Noloin tilanteesi ylipainon takia?
Tuttavapariskunta oli tehnyt kylppäriremontin. Wc-pöntön liima oli kuulema lähes kuivunut. Olivat itse jo käyttäneet sitä, mutta kehottivat istumaan varovasti. Noh, niinhän siinä kävi, että koko pönttö rojahti nurin ja etureuna halki. Voi jumalauta kun hävetti! Nyt alkaa dieetti! Onko muilla läskeillä ollut noloja tilanteita?
Kommentit (924)
Jep, mietin tässä että josko hakisi saunan kaveriksi jäätelöä ja/tai sipsejä, taitaa nyt jäädä hakematta 😀
Niitä noloja, no sukulainen jota näin viimeksi 40kg sitten jäi häkeltyneenä tuijottamaan.
Myöskään kaverin sisko, jota olen viimeksi nähnyt 10v sitten, ei ollut tunnistanut minua lihomisen vuoksi. Hänelle vasta jälkeenpäin selvisi kuka olen. Ja käytti siis itse ihan noita sanoja.
Yksi mies nimitteli pitkässä kassajonossa
muiden kuullen minua lihavaksi (joka siis olen mutta ne käytöstavat). Olen myyjä. Olipa mukava työvuoro se.
Eräässä kahvilassa per-se ei mahtunut kunnolla penkkiin, piti vaihtaa paikkaa.
👍👍
T. 98 kg (laihduttaa)
Vaihdoin työpaikkaa. Jotkut vanhat asiakkaat luulivat että olin jäänyt äippälomalle.
Vierailija kirjoitti:
Tämä nyt ei varsinaisesti ollut hirveän noloa, koska kukaan ei nähnyt, mutta toimi ihan hyvin herätyksenä... Kyykistyin vessassa ottamaan pyykkejä pyykkikoneesta (edestätäytettävä kone ja vessanpyttyä vastapäätä suoraan), perseeni kuitenkin kyykistyessä osui isoudessaan pytyn reunaan ja paiskauduin naama edellä päin pesukonetta. Ja se sattuikin aivan hemmetisti! En ilmeisesti oikein osannut hahmottaa todellisia ulottuvuuksiani -_-
Mulla sama hahmotusongelma, vatsa ja peppu ottaa kiinni paikkoihin joihin en olettanut niiden ottavan
Kai tuo perinteinen että luultu raskaana olevaksi. Siinä tosin vissiin osatekijänä oli munasarjakystan aiheuttava iso turvotus vatsassa, ei pelkkä ylipaino, ainakaan ei muuten ole kukaan ääneen raskaana olevaksi arvellut... Muistaakseni olin tuolloin 83kg, 165cm.
Töissä siis siivooja osoitti vatsaani ja sanoi kysyvästi "Vauva?". Ei puhunut kauheen hyvää suomea joten siksi kai noin ilmaisi. Totesin vaan että ei oo, ja hän selvästi nolostu tilanteesta. Ei ollu itsellenikään ihana hetki, kun oli lapsettomuushoidot juuri hiljan keskeytyneet kun piti odottaa kystan poistoleikkuuseen pääsyä.
Nyt on huikea ketju! Naurattaa ja vähän itkettääkin samalla, mutta positiivisesti. Kiitos teille ihanat LXX- ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
Saako kertoa jos on entinen läski, joka joutui tilanteeseen joka olisi tuntunut ihan hirveältä jos olisin samoissa mitoissa kuin ennen?
Olen tehnyt keikkatyötä eri ravintoloissa opintojen ohella. Työasuja sijaisia varten ei tietenkään ole pilvin pimein. Muissa paikoissa on yleensä ollut vähintään kolme kokoa, esim. 36, 44 ja 50, jotta mahdollisimman moni saisi edes jotenkin sopivan vaatteen itselleen, mutta viimeksi minua ei viety mihinkään vaatevarastoon vaan minut ohjattiin työntekijöiden vaatekaapeille, josta piti sitten valita jonkun työntekijän vaatteet. Sairaana olevat neitoset olivat kokoa 34, 36 ja 38.
