin siivoamista. Käymme paljon kerhoissa, ystäviä tapaamassa ja erilaisissa lastentapahtumissa. Ei lapsellekaan ole hyväksi olla kaikkia päiviä neljän seinän sisällä kotia siivoavan äidin kanssa. Sotkua tulee myös huomattavasti vähemmän kuin ei ole koko ajan kotona sotkemassa.

Iltaisin ja viikonloppuisin kotityöt jaetaan. Kummallakin on omia menoja ja harrastuksia. Minä myös opiskelen iltaisin.

[/quote]

Paljonko käytät aikaa opintoihin? Haluatko kertoa minkälaisia opintoja?

[/quote]

Suoritan yliopistotutkintoa ja päivittäin käytän ainakin muutaman tunnin. Hoitovapaalla ollessahan saa opiskella niin paljon haluaa, kunhan lapsi ei ole päivähoidossa.

Yksi lapsi alle 2v. lapsi. Teen pääosin kaikki kotityöt ja meillä käy usein vieraita, muita lapsiperheitä, joten se kannustaa pitämään asunnon siistinä. Siivoan kun lapsi nukkuu päiväunia ja joskus illalla kun mies tulee kotiin ja menee lapsen kanssa vaikka ulos. Jotkut mammakaverini selkeästi jopa paheksuvat kotimme siisteyttä vihjailemalla että en viettäisi lapseni kanssa tarpeeksi aikaa. Näillä mammoilla itsellään toisilla käy kotona siivooja, johon meillä ei ole varaa, ja toisilla on niin sotkuinen ja likainen kämppä että mm.kun lapseni oli vauva ja makoili/ryömi lattioilla niin heillä vierailun jälkeen piti vauva kylvettää kun oli ihan mustana liasta. Ruoan teen jokatoinen päivä, syömme siis 2 päivää samaa ruokaa. Ruoan teen joko lapsen nukkuessa tai hereillä ollessa. Lapsi nukkuu päiväunia 2-3H. Lisäksi päiviimme kuuluu kerran viikossa muskari ja kerran viikossa jumppa. Normaalisti meillä on vain yksi harrastus per kausi mutta tälle kaudelle niitä osui kaksi kun saimme lahjaksi toiseen harrastukseen kausikortin. Käymme myös aamupäivisin monesti leikkipuistossa ja leikkipuiston sisätiloissa. Iltapäivisin ulkoilemme ja leikimme keskenämme tai naapurin lasten kanssa meillä tai niillä. Joskus harvoin saatamme käydä päivällä jossain kauppakeskuksessa tai keskustassa. Mies osallistuu lapsen hoitoon iltaisin ja viikonloppuisin erittäin paljon ja tällöin minulla on myös tarvittaessa omaa aikaa. Vietämme myös koko perhe yhdessä aikaa. Mies osallistuu myös kotitöihin mukisematta jos häneltä pyydän mutta ei ole oma-alotteinen tässä. :D Minua ei haittaa tehdä kotona suurin osa askareista ja ottaa myös päävastuu asioiden kuten lomien organisoinneista kunhan saan välillä ostaa miehen rahoilla itse valitseman lahjan itselleni. :D Perustelen tämän sillä että vaikka en hoitovapaalla olemista työpaikaksi mielläkkään niin myös minulla on oikeus saada välillä joku palkinto hyvin hoidetusta kodista ja lapsesta. Miehellä kun työpaikalla järjestetään usein virkistysreissuja ja ylläreitä. Minä en paljoa pyydä.

Minua häiritsee näissä keskusteluissa aina se, että äitiyslomalla/hoitovapaalla olevan naisen ajatellaan olevan velvoitettu toimimaan 24/7 kotiorjana, koska mies on niin reilu, että maksaa palkastaan kaiken. Ihan kuin nainen laiskuuttaan ei kävisi töissä! Toki niitäkin tapauksia on, mutta sitä ei enää kutsuta äitiyslomaksi tai hoitovapaaksi.

Hoitovapaalle/äitiyslomalle jääminen on perheen yhteinen päätös ja yhteinen sijoitus. Kumpikin vanhempi on vastuussa siitä syntyvistä kustannuksista.

