Vauvan tutustuttaminen ihmisiin, minä vai anoppi oikeassa?

Vierailija kirjoitti:

Siis haloo, sinä olet lapsen vanhempi, ei anoppi. Sinä päätät miten toimitaan. Ei voi olla niin vaikeaa.

Just niin. Ja aina kun sanotaan, että vanhemmat ei omista lastaan, niin puhutaan semantiikasta siinä mielessä, että eivät, lapsen on saatava erillistyä ja elää omaa elämäänsä (jota nämä anopit eivät itse suo omalle aikuiselle lapselleen), mutta pieninä lapsina he ovat vielä vanhempiensa vastuulla. Lapsen hoito on kovaa työtä kuitenkin, vaikkakin tosi palkitsevaa. Ja jotta siihen hommaan voi sitoutua, on tottakai saatava tehdä se omalla tyylillä (siis kun puhutaan hyvästä vanhemmuudesta) ja päätäntävallan on pysyttävä vanhemmilla. Koska valta ja vastuu lapsesta on vanhemmilla, on lapsi tavallaan heidän ns omistuksessaan. Mutta en usko, että kukaan normaali vanhempi esineellistää lastaan näin, että miettisi kuka lapsen omistaa, mutta nää anopit usein puhuu näin, omistamisesta. He esineellistävät lapsenlapsensa ja siinä on osittain myös ongelman keskeinen ydin. 

Tehyn sivuilta:

" Pienen ihmisen elämässä tapahtuu suuria asioita. Vauvaiässä luodaan perusturvallisuus ja -luottamus, jotka ovat psyykkisen kehityksen ja terveyden kulmakivet. Ratkaisevinta on, että lapsi voi solmia pysyvän tunnesuhteen muutamaan häntä hoitavaan aikuiseen, tavallisimmin äitiin ja isään. Muut puitteet eivät ole niinkään tärkeitä. "

" Nyrkkisääntö on, että turva-aikuinen voi olla poissa vauvan luota muutaman tunnin ja myöhemmin korkeintaan yhtä monta vuorokautta kuin lapsella on ikävuosia. Jos turva-aikuinen jostakin syystä joutuu olemaan pois pidempään, hoitavien aikuisten on vastattava vauvan hätään. "

" Lapsella on hyvä olla vain yksi omahoitaja, joka on hänen turvansa. Joskus tilanne on kotona sellainen, että päivähoitoa tarvitaan tueksi. Paras vaihe päivähoidon aloittamiseen on kuitenkin vasta, kun lapsi osaa jo ilmaista itseään. "

Lähde: https://www.tehylehti.fi/fi/terveys/vauvaiassa-syntyvat-luottamus-ja-tu…

Mun mielestä jo peruskoulussa pitäisi käydä biologian tunnilla läpi ihmisen kehitystä. Siellä käydään läpi kuinka raskaus alkaa ja missä ihmisen sisäelimet sijaitsevat. Mielestäni vauvan kehitys olisi tärkeää koska silloin useampi meistä osaisi nopeammin ymmärtää itseään ja muita. Esim. Jos vaikka oma vanhempi joi tai jätti niin ymmärtäisi miten se on vaikuttanut itseen kun tietäisi minkä ikäinen oli kun mitäkin tapahtui.

Saatika kun saa itse lapsia tai on tekemisissä muiden lasten kanssa. Tietämys ja ymmärrys olisi sivistystä. Kyseessä on jokaisen meistä kehitys ja psyyke.

Anopin voi ohjata juttelemaan vaikka Väestöliiton isovanhemmille tarkoitettuihin palveluihin. Tietoa jota voi linkittää löytyy runsaasti.

