Miksi oletat, että pariskunnan naisosapuoli haluaa pidellä vauvaasi?

[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 12:39"]Pieni vinkki: Sinulle EI TUPUTETA VAUVAA, jos käyttäydyt välinpitämättömästi, et näytä tunteitasi ja puhut vain asiaa. Anna myös eleilläsi ja ilmeilläsi viittauksia siihen suuntaan että et pidä sen kummemmin vauvasta kuin vauvan äidistäkään. Voit lisäksi myös sanoa olevasi miele´nterveydeltäsi epävakaa. Tällöin voi olla, että et edes tapaa koko vauvaa vaan ystäväsi laittavat vauvan hoitoon vauvan isovanhempien luokse ja siinua tapavat ilman lasta. Saat nauttia täyttä vapautta kaikista lapsiin liittyvistä velvollisuuksista kun sinun elämässä lapsia ei vaan yksinkertaisesti ole olemassa. Saat elää vauvattomassa maailmassa silloin.
[/quote]

Se, ettei halua koskea vauvaan ei tarkoita välttämättä sitä, että inhoaisi vauvaa. Pidänhän minä metsän eläimistäkin mutta en halua halailla niitä koska tiedän että se olisi niistä epämiellyttävää. En osaa pidellä vauvaa ja pelkään että pudotan sen. Vauvat ovat oikein kivoja muiden ihmisten syleissä.

[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 10:33"]Itse kohtasin useampaan otteeseen sellaista, että tullessani kyläilemään vauvani kirjaimellisesti vietiin käsistäni (mikä ei ollut vierastavalle vauvalle hirveän mukavaa). Monet ajattelivat, että vauvan saa tuosta noin vaan ottaa ja viedä toiseen huoneeseen, kysymättä!
[/quote]
tämä! Siinä sitte katsot vierestä kun vauva huutaa naama punaisena hätääntyneenä kun joutuu vieraan syliin...:(
eipä oo kuopusta yritetty ottaakkaan kun esikoinen aikoinaan nosti aina semmosen metakan kun vieraan syliin joutu..

Nro 80 vielä, huomautettakoon että kun vauva on kasvanut lapsen mittoihin ja ymmärtää itse olla haluamatta tai haluaa syliin,silloin kyllä mielelläni otan jos kävelee kohti kädet ojossa.En lapsen mieltä sillä tavalla tahdo pahoittaa jos hän tahtoo uusiin ihmisiin tutustua ja itse osaa siitä sylistä lähtäkin pois kun ei enää kiinnosta.

Saman kokeneena vaikuttaisi siltä, ettei äiti itse edes tiedosta tekevänsä tätä. Minulle on lukuisia kertoja tarjottu/tyrkätty lasta syliin, ilman mitään sanallista selitystä. Jos sanallista avunpyyntöä ei tule niin "leikin tyhmää" ja tulkitsen tyrkyttämisen kehotuksena tervehtiä vauvaa koskematta siihen. Silloin yleensä äitikin havahtuu tyrkyttämiseen. Jos hän olisi aidosti tarvinnut lastenhoitoapua, hän olisi viimeistään silloin älynnyt sitä pyytää. Pyyntöä ei tosin ole koskaan tullut.

.
Tai ehkä äiti pyrkii tällä selvittämään onko meillä vauvakuumetta? En tiedä.

[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 10:32"]

Mua kyllä vähän huvittaa, että jos meet kylään jonkun luo (toisin sanoen vois olettaa, että ootte kohtuu läheisiä, jos haluatte toisianne vapaa-ajalla tavata), niin et vois pidellä vauvaa hetkistä? Emäntä (ystäväsi/ainakin kaverisi) tarvitsee lisäkäsiä jotain tehdäkseen, niin vauvanpitelyä pitäis jotenkin erikseen kauheesti anella? Vieraiden ihmisten vauvat on tietty vähän eri juttu, mutta en mä nyt muistakaan pienistä palveluksista kaveripiirissäni mitään väittelytilaisuutta järjestä. Mulla ei oo lapsia, eikä luultavasti tulekaan, mutta ei oo vauvan sylissä pitäminen ikinä tuottanu suurta tuskaa.

[/quote]

Sitterit on sitä varten, ei kaverit/tuttavat.

Kahden lapsen äiti.

Eikö sen lapsen voi laittaa siksi aikaa pöydälle tai sohvalle tai mihin tahansa vauvankannatteluesineeseen ilman että toisen henkilön tarvitsee pidellä sitä hikistä pötkelöä, minkä kyseinen äiti on itse vaivoikseen päättänyt hankkia?

Parhaita ovat ne äidit jotka eivät usko vaikka sanon etten halua lasta syliin vaan jatkavat tyrkyttämistä ja hokevat ota nyt. Sitten lopuksi loukkaannutaan ja loppuilta katsellaan kulmien alta sitä lastenvihaajaa.

Itselläni on lapsia, mutten ole koskaan ymmärtänyt ihmisten intoa tunkeutua melkein vastasyntyneiden kanssa työpaikalle kahvittelemaan ja sitten vauva kiertoon sylistä syliin. Jos suinkin olen voinut, niin olen vältellyt noihin tilaisuuksiin osallstumista ja en ole kokenut mitään suurta iloa toisen vauvaa pidellessäni.Omat lapset olen myös pitänyt poissa moisista tilaisuuksista.

[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 11:18"]

Minusta tuntuu, että naisten hoivavietti on hyvin pitkälle myytti. Kun lukee tällaisia keskusteluja, huomaa, että on tosi paljon naisia, joita ei oikeastaan kiinnosta (muiden) lapset. Itsekin kuulun näihin. Omaa lastani rakastan yli kaiken ja ystävieni lapsista pidän, jos he ovat mukavia, siis siksi, millaisia he ovat persoonina, en vain siksi, että he ovat lapsia. Vauvojen näkeminen tai piteleminen ei herätä minussa oikein mitään tunteita. Kohteliaisuudesta joskus ihastelen ja leikitän muiden lapsia, kyselen, joko on hampaita ym. Näissä tilanteissa mietin, kuinka paljon on kaltaisiani naisia, joille tämä on oikeasti vain teatteria. Keskustellessani ihmisten kanssa minua kiinnostaa paljon enemmän, mitä he tekevät työkseen ja mitä harrastuksia heillä on kuin lasten lukumäärä, iät, sukupuolet ja nimet.

[/quote]

Aikoinaanhan varakkaat naiset antoivat vauvansa imettäjän ja lapsenhoitajan kasvatettaviksi, ja myös sisarukset hoitivat toisiaan. Oli ihan normaalia, että äidit (saati isät) eivät itse hoitaneet lapsiaan, eikä sitä lasta edes pidetty täysipainoisena ihmisenä, kunnes vasta kun se oli kasvanut isoksi. Tämä äitimyytti ja se, että kaikkien naisten oletetaan jumaloivan lapsia, on historiallisesti uusi asia ja ihan kulttuurin luomusta.