38 menee minulle nykyään, mutta olin joitain vuosia sitten vielä kokoa 44. Olisin hävennyt silmät päästäni kun olisimme joutuneet menemään miesten puolelle vaatekerjuulle! Työkaveri vielä nauroi vieressä kun jännitin että saanko housut mahtumaan, että "minullapa ei noita ongelmia ole kun olen kokoa 34!"
Mua hävetti ihan sairaasti kun uudessa paikassa jouduin sovittamaan mallivaatteita ja sitten ilmoittamaan sopivien työhousujen koon jotka mulle tilataan: joo tilatkaapa mulle housut noi miesten kokoa olevat, koko 62.
Minulla noloja tilanteita painossa 66kg. Ulkoneva takamus aiheuttaa norsu posliinikaupassa -tilanteita. En mahdu pieniin väleihin ja kääntyessä perä pudottaa tavaroita hyllyiltä. En edestä päin näytä isolta, mutta sivusta katsottuna olen venla patsasmainen. Löytyy rintoja ja peräpuolta.
Vierailija kirjoitti:
Parikymppisenä olin kaverin kanssa baarissa, ja tupakkakopissa mulle tuli juttelemaan noin 50-vuotias nainen. Hän kertoi olevansa poikansa kanssa liikenteessä ja tämä on kuulemma koko illan minua katsellut ja puhunut äidilleen että tuossa on kyllä niin kaunis nainen. Hymähtelin ja kiittelin näteistä sanoista, kunnes tämä nainen parahtikin, hyvä ettei itkua vääntäen, että mitä hän on tehnyt väärin kun lapsensa tykkää lihavista naisista?! Varsinkin kun äiti itse oli sanomansa mukaan ollut aina hoikka. En osannut sanoa oikein mitään, jotain taisin tyhmänä tuijottaen mutista että jaa-a, nyt kyllä pahan menit kysymään... Toivottavasti kyseinen nainen on päässyt yli tapahtuneesta, ja toivottavasti jos miniä on löytynyt niin se on hoikka jos ei muuta.
Ekan kerran kun olimme kyläilemässä miesystäväni äidillä, oli talvi. Siirryimme viinilasien kanssa tupakalle pakkaseen, ja olin kaivamassa omaa takkiani eteisestä, kunnes anoppi keskeytti touhuni ja suorastaan vaati että ottaisin erään hänen takkinsa lainaksi. Muuten kiva, mutta anoppini on kokoa 36 ja minä 48. En kehdannut sanoa mitään vaan asettelin pikkuisen takin harteilleni ja painelin anopin kanssa pihalle. Siellä seistessämme anoppini vielä kehui takin olleen hänellä jo 70-luvulla ja edelleen mahtuu hänen päällensä. Jäi vahva tunne että kyseinen hetki oli tarkoitettu puhtaaksi piikittelyksi :D
Nämä edellämainitut tilanteet eivät olleet nyt mitenkään noloja mulle, mutta huvittavia sattumuksia kuitenkin. On se vain osalle niin ihmeellistä toisten lihavuus.
Kuulostaa tahalliselta. Samalta kuin mun entinen työkaveri jolta saattoi odottaa koska vaan mitä vaan. Esim eräissä työpaikan juhlissa, olin laittanut nätiksi kuten asiaan kuuluu. Ylläni oli myös kaulakoru jossa oli kolme ketjua. Yksi helminen ja kaksi hopeista eri korkeuksilla. Tää kaikkien kauhu lähestyi minua otsa rypyssä ihan kuin olisi nähnyt Ruokolahden leijonan, tarttui koruuni, hivelsi sitä käsissään vähän aikaa kuin se olisi ollut pussista löytynyt epämuodostunut karkki ja tuumasi että mikä tämä... ai tämä on...koru.
