Joulu lähenee, kerro KARMEIN jouluaattosi ikinä. Jättikö mies, söikö koira kuusen?

Ei jouluaatto, mutta joulupäivä.

Olin joulun silloisen poikaystävän perheen luona. Eksäni oli lähdössä jameihin baariin (huom: perhe asui maalla, baari oli lähimmässä kirkonkylässä 30 km päässä ja joulupäivänä tietty julkiset eivät liikkuneet ollenkaan) ja pyysi minuakin mukaan. Kieltäydyin ensin, koska en viihdy jameissa ja olisin ihan mielelläni jäänyt vain kotiin viettämään rauhallista iltaa itsekseni, mutta hän sai pääni kääntymään, kun lupasi soittaa kanssani yhden lempikappaleeni. Koska olin ajokortiton, hän myös lupasi järjestää jonkun tutun kuskin, joka varmasti pystyisi heittämään minut kotiin, jos haluaisin lähteä ennen häntä.

Sitten päästiin baariin. Eksä vietti koko illan kännäten kaveriensa kanssa minun istuessa nurkkapöydässä yksin. Paskat sitä mun lempikappaletta koskaan soitettiin eikä hän ollut sitä lupaamaansa kuskiakaan järjestänyt, joten jouduin käyttämään 50 euroa taksiin, kun taloudellinen tilanteeni oli muutenkin silloin vaikea. Lähdettyäni jameista lähetin vihaisen selontekoviestin eksälleni, mikä kaikki ei todellakaan ollut mennyt illassa hänen lupaustensa mukaan.

Aamuun mennessä eksäni oli onnistunut kiepauttamaan asiat niin päin, että hän oli kuulemma hyvää hyvyyttään ottanut minut mukaan kivaan illanviettoon ja minä olin ylimielinen skitso ämmä, joka raivosi ilman syytä. Hän oli raivonnut äidilleen ja sitten uskotellut tälle, että minä vihaisin hänen äitiään (ei ollut totta). Siskolleen oli selittänyt tapahtuneen jotenkin niin, että sisko kehotti häntä "tipauttamaan sen neidon sieltä norsunluutornistaan". Loppujen lopuksi minä jouduin sitten tapaninpäivän aamuna pyytelemään kaikilta itku kurkussa anteeksi; eksäni jopa katsoi vierestä, kun puhelimeen myöntelin hänen painostuksestaan siskolle kaikki hänen syytöksensä ja kuinka tämän kritiikki minusta narsistiämmänä on täysin oikeutettua.

Mies vaihtoi minut 19-vuotiaaseen tyttöön jo seuraavana keväänä, mutta se lie vain onni.

Tyttöystävä hakkasi minut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsena  6.v. joulupukki (isä) löi isosiskoa sauvallaan useita kertoja.

En enää pukista sen jälkeen välittänyt. Olikin viimeinen kerta kun meille tuli pukki.

Miksi löi?

Kun sisko ei suostunut tulemaan huoneestaan joulupukkia katsomaan ja lahjoja jakamaan.

Joulupukki (isä) retuutti siskoa olohuonetta kohti ja sisko pisti vastaan sai palkaksi iskuja sauvasta.

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystävä hakkasi minut.

Jos nainen pystyy hakkaamaan miehen, niin sellainen "mies" ansaitseekin tulla hakatuksi. N32

Huomasin olevani raskaana oikein käytetystä ehkäisystä huolimatta. Masensi niin paljon etten jaksanut tehdä mitään. Mies lähti sukulaisiaan katsomaan. Olin yksin koko päivän, en syönyt mitään, join pelkkää vettä ja katsoin tv:stä muumeja. Koko päivän.

Muisto noin 20 vuoden takaa. Avomies jätti juuri ennen joulua ja kadun erityisesti sitä, etten tuolloin tajunnut, että hänellä oli ollut toinen jo jonkun aikaa. Suruissani ja sekaisin anelin suhdetta jatkumaan ja hän halusikin jatkaa, jotta sai vuokrat jaettua. Suhde päättyi seuraavana syksynä lopullisesti.

