Lue keskustelun säännöt.
olisi päätöksen aika erotakko vai ei. KOKEMUkSia kaivataan kipeästi
12.03.2015 |
Tilanteeni on tämä: 5kk sitten mieheni jäi kiinni että hänellä on toinen nainen. Oli ollut jo pitempään etäinen ja välttelevä. Seksiä oli mutta ei samalla tavalla kuin ennen. Yritin keskustella asiasta tuloksetta. Aina sama vastaus 'ei ole mikään' tai 'anna olla'. Koin jääväni paljosta paitsi.
Tietenkin aloin epäillä jotain. Tein miehelleni omaliittymä sivut mistä sain puhelutiedot mitkä kertoivat kaiken. Monia puheluita ja kymmeniä tekstiviestejä toiselle naiselle päivittäin. Näytin nämä miehelle ja vaadin selitystä. Selitystä ei ollut. Kertoi ihastuneensa. Kiisti seksin mutta kerto että jonkunlainen suhde on.
Mies lupasi lopettaa mutta eipä lopettanut. Taas puhelutiedot kertoivat liikaa. Sitten kävimme saman keskustelun jossa Sovimme että me keskenämme selvitämme mitä teemme avioliiton kanssa, ilman kolmatta osapuolta. Kaikki sujuikin hyvin, tunsin taas eläväni ja etta sain asioista otetta. Mieskin minusta yritti.
Eräänä iltana mies tuli kotiin ja katsoin ikkunasta että laittoi jotain auton hanskalokeroon. Sitten tajusin. Siellä oli oltava jotain. Toivoin olevani väärässä, toivoin että tämä painajainen loppuisi jo. Odotin että mies nukahtaa ja menin katsomaan. Siellä oli toinen puhelin... Iski lujaa, olin polvillani auton vieressä, puhelin kädessäni kun siihen syttyi valo. Yksi uusi tekstiviesti, 'ikävä'. muut viestit oli poistettu, puhelin tiedoista kävi ilmi että puhelinta oli käytetty kyllä...
Aamulla viskasin puhelimen ukolle päin näköä ja kiitin 22vuotta liitosta. Mies ei juuri sanonut sanaakaan asiaan. Lähdin niiltä sijoiltani ystäväni luo missä olin viikon miehen yhteydenottoihin vastaamatta. Mies kuitenkin ylitti saada minut puhumaan. Lopulta ilmoitin palaavani kotiin, ainaki hetkeksi.
Kotona asuin kuukauden kunnes muutin vuokralle. Nyt olen asunut muualla mutta olen ollut paljon yhteydessä mieheeni. Olemme olleet pariin otteeseen sängyssäki. Uskon toisen naisen nyt olevan historiaa mutta arvet tuosta ovat syvät. Mies ei osaa sanoa miten jatkettaisiin. On aika normaalisti. Välillä puhumme asiasta ja joskus mies kertoo pitkään olleensa tyytymätön ja pitääkö minua ehkä vain parhaana ystävään, toisinaan näen merkkejä etta haluaisi jatkaa.
Nyt vuokra asuntoni vuokrasopimus loppuu, olimme sopineet vuokran antajan kanssa 6kk vuokrauksen. Haluaisin muuttaa takaisin kotiini. Haluaisin kaiken ennalleen. Olen mielettömän mustasukkainen mieheltäni, oksettaa ajatella että hän olisi jonku muun kanssa.
Oletteko selvinneet vastaavasta tilanteesta? Saisiko luottamuksen takaisin.. Pelkään jääväni yksin. Pelkään kaikkea. Kuinka selviäisin yksin jo rahallisesti..
Kommentit (45)
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 10:56"]Onko sinulla lapsia? Jos on, niin minkä ikäisiä ja miten suhtautuvat eroonne?
Jos ei ole, niin mieti motiivejasi palata yhteen. Pelkkä "se on mun mies, enkä halua, että kukaan muu sitä saa" tai se, että pelkäät jääväsi yksin eivät ole minusta oikeita ja hyviä syitä palata yhteen.
Jos miehesi on kyennyt tuollaiseen petollisuuteen sinua kohtaan, hänellä ei juurikaan ole moraalia tässä asiassa, ja on vain ajan kysymys, koska hän pettää taas. Raaka tosiasia on tämä, jos ja kun miehesi ei oikein vaikuta tuntevan syyllisyyttä ja katuvan pettämistään.
[/quote]
On meillä lapsia, täysi-ikäisiä jo. Asuvat isänsä luona tai siis onhan se minunkin kotini.