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 13:56"]

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 13:51"]

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 13:49"]

Päivisin pidän tärkeämpänä lapsen hyvinvointia kuin kodin siivoamista. Käymme paljon kerhoissa, ystäviä tapaamassa ja erilaisissa lastentapahtumissa. Ei lapsellekaan ole hyväksi olla kaikkia päiviä neljän seinän sisällä kotia siivoavan äidin kanssa. Sotkua tulee myös huomattavasti vähemmän kuin ei ole koko ajan kotona sotkemassa.

Iltaisin ja viikonloppuisin kotityöt jaetaan. Kummallakin on omia menoja ja harrastuksia. Minä myös opiskelen iltaisin.

[/quote]

Paljonko käytät aikaa opintoihin? Haluatko kertoa minkälaisia opintoja?

[/quote]

Suoritan yliopistotutkintoa ja päivittäin käytän ainakin muutaman tunnin. Hoitovapaalla ollessahan saa opiskella niin paljon haluaa, kunhan lapsi ei ole päivähoidossa.

[/quote]

Kun teet niitä, onko mies lapsen kanssa (mitä tekevät?), vai nukkuuko lapsi? Opiskeletko kotoa käsin?

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 14:18"]

Minua häiritsee näissä keskusteluissa aina se, että äitiyslomalla/hoitovapaalla olevan naisen ajatellaan olevan velvoitettu toimimaan 24/7 kotiorjana, koska mies on niin reilu, että maksaa palkastaan kaiken. Ihan kuin nainen laiskuuttaan ei kävisi töissä! Toki niitäkin tapauksia on, mutta sitä ei enää kutsuta äitiyslomaksi tai hoitovapaaksi.

Hoitovapaalle/äitiyslomalle jääminen on perheen yhteinen päätös ja yhteinen sijoitus. Kumpikin vanhempi on vastuussa siitä syntyvistä kustannuksista.

[/quote]Minua taas häiritsee, että joku kuvittelee naisen olevan kotiorja, jos omasta halustaan hoitaa lapsia ja tekee kotitöitä. Esim. kaverini kauhistelivat kun silitin mieheni paidat kotona ollessani, miestä kun ei saisi palvella. Eikä ainakaan saisi "antaa", vaan kiusata miestä pidättäytymällä. Meillä kun seksiä harrastettiin hoitovapaavuosina erityisen paljon, koska kummallakin oli jaksamista ja aikaa enemmän kuin yleensä.

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 14:36"]

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 13:56"]

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 13:51"]

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 13:49"]

Päivisin pidän tärkeämpänä lapsen hyvinvointia kuin kodin siivoamista. Käymme paljon kerhoissa, ystäviä tapaamassa ja erilaisissa lastentapahtumissa. Ei lapsellekaan ole hyväksi olla kaikkia päiviä neljän seinän sisällä kotia siivoavan äidin kanssa. Sotkua tulee myös huomattavasti vähemmän kuin ei ole koko ajan kotona sotkemassa.

Iltaisin ja viikonloppuisin kotityöt jaetaan. Kummallakin on omia menoja ja harrastuksia. Minä myös opiskelen iltaisin.

[/quote]

Paljonko käytät aikaa opintoihin? Haluatko kertoa minkälaisia opintoja?

[/quote]

Suoritan yliopistotutkintoa ja päivittäin käytän ainakin muutaman tunnin. Hoitovapaalla ollessahan saa opiskella niin paljon haluaa, kunhan lapsi ei ole päivähoidossa.

[/quote]

Kun teet niitä, onko mies lapsen kanssa (mitä tekevät?), vai nukkuuko lapsi? Opiskeletko kotoa käsin?

[/quote]

Kun opiskelen, on mies lapsen kanssa. Tekevät ihan normaaleja juttuja, mitä nyt lapsen kanssa tehdään. Leikkivät, ulkoilevat yms. Toki joskus opiskelen myös myöhään illalla/öisin kun lapsi nukkuu. Käyn sekä luennoilla että opiskelen kotona tai kirjastossa. Arkeamme helpottaa se, että miehellä on joustavat työajat. Lapsia meillä on vain yksi, joten siinäkään mielessä se lapsen kanssa olo ei ole kovin kuormittavaa.