Tämän jälkeen olen oppinut, että jos joku puhuu erosta, niin eipä siinä kannata jäädä anelemaan, vaan saman tien toivottaa toiselle hyvää loppuelämää.

Toinen hieman kepeämpi joulumuisto muutaman vuoden takaa. Olin kylässä jouluaattona ja siellä oli myös eräs lapsiperhe. Palasin sitten joulupäivänä kotiini ja koko illan ja seuraavan yön oksensin ja oli kuumettakin seuraavat pari päivää. Näin oli ollut kyläpaikan pariskunnallakin ja olivat jopa huolissaan, että olisiko ruoat olleet pilaantuneita.

Selvisikin sitten, että tämä kylässä ollut lapsiperhe oli hieman ennen joulua ollut oksennustaudissa, mutta koska olivat omasta mielestään jo parantuneet, niin olivat lähteneet joulun viettoon kyläilemään.

Menkat ja flunssa, mummi sairaalassa.

Olin 15 vuotias. Joo tiedän että kuulostaa pikkujutulta moneen täällä kerrottuun verrattuna mutta oli se kurjaa kun päätä särki,kurkkuun koski,maha kramppasi ja mummista oli hirveä huoli.

Söin riisipuuroa ja katsoin lastenohjelmia.

Kaksi aattoa minä vatsataudissa ja yhtenä mukula.

Nuorena aikuisena oli tapana matkustaa kotipaikkakunnalle jouluksi ja vierailla molempien sukulaisilla. Mies yleensä toimi sukulaislapsille joulupukkina.

Pari aattoa meni niin, etten saanut edes mitään ruokaa, koska aina kun menin jonnekin vierailulle, olivat juuri syöneet ja juoneet kahvit ja oikein kertoivat että emme nyt ala sinulle erikseen laittamaan mitään kun juuri söimme ja sinäkin varmaan olet jo syönyt. En olisi edes kehdannut alkaa yksin syömään, joten en sanonut kenellekään että on hirveä nälkä.

Jossain vaiheessa sitten ajelin jonnekin huoltoasemalle, ostin sieltä sämpylän ja suklaata ja söin ne autossa yksin. Enää en mene jouluksi "kotiin" ja aina kun menen kotipaikkakunnalle, vuokraan mökin tai hotellihuoneen niin on oma paikka missä voi olla ja jossa voi syödä vaikka ei kukaan tarjoaisi mitään.

Lähdimme tosi huonossa kelissä ajamaan isovanhemmille aattoaamuna. Meillä oli mukana esikoisvauvamme. Ajoimme jonkin matkaa ja tajusin hoitolaukun unohtuneen. Tuli fiilis kääntyä takaisin ja perua reissu, mutta päätimme jatkaa kuitenkin, koska isovanhemmat olisivat muuten olleet todella pettyneitä. Noin puolivälissä matkaa mies menetti auton hallinnan ja törmäsimme sillan kaiteeseen. Onneksi kaide ei antanut periksi tai olisimme pudonneet jäiden läpi veteen. Auto oli poikittain tiellä ja muita autoja tuli meitä kohti. Vauva istui takapenkillä takanani sillä puolella, johon nuo autot tulisivat törmäämään. Mieleni tuli jotenkin todella kirkkaaksi ja aika hidastui. Ehdin ajatella että nyt me kuolemme, ainakin vauva ja minä, ja oudolla tavalla olin rauhallinen ja hyväksyin asian. Tiesin, etten ehdi autosta pois, saati irrottaa myös vauvaa takaa. Tuijotin vain lähestyviä autoja, mutta kuin ihmeen kaupalla ne ehtivät hidastaa ja väistää, ja mies sai auton käännettyä ja pystyi ajamaan pois alta. Loppumatka meni kuin sumussa, ja mies tärisi ja itki, kun lopulta pääsimme perille. Auto meni romutukseen, mutta jonkin ihmeen ansiosta selvisimme hengissä.

Ex ilmoitti että hän muuttaa vuodenvaihteessa toiseen kaupunkiin, sillä hänellä on siellä jo asunto ja uusi työpaikka tiedossa, sekä uusi naisystävä on hänelle raskaana.