Miehen yrityksestä saada minut takaisin en ota selvää. Niinkun sanoin olemme pari kertaa ajautuneet sänkyyn,eli jollain tavalla edelleen haluaa minua ainakin. Toistelee että on niin hankalaa, en ota selvää mikä on hankalaa? Ovat kuulemma pärjänneet hyvin lasten kanssa siellä..
Kai se on tää kevätkin. Haluaisin herätä onnellisena kotonani kevät auringon paistaessa ikkunasta. Nyt tuntuu ettei minulla ole edes kotia.
Luulen oikeasti että toista naista ei nyt ole kuvioissa koska mies on kyllä hyvin tavoitettavissa ja puhelin liittymän tiedoissa ei ole toiselle naiselle laitettu viestejä. Voi toki myös soitella ykkösiä ja nainen soittaa mutta silti en usko koska mies vastaa melkein aina puheluihini ja on paljon kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:56"]Mulla on vähän samantapainen tilanne paitsi että asutaan saman katon alla vielä ja lapset pieniä. Ollaan käyty terapiassa ja nyt kun se toinen nainen jätti miehen niin sanoo että tekee kaikkensa ettei erottais. Vaikea luottaa kun on niin paljon pystynyt valehtelemaan ja salaamaan.
..
Helpompi tie olisi ehkä erota. Mietin vaan että olen lapsille velkaa sen että yritän vaikka se olisikin mulle vaikeaa. Kai se sitten selviää tuleeko tästä yhtään mitään.
..
Sinulle en osaa sanoa juuta enkä jaata. Uskon että itse olisin eronnut jos ei olisi noita lapsia. Voi olla että erotaan joka tapauksessa vielä mutta nyt ajattelen että pystyn yrittämään kunhan mies todistaa ettei pidä yhteyttä toiseen naiseen enää. Meilläkin puhelutiedot ovat paljastaneet yhteydenpidon vielä senkin jälkeen kun mies sanoi että suhde on ohi. Monta kertaa. Tavanneet eivät enää ole, en halua kertoa mistä sen tiedän.
[/quote]
Minä taas näen eron vaikempana vaihtoehtona. Siksi tämä onki niin vaikeaa..
Ap
Kerran voi antaa anteeksi, noin montaa kertaa ei. Varsinkaan kun mies vielä keksii keinoja miten salaa toimintansa paremmin (uusi puhelin)! Sitäpaitsi jos mies ei edes hätäänny kun lähdet eikä näytä yhtään katuvan.
Mikä siinä teidän avioliitossa on sitten miehen kannalta ollut vikana? Eihän teidän ole mitään järkeä palata yhteen ennen kuin kumpikin voitte olla liitossanne onnellisia.
Jollain osalla mies hätääntyi kun lähdin. Se meni kumminki ohi. Ei anellut takaisin vaan oli lähinnä loukkaantunut, kai surullinenkin. Käyttääkin tätä usein jos tulee riitaa 'itse lähdit ' ja vetoaa tähän myös jos kysyn missä on ollut yms.
Miehen mielestä meillä ei kai ollut mitää yhteistä, tulevaisuus ei mennytkään niinkuin aluksi ajattelimme, minusta meillä meni hyvin! Molemmilla oli omat menot mutta minusta teimme yhdessäkin asioita..
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 11:33"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 10:56"]Onko sinulla lapsia? Jos on, niin minkä ikäisiä ja miten suhtautuvat eroonne? Jos ei ole, niin mieti motiivejasi palata yhteen. Pelkkä "se on mun mies, enkä halua, että kukaan muu sitä saa" tai se, että pelkäät jääväsi yksin eivät ole minusta oikeita ja hyviä syitä palata yhteen. Jos miehesi on kyennyt tuollaiseen petollisuuteen sinua kohtaan, hänellä ei juurikaan ole moraalia tässä asiassa, ja on vain ajan kysymys, koska hän pettää taas. Raaka tosiasia on tämä, jos ja kun miehesi ei oikein vaikuta tuntevan syyllisyyttä ja katuvan pettämistään. [/quote] On meillä lapsia, täysi-ikäisiä jo. Asuvat isänsä luona tai siis onhan se minunkin kotini. Miehen yrityksestä saada minut takaisin en ota selvää. Niinkun sanoin olemme pari kertaa ajautuneet sänkyyn,eli jollain tavalla edelleen haluaa minua ainakin. Toistelee että on niin hankalaa, en ota selvää mikä on hankalaa? Ovat kuulemma pärjänneet hyvin lasten kanssa siellä.. Kai se on tää kevätkin. Haluaisin herätä onnellisena kotonani kevät auringon paistaessa ikkunasta. Nyt tuntuu ettei minulla ole edes kotia. Luulen oikeasti että toista naista ei nyt ole kuvioissa koska mies on kyllä hyvin tavoitettavissa ja puhelin liittymän tiedoissa ei ole toiselle naiselle laitettu viestejä. Voi toki myös soitella ykkösiä ja nainen soittaa mutta silti en usko koska mies vastaa melkein aina puheluihini ja on paljon kotona.
