Noloin tilanteesi ylipainon takia?

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 09:37"]Kerran minusta tuntui ,että pieru pääsee ja pieraisinkin löysän kakan. Onneks kakkaa oli todella vähän, tämä tapahtui lievästi ylipainoisena.

Miks tätäkin pitää alapeukuttaa?

Koska juttu on väärässä ketjussa. Lihavuuteen ei liity piereskely. Noloille pieruille on oma ketju.

Itse olen ollut se tollo osapuoli, joka sai vanhan (lihonneen) luokkakaverin nolostumaan. Ja tajusin tilanteen vasta liian myöhään. Minulla on huono kasvomuisti ja saatan kävellä kadulla oman perheenjäsenenikin ohi, kun en katso ympärilleni. Vanha koulukaveri tuli vastaan ja hän moikkasi minua. Hetken kesti tajuta kuka hän on ja sanoin hänelle tietenkin että herranen aika kun en meinannut tunnistaa. Vasta siinä kun sanoin tämän, tajusin hänen lihoneen viime ajoista aika paljon. Juteltiin siinä vielä vähän aikaa, mutta koko ajan kirosin mielessäni omaa törppöyttäni.

Ihastus käveli mun takana pitkää käytävää ja mulla oli lyhyt paita niin että mun jättimäinen pylly näkyi. Oli kamalaa kävellä.

Autoin kaveriani muuttamaan väliaikaiseen asuntoon kantamalla kahta painavaa s-marketin kestokassia (sisälsi astioita jne. tavaraa) kerrostalon toiseen kerrokseen. Loppui happi ja kunto, kun päästiin keittiöön, pihisin ja puhisin siinä punaisena ja kaveri huolestuneena "onko kaikki hyvin?!" Puuskutusten välissä sain sanottua, että ei tässä mitään. Painoa siinä vaiheessa ehkä 90-95 kg välillä.

Muutama vuosi myöhemmin paino oli lähempänä 100 kiloa, ja olin sisarukseni ja hänen 3-vuotiaan lapsensa kanssa shoppailun jälkeen Hesburgerissa. Mainittakoon tässä, että tuolloin sisaruksen perheeseen odotettiin vauvaa. Siinä jonottaessa tämä 3-vuotias pohti "mahtaako tätillä (minulla siis) olla mahassa vauva." En sanonut mitään, mutta mietin "nyt pakko alkaa laihduttaa" :D

Olin kylpylässä ja menin poreammeeseen, jonne tuli suunnilleen samaan aikaan tutun näköinen nuori mies. Hetken päästä muut lähti poreista pois ja jäätiin sen miehen kanssa kahdestaan sinne. Hän alkoi juttelemaan, että ollaan jossain nähty ja siinä sitten aikamme rupateltiin, kunnes alkoi tehdä mieli lähteä jo pois. Tajusin, että mies ei ole vielä lähdössä ja mun pitää nousta vedestä ja kiivetä pienet rappuset ylös sen nenän edestä. Silloin nolotti, kun uimapuku oli poreissa jotenkin rullautunut miten sattuu ja muutenkin iso ruhoni ei ollut edustavimmillaan uimapuvussa. Hammasta purren nousin ja lähdin suihkuja kohti uimapukua persvaosta nykien. Onneksi en sentään liukastunut märällä laatoituksella, kun ripeästi yritin poistua.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ollut se tollo osapuoli, joka sai vanhan (lihonneen) luokkakaverin nolostumaan. Ja tajusin tilanteen vasta liian myöhään. Minulla on huono kasvomuisti ja saatan kävellä kadulla oman perheenjäsenenikin ohi, kun en katso ympärilleni. Vanha koulukaveri tuli vastaan ja hän moikkasi minua. Hetken kesti tajuta kuka hän on ja sanoin hänelle tietenkin että herranen aika kun en meinannut tunnistaa. Vasta siinä kun sanoin tämän, tajusin hänen lihoneen viime ajoista aika paljon. Juteltiin siinä vielä vähän aikaa, mutta koko ajan kirosin mielessäni omaa törppöyttäni.

