Hukun töihin
Työtä ei johdeta mitenkään. Esimies lupailee sinne tänne erilaisten projektien valmistuvan hetkessä. Työtä on niin paljon, etteivät esimiehen lupaamat aikataulut pidä edes projektin alussa. Olen täysin kyllästynyt. Montako vuotta tällaista menoa voi jaksaa?
Kommentit (62)
LOPETTAKAA OLEMASTA KILTTEJÄ TYTTÖJÄ!
Tai sitten vaan olette ja kärsitte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä sitten jos saat potkut koska et pystynyt mahdottomiin? Silloin potkut ovat laittomat ja saat kivat korvaukset. Suomi ei ole näissä asioissa mikään Nicaragua.
Ai niillä korvauksillako pitäisi pärjätä vuosikymmeniä? En pelkää potkuja. Pelkään ettei mitään järkeviä työpaikkoja ole nykyään edes olemassa.
Laittomien potkujen tapauksessa saatte työnne takaisin korvausten lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä sitten jos saat potkut koska et pystynyt mahdottomiin? Silloin potkut ovat laittomat ja saat kivat korvaukset. Suomi ei ole näissä asioissa mikään Nicaragua.
Ai niillä korvauksillako pitäisi pärjätä vuosikymmeniä? En pelkää potkuja. Pelkään ettei mitään järkeviä työpaikkoja ole nykyään edes olemassa.
Eli asenteenne on pelkkää voivottelua.
Vierailija kirjoitti:
LOPETTAKAA OLEMASTA KILTTEJÄ TYTTÖJÄ!
Tai sitten vaan olette ja kärsitte.
Ongelma ei ole työntekijöissä. Ongelma on työnantajissa. Työtä ei ole mukavaa tehdä huonoissa olosuhteissa. Viime kädessä häviäjä on työnantaja, kun ammattitaitoinen porukka marssii kyllästyneenä ulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä sitten jos saat potkut koska et pystynyt mahdottomiin? Silloin potkut ovat laittomat ja saat kivat korvaukset. Suomi ei ole näissä asioissa mikään Nicaragua.
Ai niillä korvauksillako pitäisi pärjätä vuosikymmeniä? En pelkää potkuja. Pelkään ettei mitään järkeviä työpaikkoja ole nykyään edes olemassa.
Eli asenteenne on pelkkää voivottelua.
Itse olet vapaaehtoisesti tämän ketjun pariin hakeutunut.
Vierailija kirjoitti:
Otan vinkkejä vastaan, kos joku tietää sellaisen työpaikan, jossa ei tarvitse koko ajan painaa sata lasissa, vaan saa rauhassa keskittyä töihin.
Mun mielestä töitä ei ole liikaa, jos ne ehtii työajalla tekemään. Sitten, kun joutuu toistuvasti venyttämään päivää niin sitten niitä on liikaa. Töissä tehdään töitä, suurimmaksi osaksi "100 lasissa", ja vapaalla palaudutaan. Toki jokapaikassa on jonkun verran niitä 80% suorittajia, mutta YT:t toivottavasti hoitaa ne ensimmäisenä....
Itse teen työt omalla tahdillani. En tee vapaa-ajalla työhommia, sähköposteja en lue neljän jälkeen enkä työpuhelimeen vastaa. Tekemistä kyllä riittää töissä, projektit ei tosiaankaan valmistu ajallaan, mutta se ei ole minun ongelmani. Ongelma on esimiehen tai esimiehen esimiehen. Mitäpä sitä turhaan stressaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä sitten jos saat potkut koska et pystynyt mahdottomiin? Silloin potkut ovat laittomat ja saat kivat korvaukset. Suomi ei ole näissä asioissa mikään Nicaragua.
Ai niillä korvauksillako pitäisi pärjätä vuosikymmeniä? En pelkää potkuja. Pelkään ettei mitään järkeviä työpaikkoja ole nykyään edes olemassa.