[/quote]
Ok, no jos lapset ovat jo aikuisia, niin heistä ei tarvitse niin huolehtiakaan.
Minä en sinuna palaisi yhteen. Miehesi ei sinua edes juurikaan ilmaise kaipaavansa - miehenä se toki nai, jos on tarjolla. Mutta kun ei ole edes katunut mitään tai tehnyt selväksi, että on jättänyt rakastajattarensa, niin olet sä kyllä aika epätoivoinen, kun edes harkitset palaamista tuommoisen kanssa yhteen. ANNA OLLA JO! Hommaa uusi vuokra-asunto, ja tällä kertaa kunnon sopimuksella ja rakenna kotisi siihen!
Olet nyt tähän asti asustellut toisaalla väliaikaisella järjestelyllä, joten et ole oikeastaan edes antanut itsellesi lupaa kotiutua omillesi. Tee se nyt, päätä, että aloitat oman uuden elämän ja luo siitä uudesta kodista mahdollisimman viihtyisä. Ala myös käydä ulkona ja solmia tuttavuutta muihin miehiin, älä roiku eksässä enää. Paska mikä paska - pakko sanoa näin, kun ei ole mokoma edes anteeksi pyytänyt, tai ainakin sellaisen käsityksen sain kommenteistasi.
9
Taidat kaivata omaa kotiasi ap. Mies voi muuttaa pois, hän tämän aiheutti ja sinä takaisin omaan kotiinsa. Ehkä mies siellä vuokra luukussa huomaa mistä jää paitsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieti, haluatko elää loppuelämäsi tuota asiaa pohtien ja sitä surren. Koska jos palaat yhteen miehen kanssa, et voi sitä koskaan unohtaa. Voit ehkä antaa anteeksi ja yrittää luottaa, mutta muistat sen kuitenkin joka päivä, joka tunti. Aina kun teille tulee riitaa, tulet vetämään tuon kortin esiin. Muistat sen joka kerta kun miehesi ottaa puhelimen esiin. Ajattelet toista naista aina kun miehesi on hiljaa tai apea tai poissa kotoa. Et voi ikinä unohtaa, jos jatkat miehesi kanssa. Sitäkö haluat?
Voit myös jättää asian taaksesi ja jatkaa omaa elämääsi, tehdä siitä parhaan mahdollisen joko yksin tai jonkun toisen kanssa. Voit päästää irti ja olla onnellinen.
Eroaminen on v-mäistä ja kaiken tuskan läpi käyminen vielä ikävämpää. Siitä voi kuitenkin selvitä ja huomata että ei ollut itsekään kovin onnellinen suhteessa. Älä palaa ainakaan ihan vielä, vaan keskity itseesi ja omaan hyvinvointiisi. Löydä itsesi uudestaan ja nauti elämästä. Kun opit arvostamaan itseäsi, voit miettiä haluatko palata petollisen miehen luo vai ansaitsetko jotain parempaa. Kaipaatko todella elämääsi ihmistä, jonka uskollisuutta joudut pohtimaan päivittäin ja tuntemaan itsesi riittämättömäksi? Mies saa sinut pian uskomaan että pettäminen oli sinun syytäsi ja että mies tekee sinulle palveluksen jäämällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ap.. Juokse..juokse ja lujaa!
Kertomasi on kuin minun elämästäni kolme vuotta sitten. Minä palasin kotiin. Riuduin ja kuihduin. En ollut minä enkä mikään muukaan, olin varjo varjosta.
Mieheni lupasi ja lupasi. Pitikin lupauksensa mutta kaipasi kaikkia nämä vuodet tuota toista naista. Katkeroitui, näki minut esteenä onnelle tuon toisen kanssa.
Kaksi viikkoa sitten mies aamukahvia juodessaan purskahti itkuun. Kertoi kuinka kaipaa sitä toista naista, ei pysty tähän enää. Totuus oli etten minäkään pystynyt. Pakonomaisesti vain olimme yrittävinämme. Ja miksi?
Nyt siis avioero paperit laitettu ja sovimme omaisuuden jaosta. Jos olisin ollut silloin rohkeampi tämä olisi jotain tehty. Nyt kolmeen vuotta heitetty hukkaan ja viimeisetkin hyvät muistot haudattu
On miehen anteeksi pyytänyt ja katunut että loukkasi.