Anopin mielipiteitä ei kannata kuunnella, yksi elämän perusohjeista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole tosiaan pitänyt vauvaa eristyksissä, vaan olemme tavanneet läheisiä (myös anoppi) joka viikko syntymästä lähtien. Ja en missään nimessä kiellä muita pitämästä sylissä, useimmat osaa kohteliaasti kysyä tarvitsemmeko apua vauvan kanssa. Anopin "toive" tuntuu olevan että kun on muita ihmisiä paikalla niin minä voisin hyvin kadota vauvan läheltä että tutustuu muihin. Vaisto sanoo ettei tämä ole ok :/ ap

Miksi et saa suuta auki ja sano, että sinä päätät. Ja miksi mies ei aseta rajoja äidilleen?

Jos aikuinen mies ei osaa tai uskalla laittaa rajoja  omalle äidilleen, edes silloin kun perustaa oman perheen, on se selvä merkki siitä, että miehen lapsuuden perheessä on jotain pielessä. Ehkä mies pelkää äitiään tai äiti on taitava syyllistäjä ja mies kokee velvollisuutta, syyllisyyttä, tms. Fear obligation guilt, ABC to manipulation. Miehellä ei välttämättä ole tervettä käsitystä siitä, mikä on ns normaalia, tai rajoista, oikeuksista jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpöhöpö, nyt rajat anopille.

Pieni lapsi tarvitsee vain rakastavia päähoitajiaan.

Höpöhöpö, mitäs sitten kun sille päälikköhoitajalle tulee joku päivän kestävä juttu tai pahimmassa tapauksessa viikkoja. Mitä useampi tuttu rakastava hoitaja sen parempi, kyse on ihmislapsesta.

Aplle, olisit ottanut koiran pennun "itsellesi" .

Tavallaan ymmärrän, että ajat ehkä sitä, että isovanhemmilla on myös halua tutustua lapsenlapseen. Se on tottakai ihan selvä, tai että useimmilla on. Mutta jos tilanne käy sellaiseksi, että lapsen äiti tapaa näitä ihmisiä, mutta ei halua antaa niin paljon kuin nää tyypit haluaa, niin eikös sitten tää isoäiti voisi ottaa sen koiranpennun. 

Vierailija kirjoitti:

Nyt on paljon RS-virusta liikkeellä, itse olisin jonkun verran varovainen sen vauvan kanssa, ettei saa sitä. Vanhimmalle lapselle tuli se vauvana ja se oli aivan hirveää.

Anoppi on sikäli oikeassakin, että on hyvä vauvan tottua myös vieraisiin ihmisiin ja hoitajiin ja myös vieraiden ihmisten bakteerikantoihin.

Tulette vielä kiittämään onneanne tuollaisesta anopista, kun tämä ensimmäinen vauva-aika on mennyt ohi ja voitte alkaa haaveilemaan pääsemisestä jonnekin ilman lasta. Antakaa nyt anopin hössöttää ja hoitaa, ei hän sitä pahalla tee. Kyllä lapsille ovat isovanhemmat tosi tärkeät ja se, että isovanhemmat tahtovat auttaa ja hoitaa on ihana voimavara koko perheelle. Alkuinnostusta tuo hössötys, 

Tunnetko hyvinkin tän perheen, josta nyt on kyse? Koska miten voit kertoa, että tässä on kyse vaan hyväntahtoisesta hössöttämisestä, kun et itse ole edes ollut paikalla, etkä tunne näitä ihmisiä. Se voi olla niin, tai sitten ei ole. Inhottavaa, että kun toinen yrittää saada uskoa omaan arviointikykyynsä, jotta voisi elää omaa elämää ja hoitaa omaa lastaan, hänen kokemuksensa mitätöidään ja väitetään, että hän on vaan kuvitellut kaiken ja itse väärässä, ja anoppi on oikeassa, vaikka et edes tunne näitä ihmisiä etkä tiedä millaista se on oikeasta. Miksi et halua, että tuo äiti luottaisi omaan arviointikykyynsä, omaan kokemukseensa ja itseensä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmeen ventovieraita teillä lappaa, jos niille ei voi vauvaansa antaa syliin? Ja ihanko oikeasti on valittamisen aihe, jos anoppi haluaa vaihtaa vauvan vaipan? Relaa vähän, ap.