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 15:20"]

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 14:18"]

Minua häiritsee näissä keskusteluissa aina se, että äitiyslomalla/hoitovapaalla olevan naisen ajatellaan olevan velvoitettu toimimaan 24/7 kotiorjana, koska mies on niin reilu, että maksaa palkastaan kaiken. Ihan kuin nainen laiskuuttaan ei kävisi töissä! Toki niitäkin tapauksia on, mutta sitä ei enää kutsuta äitiyslomaksi tai hoitovapaaksi.

Hoitovapaalle/äitiyslomalle jääminen on perheen yhteinen päätös ja yhteinen sijoitus. Kumpikin vanhempi on vastuussa siitä syntyvistä kustannuksista.

[/quote]Minua taas häiritsee, että joku kuvittelee naisen olevan kotiorja, jos omasta halustaan hoitaa lapsia ja tekee kotitöitä. Esim. kaverini kauhistelivat kun silitin mieheni paidat kotona ollessani, miestä kun ei saisi palvella. Eikä ainakaan saisi "antaa", vaan kiusata miestä pidättäytymällä. Meillä kun seksiä harrastettiin hoitovapaavuosina erityisen paljon, koska kummallakin oli jaksamista ja aikaa enemmän kuin yleensä.

[/quote]

Ei siinä mitään pahaa olekaan, jos kotitöistä tykkää ja itse haluaa kaiken hoitaa. Oli sitten mies tai nainen. Kritiikki kohdistui nyt siihen, että usein tasa-arvoinen suhde saattaa lasten tulon myötä muuttua ihan kummalliseksi. Jos muuten hyvätuloinen nainen on perheen yhteisellä päätöksellä äitiyslomalla/hoitovapaalla muutaman vuoden, niin yhtäkkiä nähdään, että kaikki perheen rahat kuuluvat miehelle. Jos nainen esim. tarvitsee uuden vaatteen, ajatellaan, että se on lahja mieheltä.

Naisen ei pitäisi joutua tuntemaan itseään elatiksi äitiys- ja hoitovapaan aiheuttamien tulonmenetysten vuoksi vaan ne pitäisi nähdä perheen yhteisenä sijoituksena, joista kumpikin vanhempi tasa-arvoisesti kantaa vastuun. Ihan samoin kuin jos kotiinjääjä on mies.

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 15:20"]

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 14:18"]

Minua häiritsee näissä keskusteluissa aina se, että äitiyslomalla/hoitovapaalla olevan naisen ajatellaan olevan velvoitettu toimimaan 24/7 kotiorjana, koska mies on niin reilu, että maksaa palkastaan kaiken. Ihan kuin nainen laiskuuttaan ei kävisi töissä! Toki niitäkin tapauksia on, mutta sitä ei enää kutsuta äitiyslomaksi tai hoitovapaaksi.

Hoitovapaalle/äitiyslomalle jääminen on perheen yhteinen päätös ja yhteinen sijoitus. Kumpikin vanhempi on vastuussa siitä syntyvistä kustannuksista.

[/quote]Minua taas häiritsee, että joku kuvittelee naisen olevan kotiorja, jos omasta halustaan hoitaa lapsia ja tekee kotitöitä. Esim. kaverini kauhistelivat kun silitin mieheni paidat kotona ollessani, miestä kun ei saisi palvella. Eikä ainakaan saisi "antaa", vaan kiusata miestä pidättäytymällä. Meillä kun seksiä harrastettiin hoitovapaavuosina erityisen paljon, koska kummallakin oli jaksamista ja aikaa enemmän kuin yleensä.

[/quote]

Näinpä. Jonkun ne kotityötkin on tehtävä, ja minun omasta mielestäni oli järkevämpää, että minä tein ne kun kerran jaksoin hyvin. Jäi sitten tosiaan enemmän sitä yhteistä kivaa aikaa koko perheelle. Tietenkään näin ei ollut kun vauva oli pieni, mutta sen jälkeen kun vuoden iässä alkoi nukkua yönsä läpi jne. Ei se yhden taaperon hoitaminen niin raskasta ole, etteikö kotihommia voisi tehdä samalla. Eikä se ollut lapsen kanssa vietetystä ajastakaan pois, koska otin hänet mukaan hommiin. Päiväuniajat pyhitin "omaksi ajakseni" jolloin lepäsin tai tein omia juttujani.

33