Jos tämä toinen nainen olisi vielä kuvioissa ei kai mies minua panisi vaan olisi jo tuon toisen naisen kanssa?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama tilanne mutta talo on minun. Mies ei halua erota eikä muuta pois. Mitä minun pitää tehdä että saab hänet pois.
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 13:17"]
On miehen anteeksi pyytänyt ja katunut että loukkasi. Jos tämä toinen nainen olisi vielä kuvioissa ei kai mies minua panisi vaan olisi jo tuon toisen naisen kanssa? Ap
[/quote]
Oletpa sinisilmäinen. Miksi ei? Hoitelihan hän sinua aiemminkin samaan aikaan kun oli rakkaansa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mitä ihmettä? Sinua on noin pahasti petetty ja olet menossa takaisin? En voi uskoa että edes mietit asiaa.
Nyt leuka pystyyn nainen ja lakkaa olemasta jonkun kynnysmatto. Mene terapiaan käsittelemään läheisriippuvuutesi.
Opit kyllä pärjäämään itseksesi. Paluuta vanhaan ei mitenkään enää ole.
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 17:55"][quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:56"]Mulla on vähän samantapainen tilanne paitsi että asutaan saman katon alla vielä ja lapset pieniä. Ollaan käyty terapiassa ja nyt kun se toinen nainen jätti miehen niin sanoo että tekee kaikkensa ettei erottais. Vaikea luottaa kun on niin paljon pystynyt valehtelemaan ja salaamaan.
..
Helpompi tie olisi ehkä erota. Mietin vaan että olen lapsille velkaa sen että yritän vaikka se olisikin mulle vaikeaa. Kai se sitten selviää tuleeko tästä yhtään mitään.
..
Sinulle en osaa sanoa juuta enkä jaata. Uskon että itse olisin eronnut jos ei olisi noita lapsia. Voi olla että erotaan joka tapauksessa vielä mutta nyt ajattelen että pystyn yrittämään kunhan mies todistaa ettei pidä yhteyttä toiseen naiseen enää. Meilläkin puhelutiedot ovat paljastaneet yhteydenpidon vielä senkin jälkeen kun mies sanoi että suhde on ohi. Monta kertaa. Tavanneet eivät enää ole, en halua kertoa mistä sen tiedän.
[/quote]
Minkälaista on asua tuollaisen kumppanin kanssa? Niinku ei ole edes päätetty jatletaanko vai ei. Mitenkään siinä pystyy pyörittämään arkea toisen naamaa katsellessa?
[/quote]
Mullahan on täällä oikein "vuoden isä"...Mies todellakin tsemppaa ja on alkanut ottaa enemmän vastuuta lasten suhteen jne ja sanoo että tekee kaikkensa. Mikäs hätä mulla tässä olis? No henkisesti on rankkaa tietysti on ja siksi sanoinkin että ero vois olla helpompi vaihtoehto koska joutuu työstämään tätä vielä ja koville ottaa. Katsotaan tuleeko tästä jotain, jos ei niin sitten erotaan mutta ainakin on sitten sisäinen rauha että olen itse yrittänyt enkä voi tehdä enempää. Mutta tosiaan yrittämiset on nyt jäissä kun odotan niitä todisteita. Ei tässä mitään hätää ole.
..
Siitä että miksi huolin miehen joka jää koska toinen nainen jätti. Mietin ehkä että mies "sekosi" rakkaudesta siihen naiseen ja nyt tuli järkiinsä . Ei se tietysti ole hyvä perustelu mutta jonkinlainen. Olishan se voinut lähteä jos olis halunnu. Ei kai ketään voi väkisin pitääkään? Nainen oli ihan valmis ja minä yllytin että lähtee jos ei ole onnellinen mun kanssa. No en siis todellakaan hyväksy asiaa mutta näin mun elämä vaan on menny ja nyt yritän pelata niillä korteilla mitä on.
Kuulostaa tutulta. Itse olin vain se toinen nainen.
Kuvio kun suoraa miehen vaimon suusta.
Meillä vain kävi niin että ensikerran kun jäimme kiinni, vaimo uhosi ja uhosi, kiristi Uhkaili ja ripustautui. Mikä ajoi miehen yhä tiukemmin mun luokse.
Vahti ja vaani miestä, tukehdutti suorastaan. Sitä enemmän mies halusi minua, itse sanoin että on vapaa palaamaan millon vain vaimonsa luo. Vaimosta tuli liian saatavilla oleva, minä pysyttelin kauempana.
Lopulta miestä ahisti niin paljo että pakkasi laukkunsa ja lähti kotoaan. Ei minun luokseni, sanoin ettei ole tänne tulemista kun kotona asiat kesken.