Vauva on ollut hetkiä tätien, setien ja isovanhempien sylissä. Anopin toive on että vierailemme/meille tulisi paljon sukulaisia (hänen johdollaan) ja minä poistuisin takavasemmalle että he saavat olla vauvani kanssa. On eri asia vaihtaa vaippa kerran kuin tulla esim viideksi tunniksi kotiimme vaatimaan vauvaa vain itselleen niin että äidin ei tulisi ollenkaan ottaa kontaktia vauvaan. Ap

Minä uskon ja ymmärrän sinua, koska olen itsekin kokenut tuon. Ei se tunnu hyvältä.

Täällä voi lukea ilmaiseksi kirjan isovanhemmille:

https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/suukkoja-ja-saroja-sukupolvisuhtei…

https://www.vaestoliitto.fi/isovanhemmat/

Muista sitten nykäistä hihnasta ajoissa ettei vauva ehdi puraisemaan, kun totuttelet sitä muihin tuolla ulkona.

Vierailija kirjoitti:

Vauvalla kestää 3kk kiintyä hoitajaan. Pidä anopille korona raja. Sinä olet lapsen äiti, miehesi lapsen isä. Olette parasta lapsellenne. Minun mielestä pientä ei saa altistaa turvattomuudelle vieraiden ihmisten parissa.

Onnea❤️

No, kaipa tässä voi olla taustalla sellainenkin ajatus anopilta, että haluaa varmistaa lapsen kiintymyksen itseään kohtaan juuri tällä, että yrittää luoda kiintymyssuhdetta vauvaan ja siksi pitää saada olla kahdestaan ilman äitiä, jotta vauvan ensisijainen kiintymyksenkohde ei olisi saatavilla. Koska kun ensisijainen kiintymyksenkohde on poissa, vauva kiintyy siihen, joka häntä hoitaa. Eli haluaa olla epäterveellä tavalla lapselle rakkain ja tärkein. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ota nyt hyvä ihminen sitä omaa aikaa, kun sitä tarjotaan.

Mullahan on sitä monta tuntia viikossa. Lapsella on turvallinen ja huolehtiva isä! Määräilevä anoppi ei todellakaan saa minua viettämään omaa aikaa hyvillä mielin. Vauvamme myös nukkuu erittäin hyvin öisin joten en ole edes päiväunia kaivannut. Ap

Sanopas nyt miten se anoppi todella määräilee? Kuulostaa enemmän anoppivihalta kuin vauvan hoitoon liittyvältä ongelmalta.

Voihan ikävä kohtelu muuttua vihaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Muista sitten nykäistä hihnasta ajoissa ettei vauva ehdi puraisemaan, kun totuttelet sitä muihin tuolla ulkona.

Jollain menee vauvat ja koirat sekaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vauvalla kestää 3kk kiintyä hoitajaan. Pidä anopille korona raja. Sinä olet lapsen äiti, miehesi lapsen isä. Olette parasta lapsellenne. Minun mielestä pientä ei saa altistaa turvattomuudelle vieraiden ihmisten parissa.

Onnea❤️

No, kaipa tässä voi olla taustalla sellainenkin ajatus anopilta, että haluaa varmistaa lapsen kiintymyksen itseään kohtaan juuri tällä, että yrittää luoda kiintymyssuhdetta vauvaan ja siksi pitää saada olla kahdestaan ilman äitiä, jotta vauvan ensisijainen kiintymyksenkohde ei olisi saatavilla. Koska kun ensisijainen kiintymyksenkohde on poissa, vauva kiintyy siihen, joka häntä hoitaa. Eli haluaa olla epäterveellä tavalla lapselle rakkain ja tärkein. 

Erittän sairasta käytöstä. Sitäkö se mun lapseton siskonikin teki, kun väkisin aina kantoi lasta jonnekin pois ulottuviltani ja kouristuksenomaisesti piti sylissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yli-innokas anoppi ja ahdistunut omistushaluinen äiti on hemmetin huono yhdistelmä.