Ex oli tehnyt pitkään reissutyötä, ja viettänyt paljon aikaa pois kotoa, mutta tulihan tuo silti yllätyksenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isän veli teki itsemurhan aatonaattona. Meni aikalailla joulufiilikset. Veli oli isälle hänen sisaruksistaan tärkein.

Törkeä ajankohta.

Olihan se. Törkeää oli myös jättää viisi lasta isättömäksi.

Kyllä se taitaa olla tämä tuleva joulu. Olemme juuri siunanneet 16-vuotiaan haudan lepoon.

Mulla ei oo ollut ikinä kyllä oikein karmeaa jouluaattoa, aina on joulut olleet ihania. Ainoa ikävämpi jouluaattomuisto, joka tulee mieleen, on kun olin n. 12-vuotias ja vanhempani saivat jonkun kunnon riidan aikaan jouluaattoaamuna. En muista enää mitä riita koski, mutta äiti suuttui jostain isälle tosi paljon ja alkoi ihan huutaa, mutta se loppui sitten siihen kun minä aloin itkeä ja isä oli tosi pahoillaan ja sanoi äidille että haluatko oikeasti pilata lapsilta jouluaaton huutamalla. Siitä äiti sitten tajusi typerän käytöksensä ja pyyteli anteeksi, ja loppupäivä meni sitten kyllä kivasti etenkin illalla, kun tuosta riidasta oli jo päästy yli. Eli ei koko jouluaatto siitä pilalle mennyt, vaikka sen verran näköjään mieleen syöpyikin että edelleen muistan sen tunteen hyvin näin 29-vuotiaana.

Rakastan äitiäni, mutta hän oli valitettavasti siinä asiassa vajavainen äitinä että ei ikinä osannut hillitä suuttumustaan eikä tajunnut sitä, että ei kuulu riidellä lasten kesken. Jälkeenpäin saattoi katua ja pyydellä anteeksi raivokohtauksiaan, mutta ei silti seuraavalla kerralla ikinä oppinut hillitsemään itseään.

Sain tietää olevani hiv-positiivinen pari päivää ennen joulua. Ei juuri nostanut tunnelmaa.

Minulla ei ole mitään noin järkyttäviä, äkillisiä karmeuksia kerrottavana, mutta on yksi jouluaatto, jolloin en ollut onnellinen, kuten yleensä jouluisin.

Minulla oli koko loppusyksyn ollut eräs (myöhemmin neurologiseksi paljastunut) oire. Olin päätellyt, että minulla ehkä on MS-tauti ja että oire johtuu siitä (useita vuosia myöhemmin sainkin MS-diagnoosin eli olin ollut oikeassa).

En ollut kertonut terveyshuolistani perheelleni, joiden kanssa vietin joulun. 

Sen jälkeen joulut eivät enää ole tuntuneet yhtä ihanilta, vaikka edelleen tykkään viettää joulua. Joulutunnelma on ollut siitä lähtien laimeampi. 

Olin 7-vuotias ja isä sai raivokohtauksen, kun viina oli loppu. Alkoi riehumaan ja heittelemään tavaroita pitkin poikin. Paettiin äidin kanssa väkivaltaa ulos pakkaseen.

Exä veti viinaa niin että päätyi sairaalaan. Hyvää joulua vaan.

Vierailija kirjoitti:

Oltiin juuri muutettu yhteen. Toin pyörällä kaupasta vähän jouluruokia ja kävin kukkakaupassa ostamassa sekä joulutähden että hyasintin. En tiennyt, kummasta kukasta mies pitää. Hän mustasukkaisuuksissaan luuli ja väitti, että joku mies olisi ostanut kukat. Silloin hän hakkasi mut ekan kerran.

Kai erosit tuollaisesta heti?

Koira söi kokonaisen kinkun. En vieläkään ymmärrä miten pääsi varastohuoneeseen. Olin kattanut pöydän ja menin hakemaan. Pari limaista palaa oli jäljellä.