Erohan siitä heille tuli. Me olemme nyt olleet kohta vuoden yhdessä.
Mutta jos vaimo olisi ensimmäisen kerran toteuttanut uhkailunsa ja lähtenyt, olen varma että mies olisi kipittänyt takaisin, meidän suhteemme oli niin alku tekiöissä. Mutta kun vaimo vain Uhkaili eikä ikinä tehnyt asialle mitään me jatkoimme ja suhde syveni tasolle ettei mies voinut minusta päästä irti tai ainakaan palata ovimattoa muistuttavan vaimonsa luo.
Ole siis nainen! Itsenäinen ja omatahtoinen. Ihan sama katuuko miehesi vai ei, SINÄ ET MIKÄÄN RÄTTI! jos katuu niin hyvä - näkeepähän mitä menetti.
Mies kieltää että olisi ikinä harrastanut seksiä toisen naisen kanssa. Kertoo kyllä nähneensä välillä ja tiedettevästi tiedän hänen olleen siellä, mutta kieltää seksin.
Ap
Terveisiä melko samanlaisen tilanteen kokeneelta. Yhtä monta kertaa piti hölmönä uskoa hätävalheita ennen kuin pakkasin kamani ja poistuin vuokrakämppään. Vuoden jälkeen tuntuu edelleenkin ikävältä kun menetti kerralla kodin ja miehen joka oli paras ystävä. Mutta hänelläkään ei ole mitään edellytyksiä muuttaa käytöstään jollei joudu oikeasti käsittelemään seurauksia, siksi en ole suostunut olemaan puheväleissäkään enää. Lähde nyt, etsi koti jota voit sanoa vielä joskus kodiksi, tartu tilaisuuksiin ja annan elämän heitellä eteen uusia mahdollisuuksia. Jos useita vuosia myöhemmin voit ilman katkeruutta todeta, että kuulisitte edelleen (ex-)miehesi kanssa yhteen, ja hän on samaa mieltä, niin sitten siitä vaan varovaisesti uudestaan ensitreffeille hänen kanssa, mutta niin pitkään kun kotiin paluu tuntuu vanhaan paluulta tai helpolta ratkaisulta tai koti-ikävältä, niin on viisaampaa katsella elämässä eteenpäin, ei taaksepäin.
Ajatus että muutkin ovat tästä selvinneet ei jätä minua rauhaan.
Kuvittelin että tuon miehen kanssa jatkan elämääni loppuun asti. Miksi minä en sitten olisikaan sekä nainen? Miksi joku muu olisi?
Mies ei osaa sanoa mikä liitossamme meni pieleen. Minusta ei mikää. Hän ei vaan osannut vastustaa tuota toista naista jonka kanssa kaikki oli jännittävää ja uutta. Tunteet kai olivat aika syvät koska ei pystynyt lopettamaan suhdetta. Nyt pitäytyy siinä että se on toista naista ei ole mutta ei myöskään pyydä minua takaisin. Ei myöskään estele. Olen niin hämmentynyt. Taas vietin yön miehen luona.
En usko että hän edes ehtisi tavata tuota toistaseks naista koska olen aika paljon hänen luonaan.
Ap
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:56"]Mulla on vähän samantapainen tilanne paitsi että asutaan saman katon alla vielä ja lapset pieniä. Ollaan käyty terapiassa ja nyt kun se toinen nainen jätti miehen niin sanoo että tekee kaikkensa ettei erottais. Vaikea luottaa kun on niin paljon pystynyt valehtelemaan ja salaamaan.
..
Helpompi tie olisi ehkä erota. Mietin vaan että olen lapsille velkaa sen että yritän vaikka se olisikin mulle vaikeaa. Kai se sitten selviää tuleeko tästä yhtään mitään.
..
Sinulle en osaa sanoa juuta enkä jaata. Uskon että itse olisin eronnut jos ei olisi noita lapsia. Voi olla että erotaan joka tapauksessa vielä mutta nyt ajattelen että pystyn yrittämään kunhan mies todistaa ettei pidä yhteyttä toiseen naiseen enää. Meilläkin puhelutiedot ovat paljastaneet yhteydenpidon vielä senkin jälkeen kun mies sanoi että suhde on ohi. Monta kertaa. Tavanneet eivät enää ole, en halua kertoa mistä sen tiedän.
[/quote]
Minkälaista on asua tuollaisen kumppanin kanssa? Niinku ei ole edes päätetty jatletaanko vai ei. Mitenkään siinä pystyy pyörittämään arkea toisen naamaa katsellessa?