Laittomien potkujen tapauksessa saatte työnne takaisin korvausten lisäksi.
Suomessa laittomia irtisanomisia ei yleensä peruta.
Meilläkin töissä tuollaista.
Meidän alueella taloyhtiöt omistavat isännöintifirman ja isännöintifirma haki porrassiivoojaa, joka asuisi tässä alueella. Ihan tosissaan harkitsin asiantuntijatyön vaihtamista porrassiivoojan hommaan omassa taloyhtiössä ja tässä lähellä. En uskaltanut ja nyt olen kateellinen naapurille, joka tekee töitä omaan tahtiin pitkin päivää.
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin töissä tuollaista.
Meidän alueella taloyhtiöt omistavat isännöintifirman ja isännöintifirma haki porrassiivoojaa, joka asuisi tässä alueella. Ihan tosissaan harkitsin asiantuntijatyön vaihtamista porrassiivoojan hommaan omassa taloyhtiössä ja tässä lähellä. En uskaltanut ja nyt olen kateellinen naapurille, joka tekee töitä omaan tahtiin pitkin päivää.
Ymmärrän täysin.
Työpaikassa eräs henkilö sai potkut, kun alkoi tehdä liian työmäärän kuormittamana työssään virheitä. 😕
Vierailija kirjoitti:
Työpaikassa eräs henkilö sai potkut, kun alkoi tehdä liian työmäärän kuormittamana työssään virheitä. 😕
Työnantaja säästi sairaslomakuluissa, kun ei tarvinnut potkujen takia maksaa niitä.
Ihmettelen sitä miksi ei voi olla normaalia työtä. Joka paikassa on ihan neuroottinen pakkomielle vetää kaikki niin kireäksi että työstä tulee ikävää puurtamista. Ei se pitkässä juoksussa ole hyvä tapa kilpailla.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen sitä miksi ei voi olla normaalia työtä. Joka paikassa on ihan neuroottinen pakkomielle vetää kaikki niin kireäksi että työstä tulee ikävää puurtamista. Ei se pitkässä juoksussa ole hyvä tapa kilpailla.
Ei ole. Jos työmäärä olisi kohtuullinen, pystyisivät ihmiset paremmin keskittymään töihinsä = > tulosta syntyisi enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen sitä miksi ei voi olla normaalia työtä. Joka paikassa on ihan neuroottinen pakkomielle vetää kaikki niin kireäksi että työstä tulee ikävää puurtamista. Ei se pitkässä juoksussa ole hyvä tapa kilpailla.
Ei ole. Jos työmäärä olisi kohtuullinen, pystyisivät ihmiset paremmin keskittymään töihinsä = > tulosta syntyisi enemmän.
Sairaslomat ja keskeytykset työurat käyvät pitkällä aikavälillä todella kalliiksi. Liian pitkälle viety työelämän tehostaminen ei ole halpaa lystiä edes työnantajalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimiehen lupaamat epärealistiset aikataulut tekevät työstä todella raskasta. On ikävä työskennellä projekteissa, joita ei ole mitenkään mahdollista saada vietyä tavoiteaikataulussa läpi.
Olisiko projektissa työskentely vähemmän ikävää, jos sen tavoite olisi: teette nyt sen verran kuin osaatte ja kaikkien muiden töiden jälkeen jaksatte sekä vähän sen mukaan, mitä henkilöresursseja oma-aloitteisesti projektiin sattuu hakeutumaan. Kun teistä lopulta sopivalta tuntuu, voidaan katsoa miten projekti on edennyt sekä tulevatko sen mahdollisesti tuottamat tulokset yrityksemme/organisaatiomme toimintaa ja jos tukevat, ovatko ne ajallisesti vielä siinä vaiheessa yrityksemme/organisaatiomme hyödynnettävissä.