Totuus on se, että jos haluat parisuhteesi onnistuvan, tee jonkunlaisia kompromissejä. Saat anopista hyvän lastenhoitajan, kun lapsi on isompi ja riitely miehen äidin kanssa jostain vaipanvaihdosta tuskin johtaa siihen, että miehelläsi on hyvä olla.

Sä saat olla sen lapsen kanssa koko lopun ikääsi. Teidän välit tuskin hajoaa siihen, että sen ympärille kasvaa rakastavien ihmisten joukko.

Itse sairastuin todella pahasti kun vauva oli 4 kuukautta. Oma anoppini tuli hätiin ja piti homman käynnissä pari viikkoa. Toi lapsen rinnalle ja hoiti kaikki muut asiat.

Itse asiassa, äidin kuuluukin olla symbioosissa lapsensa kanssa kun kyse on vastasyntyneestä. Vai miten vauva muka voi olla symbioosissa, jos vauvan äiti ei ole toisena osapuolena. Ei tarvitse tehdä mitään kompromisseja, että joku muu saa päättää. Tuskin kukaan haluaa että oma äiti päättää aikuisen naisen omasta elämästä, miksi anopin pitäisi saada. Oman lapsen hoitaminen hyvin ja omistautuneesti on tärkeä asia, anoppi pelkää, että jää ulkopuoliseksi ja hänen tulee käsitellä omat henkiset ongelmansa itse. Hän ei ole lapsen äiti, vaan nimenomaan apu, mikäli apua halutaan. Jos apua ei haluta, ei toisten elämään voi puuttua. Rajatonta ja röyhkeää, eikä todellakaan lapsen etu alkaa häiriköidä nuorta perhettä. Anoppi ei kuulu tähän perheeseen, ja jos se vaipanvaihto on niin mitätön asia, niin anoppi perääntyköön vaatimuksissaan. 

Ei todellakaan ole vauvan äidiltä itsekästä haluta huolehtia OMASTA lapsestaan. Jos parisuhteen hyvinvointia mietitään, niin mies ilmoittaa, että tällaisen aika on myöhemmin. Nyt on äidin ja lapsen kahdenkeskisyyden aika. Ei ole äidin syy, eikä äidissä ole yhtään mitään vikaa, vaan anopissa ja hänen röyhkeydessään!

Lisään omaan kmommenttiini, että tässä viittaan nimenomaan siihen, että Ap kertoo, että he ovat myös tavanneet lähisukua, he ovat antaneet muidenkin pitää sylissä ja vaihtaa vaippaa, mutta se mikä tuntuu pahalta on, että äiti halutaan siirtää syrjään. Se on väärin. 

Anoppisi kuulostaa pähkähullulta. Kaiken maailman virusta pyörii nyt ja esim RS-virus on hengenvaarallinen vauvalle. Myös vanhempien pitäisi antaa tutustua vauvaan rauhassa.

MUTTA lapsen on myös hyvä oppia jossain vaiheessa muidenkin turvallisten aikuisten läheisyyttä ja hoitotoimenpiteitä. Se auttaa lasta kehittämään kommunikaatiotaan ja tottumaan erilaisiin kommunikointitapoihin. Myös äidin (ja miksi ei isänkin) on hyvä irtautua vauvakuplasta. Mitä pienempi vauva, sitä vähemmän aikaa kerrallaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vauvalla kestää 3kk kiintyä hoitajaan. Pidä anopille korona raja. Sinä olet lapsen äiti, miehesi lapsen isä. Olette parasta lapsellenne. Minun mielestä pientä ei saa altistaa turvattomuudelle vieraiden ihmisten parissa.

Onnea❤️

No, kaipa tässä voi olla taustalla sellainenkin ajatus anopilta, että haluaa varmistaa lapsen kiintymyksen itseään kohtaan juuri tällä, että yrittää luoda kiintymyssuhdetta vauvaan ja siksi pitää saada olla kahdestaan ilman äitiä, jotta vauvan ensisijainen kiintymyksenkohde ei olisi saatavilla. Koska kun ensisijainen kiintymyksenkohde on poissa, vauva kiintyy siihen, joka häntä hoitaa. Eli haluaa olla epäterveellä tavalla lapselle rakkain ja tärkein. 