Wtf :D mitähän tuollaiseen pitäisi vastata ja muutenkin solvaus jäi vähän epämääräiseksi kun en tiennyt mitä sillä edes haettiin. Ei ollut siis todellakaan ensimmäinen kerta tätä laatua häneltä. Tapahtumahetkellä tyrmistyttää mutta jälkeenpäin naurattaa kun on päässyt ärsytyksen yli, on niin ihme tyyppi kyseessä.
Vierailija kirjoitti:
Sain kerrankin melko hyvän uroon lähtemään lämmittämään petiini, mutta harmikseni hän lykki innoissaan poimujen väliin jolloin nautintoni oli kyllä suunnatonta häpeää. Aamulla toisti saman. +100kg N32
Tämä on aika hyvä, pisteet sille että kerroit meillekin.
Vierailija kirjoitti:
En kehtaa ostaa yhdestä kaupasta tarvitsemiani ruokia. Isossa kaupassa käyn kaksi kertaa, eri kassoilla.
Ahmimisongelmaa? Silloin menee ihan jäätäviä määriä.
Vierailija kirjoitti:
Mä saavutin kerran painon että en oikein enää ylettynyt pyyhkimään kakkosta selän kautta, googletin jo apuvälineitä siihen, siltikään ei pysynyt laihduttamaan...niin kova on addiktio (sittemmin, ihan eri syistä on löytynyt motivaatio enkä ole enään noissa mitoissa)
Itselläni n.s. "kyykkyvatkaaminen" suihkussa tullut tutuksi selän ja alaraajojen pesussa.
Pikkupojat (ulkomailla) kysyivät, odotanko vauvaa vai miksi olen niin paksu. Samoin Suomessa eräs täti, joka ei kuullut kieltävää vastaustani, vaan toivoi kaiken menevän hyvin. Nämä tapaukset herättivät hoikistumaan.
Tää perinteinen, että olin kylässä ja ruokapöydän tuoli meni rikki kun istuin sillä.
Miksi te olette päästäneet itsenne siihen kuntoon että olette lihavia? Lihavuus on sairaus eikä normaalia.
Vierailija kirjoitti:
Miksi te olette päästäneet itsenne siihen kuntoon että olette lihavia? Lihavuus on sairaus eikä normaalia.
Ymmärrätköhän itsekään, että kommentissasi jo vastaat kysymykseesi.
Vierailija kirjoitti:
Tää perinteinen, että olin kylässä ja ruokapöydän tuoli meni rikki kun istuin sillä.
Paskoja tuoleja, Ikeasta varmaankin.
Jatkuvaa virtsankarkailua kun on, kerran näkyi tenat legginsien läpi.
Isäni ei mahtunut normaalikokoiseen arkkuun. Piti erikseen tilata joku jättimalli. Äitini alkoi laihduttaa tämän seurauksena. Eihän tämä hauskaa ollut, mutta musta huumori auttaa surun keskellä.
Hoitaja täällä terve. Tää verenpainemansetti on aiheena vähän kiusallinen usein molemmille osapuolille, koska KUKAAN valmistaja ei toimita extrapitkiä mansetteja ainakaan leikkaussalikäyttöön.
Ne kuuluisat reisimansetitkin on vain vähän pidempiä, sitäkin leveämpiä ja kaikki tietää miten hyvin sellainen superleveä mutta vähän liian lyhyt sitten istuu pulleaan käsivarteen, huonosti...
Tähän kun yhdistää sen, että tilanne on jännittävä ja siitä + ehkä perussairauksista johtuen paineet on koholla ja mansetti täyttyy ääriään myöten, on irti paukahtaminen taattu. Tästä kehitysehdotus jollekin insinöörille. Ja kiitos huikeasta ketjusta! <3
Apua ei 😅