Eli väittäisin, että ilman mitään tavoiteaikataulua mikään projekti ei olisi sen teettäneelle organisaatiolle hyödyksi ja se se vasta motivaatiota syökin. Jos aikataulut ovat oikeasti epärealistiset, ne on aina projektin omistajan/ohjausryhmän/tms kanssa sovittavissa. Sama, jos syystä tai toisesta tulee poikkeamaa, joka on oikeasti selitettävissä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö voisi olla kiirettä: se on tavallaan yksi eteenpäin vievä voima projekteissakin
No ei ole mitään resursseja käytettävissä. Esimies lupailee kaikenlaista, koska se kuulostaa hänestä sillä hetkellä hyvältä. Ei ole rahaa ostaa osaamista ulkopuolelta eikä sitä ole yksikössä kuin hyvin niukasti käytössä. Sitten hirveä määrä projekteja junnaa paikallaan, kun mitään ei ehditä kunnolla viedä eteenpäin.
Keskusteluiden aikana esimies ei ole tähän mennessä edes summittaisesti muistanut monenko projektin hän on luvannut lähiaikoina käynnistyvän. Hän ei pidä mitään lukua mistään ja on ihmeissään kun asiat eivät nollaresursseilla etenekään vauhdilla itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimiehen lupaamat epärealistiset aikataulut tekevät työstä todella raskasta. On ikävä työskennellä projekteissa, joita ei ole mitenkään mahdollista saada vietyä tavoiteaikataulussa läpi.
Olisiko projektissa työskentely vähemmän ikävää, jos sen tavoite olisi: teette nyt sen verran kuin osaatte ja kaikkien muiden töiden jälkeen jaksatte sekä vähän sen mukaan, mitä henkilöresursseja oma-aloitteisesti projektiin sattuu hakeutumaan. Kun teistä lopulta sopivalta tuntuu, voidaan katsoa miten projekti on edennyt sekä tulevatko sen mahdollisesti tuottamat tulokset yrityksemme/organisaatiomme toimintaa ja jos tukevat, ovatko ne ajallisesti vielä siinä vaiheessa yrityksemme/organisaatiomme hyödynnettävissä.
Eli väittäisin, että ilman mitään tavoiteaikataulua mikään projekti ei olisi sen teettäneelle organisaatiolle hyödyksi ja se se vasta motivaatiota syökin. Jos aikataulut ovat oikeasti epärealistiset, ne on aina projektin omistajan/ohjausryhmän/tms kanssa sovittavissa. Sama, jos syystä tai toisesta tulee poikkeamaa, joka on oikeasti selitettävissä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö voisi olla kiirettä: se on tavallaan yksi eteenpäin vievä voima projekteissakin
No ei ole mitään resursseja käytettävissä. Esimies lupailee kaikenlaista, koska se kuulostaa hänestä sillä hetkellä hyvältä. Ei ole rahaa ostaa osaamista ulkopuolelta eikä sitä ole yksikössä kuin hyvin niukasti käytössä. Sitten hirveä määrä projekteja junnaa paikallaan, kun mitään ei ehditä kunnolla viedä eteenpäin.
Keskusteluiden aikana esimies ei ole tähän mennessä edes summittaisesti muistanut monenko projektin hän on luvannut lähiaikoina käynnistyvän. Hän ei pidä mitään lukua mistään ja on ihmeissään kun asiat eivät nollaresursseilla etenekään vauhdilla itsestään.
Edeltäjät ovat lähteneet tuohon kyllästyttyään. Taidan alkaa itsekin katsella mitä muualla olisi tarjolla.
Onko joku asuntovelallinen onnistunut downshiftaamalla parantamaan elämänlaatuaan? Vai oliko elämänmuutos pommi?
Ai niillä korvauksillako pitäisi pärjätä vuosikymmeniä? En pelkää potkuja. Pelkään ettei mitään järkeviä työpaikkoja ole nykyään edes olemassa.