Oletpa todellakin tyhmä. Jos olisit halunnut, olisit kyllä voinut pelastaa tilanteen 🙄

Siitosmonni85 kirjoitti:

Itse olen aina ollut sporttinen ja hoikka mies. Olin hetken tapaillut naista joka oli varmasti 30 kiloa minua painavampi. Kemiat kohtasi heti ensi tapaamisella ja himot oli valtavat molemmilla. Kotiin päästyä mimmi hyppäsi intohimoisesti syliin ja kaatoi minut selkä edellä sängyn reunaan. En pystynyt hommiin sinä iltana. Mimmin naama oli tulipunainen kun taisi hävettää.

Siis mikä tässä on naiselle hävettävää?

Vierailija kirjoitti:

Vaikka ja mitä on mun läskien takia koettu, mutta ajokoulun ajoasut on pahimmat.

OT, mutta mikä on ajokoulu? Autokoulun tiedän, mutta siellä ei ole ajoasuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka ja mitä on mun läskien takia koettu, mutta ajokoulun ajoasut on pahimmat.

OT, mutta mikä on ajokoulu? Autokoulun tiedän, mutta siellä ei ole ajoasuja.

Tätä on alapeukutettu, mutta valaiskaa toista tyhmää ja ajokortitonta. Mikä ajoasu? Jos puhutaan moottoripyörästä niin asia ei kyllä ol mitenkään itsestäänselvä. Kai käytettäisiin omaa asua.

Täällä on aika paljon sellaisia "noloja juttuja", jotka eivät oikeasti liity lihavuuteen, vaan ihminen itse kuvittelee niin ja luulee, että kaikenlaiset noloudet liittyvät suoraan painoon.

Olen itse ihan tavallisen kokoinen nainen, mutta minuakin on onniteltu pari kertaa tulevasta vauvasta. Sama tapahtunut myös hoikille / normaalipainoisille kavereille. Aina yhtä noloa ja vaivaannuttavaa, tosin mielestäni lähinnä sille typerälle onnittelijalle ja raskaudesta kyselijälle. 

Vanha paita repes kaupas ku sovitin uutta ja otin vanhan pois

Joskus on käynyt niin, että treeneissä on pitänyt tehdä parin kanssa harjoitetta, jossa kannetaan toista joko sylissä tai reppuselässä. Jos olen sattunut pariksi 40-kiloisen 15-vuotiaan kanssa, ei hän ole tietenkään jaksanut minua kantaa. Mutta tämä olisi voinut tapahtua kevyemmällekin ihmiselle.

Vierailija kirjoitti:

Olin viimeisillään raskaana, ja moni ei edes tajunnut sitä. Laihoillahan pallomaha usein korostuu, mutta pulleilla vauva voi olla hyvin piilossa jossain läskien sisällä. 

Tunnen yhden ylipainoisen, joka meni lääkäriin vatsakipujen vuoksi.

Suoraan synnyttämään, ei ollut siis itsekään huomannut ja oli jo toinen lapsi.

Suomessa on isoja magneettikuvaimia, asiaa vaan ei kerrota, pitää itse ottaa selvää. Esim. Terveystalon Ruoholahden asemalla on.

Aikanaan uudessa työpaikassa opastaja kierrätti ympäri tehdasta ja lopulta mentiin hakemaan työvaatteet. Paidat sun muut löytyi helposti, xxl-kokoa vaan, mutta työhousujen kohdalla olikin sitten eri juttu. Malli oli unisex ja koko 56. Miehethän, vaikka olisi kuinka iso maha, laittavat housut aina sen mahan alta kiinni. No mulla, monta kertaa raskaana olleella, oli iso vatsa ja jaloista ja takapuolesta housut olivat jopa isot, mutta vatsasta ei menneet kiinni 🙈 tää opastaja, hoikka nainen, oli silminnähden järkyttynyt, miten edes isoimmatkaan housut eivät mahdu jollekin. No, sain luvan käyttää omia housuja, mutta arvatkaa kuinka paljon ne erottui siellä, kun muilla oli työhousut.

Nykyään olen 20kg hoikempi, joten toivottavasti jos nyt vielä tulisi vastaava tilanne, mahtuisi ne housut jalkaan!

Kiitos kaikille, on vielä 15kg pudotettavaa, ja tämä ketju on positiivinen muistutus siitä miksi sitä normaalipainoa kannattaa tavoitella.