Erittän sairasta käytöstä. Sitäkö se mun lapseton siskonikin teki, kun väkisin aina kantoi lasta jonnekin pois ulottuviltani ja kouristuksenomaisesti piti sylissä.

Ei välttämättä, mutta jos vastasyntynyt vauva aina annetaan jollekin tietylle toiselle lohdutettavaksi, vaikka vauvan äiti on samassa huoneessa. Ja jos ei tämä toinen henkilö ole paikalla, niin lapsi laitetaan sitteriin, vaikka äiti sanoo voisin ottaa lapseni syliin ja otetaan sitteristä vasta kun tämä toinen henkilö tulee ja annetaan hänelle syliin. Ja vaaditaan, että saadaan hoitaa vastasyntynyttä, viikkojen ikäistä vauvaa, ilman että äiti on paikalla, niin silloin uskoisin, että joku tällainen pyrkimys saattaa olla syynä. 

Vierailija kirjoitti:

Anoppisi kuulostaa pähkähullulta. Kaiken maailman virusta pyörii nyt ja esim RS-virus on hengenvaarallinen vauvalle. Myös vanhempien pitäisi antaa tutustua vauvaan rauhassa.

MUTTA lapsen on myös hyvä oppia jossain vaiheessa muidenkin turvallisten aikuisten läheisyyttä ja hoitotoimenpiteitä. Se auttaa lasta kehittämään kommunikaatiotaan ja tottumaan erilaisiin kommunikointitapoihin. Myös äidin (ja miksi ei isänkin) on hyvä irtautua vauvakuplasta. Mitä pienempi vauva, sitä vähemmän aikaa kerrallaan.

Sille ei ole mitään kiirettä.

Ja vanhemmat päättää ketkä kokevat turvallisiksi aikuisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi jestas teitä pösilöitä!! Ap kertoi että tapaavat säännöllisesti sukulaisia ja he pitävät myös vauvaa sylissä. Kuulostaa hyvältä! Sen sijaan apn anoppi vaatii että pari kuukautta sitten äidiksi tullut ap antaa vauvansa mummon leluksi, kuin mikäkin kiertopalkinto jota voi heitellä sylistä toiseen ja äiti käsketään pois. Vauva ei tuosta saa mitään iloa.

Ei niin, mutta se äiti voisi saada. Onpa kauheeta, jos hetken ei ole vauvaa pitämässä silmällä. On totta, että apn anopin pitäisi kunnioittaa apta ja uskoa kerrasta. Mutta onko ap edes sanonut, että kiitos ihanasta ajatuksesta, mutta en tarvitse omaa aikaa vai onko hän vain pahastunut suoraan? Ja miksi ap ei sit rajaa anoppiaan, jos ihan nyt ongelmaksi asti tämä on muodostunut? Jos apn mieskin on tyytyväinen siihen, että ap ottaa oman aikansa silloin kun vauva on isällään, miksi hän ei sano siitä äidilleen? Kyllä minustakin kuulostaa nyt enemmän siltä, että ap ei halua päästää vauvasta hetkeksikään irti.

No olisko siinäkään mitään väärää, jos vastasyntyneen vauvan äiti kokisi niin, koska sekin vaihe menee ohi, ja melko pian meneekin. nIin miksi ei voisi sitä aikaa äidille suoda aj muut sukulaiset saa sitten tutustua vauvaan. Miksi heillä pitää olla samat ns oikeudet kuin vauvan äidillä, jolla hormonit ohjaa käytöstä myös. luonto. Kun taas näillä muilla se että vaaditaan itselle tänä aikana väkisin, johtuu jostain ihan muusta..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole tosiaan pitänyt vauvaa eristyksissä, vaan olemme tavanneet läheisiä (myös anoppi) joka viikko syntymästä lähtien. Ja en missään nimessä kiellä muita pitämästä sylissä, useimmat osaa kohteliaasti kysyä tarvitsemmeko apua vauvan kanssa. Anopin "toive" tuntuu olevan että kun on muita ihmisiä paikalla niin minä voisin hyvin kadota vauvan läheltä että tutustuu muihin. Vaisto sanoo ettei tämä ole ok :/ ap

Vaistosi on oikeassa, tuo ei olekaan normaalia. Meillä mun vanhempi käyttäytyi saman tyylisesti. Lapsen kasvaessa tuli koko ajan enemmän ja enemmän asioita, joista hänellä oli hyvin vahvoja mielipiteitä. Soitti haukkumispuheluita ja mustamaalasi meitä muille ihmisille, jos ei "toteltu". Tilanne eskaloitui niin, että lopulta ei ollut enää muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa tekemisissä oleminen kokonaan. Mitä nopeammin laitat stopin tuollaiselle teidän asioihin puuttumiselle ja lapsen omimiselle, sen parempi kaikille osapuolille. Ehkä löydätte vielä jonkin tavan olla terveesti tekemisissä, vaikka etäisyyttä pitäisikin ottaa. Tai sitten ette löydä, mutta turha sitäkään on vuosikausien päähän venyttää.

Meillä myös miehen äiti ja sisko käyttäytyivät todella erikoisesti kun sain lapsia. Siksi oli otettava iso etäisyys. Minun annettiin ymmärtää, etten kykene hoitamaan lapsia (olen korkeasti koulutettu, täysjärkinen, hyvin tunnollinen ihminen). Sanottiin, että heidän täytyy opettaa, kun heillä on lapsista niin paljon kokemusta. Oltiin sitä mieltä ihan suoraan sanoen, että 1-viotias pitää anoppia äitinään. Kaikki mitä tein oli väärin ja tästä sanottiin. Jos lapsi harjoitteli portaissa kävelyä, tultiin tuhatta ja sataa paikalle, riuhtaistiin lapsen käsi omaan ja sanottiin, että huolimatonta antaa harjoitella portaissa. Vaikka oli siinä iässä, että osasi ja pystyi. Ruokin väärin lapsia, kasvatin väärin, minulla ei ollut äidin vaistoa kuten heillä. Lapset käytiin sukuvierailulla repimässä kädestä heidän hoteisiin, kun liikaa olivat äidin kanssa kuulemma. Käytännön ihminenkään en ollut. Nyt lapset ovat jo isoja, mukavia, empaattisia, sosiaalisia ja koulussa kympin oppilaita.

Ehkä ihan kaikki ei mennyt huonolla äidillä pieleen tai sitten minulla on käynyt vain hyvä mäihä lasten suhteen.

Hyvin samanlaista kohtelua olen saanut itsekin, etten osaa mitään, heidän pitää antaa opettaa, kun minä en osaa. Ja korkea koulutustaso minullakin. Yrittävät ilmeisesti omaa huonommuuden tunnettaan purkaa, mutta on tosi törkeetä käyttää siihen lasta välikappaleena. 

Mut ku yhdelle sopii yks ja toiselle toinen.

Meillä lapsi oli 7pvä vanhana rehtorin pöydällä, kun äiti tentissä. Äiti valmistui ja lapsestakin näin 20-vuoden jälkeen voi jo varovaisesti todetta, ettei pahasti tullut vauriota asiasta. Yökyläilyt kummien ja sukulaisten luona lapsi aloitti 3kk vanhana ja reilusti alle vuoden ikäisenä oli jo viikon erossa vanhemmista.

Mutta tuota anopin "sählämistä" en kyllä katsoisi, vaan vanhemmat tekee lasta koskevat päätökset.

Jos itse olet sitä mieltä, että et vie lasta kylään niin sitten et vie ja sinulle rohkeutta sanoa anopille suoraan, että meillä lasta kasvatetaan näin ja piste.