Oma herättävä kokemus oli kun kaupungilla katsoin säälivästi ylipainoista, harmaan ja tylsän oloista keski-ikäisistä naista ja kauhukseni tajusin että se oli peilikuvani.

Kun olin vielä 20 kg painavampi, niin en halunnut liikkua yhtään ylimääräistä ihmisten ilmoilla, niin paljon häpesin ulkomuotoani ja sitä, että en jaksanut pitää itsestäni huolta.

Olin tukeva tyttö 11-vuotiaana. Koulukiusaamistakin sen vuoksi oli. Tunnilla huomasin että tuoli jolla istuin romahti toiselta puoleltaan hieman alaspäin. En uskaltanut sanoa mitään opettajalle koska tiesin että kaikki olisivat nauraneet. Hilasin itseäni istumaan ehjälle puolelle tuolia, pinnistin pakaralihaksiani ja toivoin ettei tuoli romahtaisi kokonaan.

Kun tunti loppui odotin että muut lähtivät välitunnille ja kurkkasin tuolin alle. Elettiin 80-luvun vaihdetta ja silloin meillä oli metallirunkoiset muovituolit luokissa. Istuimen alla oli kaksi metallista tukiosaa joista toinen oli murtunut poikki. Tuolia piti kasassa vain toisen puolen tuki sekä kova muovi-istuin.

Tuskinpa se tuoli oli yksin painostani hajonnut kun painoin vain n. 60 kiloa ja tuoleissa istuivat monesti myös aikuiset, mutta itse ajattelin että minut tästä nyt "ristiinnaulitaan".

En uskaltanut kertoa opettajalle koko päivänä vaan istuin varovasti koko päivän toisella puolella tuolia. Seuraavana päivänäkin istuin päivän loppuun asti tuolissa ja keräsin rohkeutta ja kerroin opettajalle vasta kun kaikki olivat lähteneet kotiin. Nolotti ihan hirveästi mutta opettaja ei ollut millänsäkään vaan vei rikkinäisen tuolin pois ja toi uuden tilalle ja kukaan muu ei koskaan saanut tietää. Onneksi, sillä minusta olisi tullut koko koulun suurin naurun aihe jos luokan pahimmat kiusaajat olisivat saaneet vihiä asiasta.

En muista koskaan tunteneeni oloani yhtä noloksi ylipainoni kanssa. Teini-iässä laihduin normaalipainoiseksi.

En nyt ole edes ylipainoinen, mutta mulla on jäätävän kokoinen perse. Kerran tultiin pienellä porukalla tilataksilla hotelille. Taksi oli kaksiovinen ja minä “pienempänä” päätin

istua takana. Kun päästiin perille, niin ulosnoustessa mun perse jumahti penkin ja oven väliin. Kaveri, joka oli edelleen takapenkillä istumassa työnsi mua pyllystä ja kaveri, joka oli ulkopuolella veti mua käsistä, että pääsisin ulos autosta. Pienen ähellyksen jälkeen peffani saatiin ulos. Oli varmasti hauskaa seurattavaa sivullisille. Tapahtumapaikka oli Iso-Britannia.

Vierailija kirjoitti:

Tapasin pitkästä aikaa ystävääni ja menimme sushille. Kesken aterian, tajusin äkkiä että istuin katoaa altani. Romahdin lattialle (isolle) perseelleni niin että tömähti.

Tuoli oli siis hajonnut liitoksistaan elopainoni takia.

Voitte varmaankin kuvitella muiden asiakkaiden ilmeet... Ehkä pahinta kuitenkin on se, että ravintolan henkilökunta alkoi hirveän pahoillaan hössöttää ympärilläni ikäänkuin asia olisi ollut heidän vikansa. Toivat vielä korvaukseksi ilmaisen jälkiruoan (!!!) Ihan kuin olisin sitä enää tarvinnut! :D

Melko pian tuon tapauksen jälkeen laihdutin 30 kiloa.

Nauroin hysteerisesti ilmaiselle jälkiruoalle niin että kissakin säikähti :D nämä on ihan mahtavia!

Ovesta ulos astuminen. :(

t. Sairaalloisen ylipainoinen