Onko muita jotka tuntevat olonsa mukavaksi nimenomaan tavallista siistimmissä vaatteissa?

Mulla oli tuo nuorempana. Meni ohi ajan myötä. Varmaan vähän samaa sukua sille, että haluaa meikata lenkillekin.

Mitä tarkoittaa smart casual? Olen ikäni pukeutunut resuisesti, mutta tuulipukuun ei ole vielä koskaan ollut varaa. Nehän on kalliita erikoisvaatteita.

Tilanteesta riippuu millaisissa vaatteissa olo on mukava. Töissä smart casual on mukava, kotona ei. Vapaapäivinä en kyllä aina viitsi laittautua kauppareissuille, toki päällysvaatteet on silloinkin puhtaat ja siistit, mutta verkkaritkin voi mennä tuohon kategoriaan.

Kävin googlamassa mitä se smart casual tarkoittaa. Se tarkoittaa että ollaan puku päällä ilman kravattia. Siis naisetkin puku päällä. No ei kiitos edes juhlissa.

Sama täällä. Joskus menen kauppaan rönttyisenä jos on kiire mutta se laskee mielialaa pidemmän päälle. Jos tosin on vaikka kylmä joustan vaatetuksessa. "Ylipukeutuminen" häiritsee myös, tulee joko teini tai tätimäinen fiilis.

Meikkiä en juuri käytä mutta kulmat tykkään aina meikata jollen ole menossa hikiliikkumaan, muuten tuntuu että olen "ilman naamaa".

Mä tykkään meikata ja pukeutua myös vapaa päivinä. Kesällä on ihanaa kun riittää pelkkä ripsiväri ja mekko päälle.

Paljon on kiinni yksittäisestä vaatteesta. Siistimpi mekko voi olla erittäin mukava, istuva, hyvää materiaalia yms. tai sitten kiristää, puristaa ja hiertää.

Itse en tykkää mistään ”lerpattavasta”. Jo lapsena inhosin kumisaappaita sen takia, että varsi ei tuntunut tiukalta nilkan ympärillä vaan ne lompsuivat jalassa. En siis todellakaan tykkää mistään löysistä kollareista tai väljistä huppareista. Toisaalta leggarit tuntuvat mukavilta jalassa. Mutta joo, ei mitään ongelmaa mekoissa ja sukkiksissa, kunhan mekko on laadukas ja sopiva.

Vierailija kirjoitti:

Kävin googlamassa mitä se smart casual tarkoittaa. Se tarkoittaa että ollaan puku päällä ilman kravattia. Siis naisetkin puku päällä. No ei kiitos edes juhlissa.

"Smart casual tarkoittaa rentoa, mutta kuitenkin siistiä, hieman arkiasua juhlavampaa asua, joka on siisti ja edustava". Ei ole pakko olla pukua.

Kyllä. En ymmärrä mitä ihanaa on jossain reikäisissä, virttyneissä ja kolme numeroa liian suurissa vaatteissa. Tulee väsynyt ja nuhjuinen olo ja roikkuva vaate tuntuu painavalta päällä. Sama efekti tulee, jos ei jostain syystä pääse suihkuun joka päivä, pesemättömät hiukset ja iho tuntuukin kauheilta.

Ihanaa, on muitakin, jotka ajattelevat samoin.

Olen inhonnut lapsesta asti kaikkia 'rönttövaatteita' ja käsite 'kotivaate' oli minusta tyhmä jo silloin.

Kotona olisi siis pitänyt pukeutua johonkin virttyneisiin rytkyihin ja kun ne muutkin vaatteet olivat aika kauheita, välillä suorastaan inhosin itseäni. Tähän inhoon liittyi vahvasti koulukiusaaminen, juuri niistä kamalista rytkyistä, joita ei olisi saanut edes pestä ja suihkussa käyminenkin oli tuhlausta ja turhuutta. Hyi olkoon.

Nyt aikuisena on iso vaatekaapillinen ihania ja puhtaita vaatteita, ihan joka lähtöön.

Suihkussa käyn aina tarpeen mukaan ja suihkaus kevyttä tuoksua joka ikinen päivä.

Urheiluvaatteet ovat vain urheiluun, remontti, -ja pihatyöt teen vanhoissa, mutta silti kivoissa farkuissa ja t-paidassa.

Kevyt meikki joka ainoa päivä, samoin hiukset laitan kauniisti.

Töissä asialliset, fiksut työpaikalle sopivat vaatteet.

Minusta tämä on tavallinen, aikuisen naisen tapa pukeutua ja olla.

Arvostan itseäni, elämääni ja kanssaihmisiäni, saan myös vihdoinkin olla oma itseni.

Mä inhoan myös kaikkea käytännöllistä, mutta kamalan rumaa ts. ihmeellisiä virityksiä ihmisten kodeissa. Esim. Sohvien päälle laitettuja suojuksia, vanhoja jogurttipurkkeja juomalaseina, vanhoista pyyhkeistä leikattuja "talouspapereita", pahvilaatikoista askarreltuja säilytyslaatikoita.

Nostoaa

Minä olen välivuoto. En tykkää olla kotonakaan reikäverkkareissa, mutta inhoan laittautua viimeisen päälle tai pukeutua hienoihin mekkoihin. Farkut tai siistit suorat housut, neule ja trikoopaita on perusvaatteeni ihan missä tahansa, kesällä joku joustava A-linjainen mekko, mikä peittää polvet. Kengät pitää olla ehjät ja siistit, mutta korkkarit ei kelpaa. Ripsiväriä ja peitepuikkoa laitan aina, koskaan en sen enempää mihinkään tilaisuuteen. Määrällisesti vaatteita pidän kuitenkin minimaalisesti, sillä luontoarvot on minulle tärkeitä. Lemmikkejä en kotiini halua, vaikka eläimistä pidänkin. Sotkevat liikaa. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. En ymmärrä mitä ihanaa on jossain reikäisissä, virttyneissä ja kolme numeroa liian suurissa vaatteissa. Tulee väsynyt ja nuhjuinen olo ja roikkuva vaate tuntuu painavalta päällä. Sama efekti tulee, jos ei jostain syystä pääse suihkuun joka päivä, pesemättömät hiukset ja iho tuntuukin kauheilta.

Ylisuuri kolitsipaita on ihanan tuntuinen päällä, jos se on materiaalilta oikea. Takkeja ostan joskus yhden koon isompana siksi, että sinne mahtuu alle jotain kerrostusta tarvittaessa. Minulla on myös vartalonmyötäisiä vaatteita, mutta harvemmin tulee pidettyä.

Sinulla on kyllä kadehdittavan helppo elämä, kun tällaisia asioita ehdit miettiä.

Vierailija kirjoitti:

Mä tykkään meikata ja pukeutua myös vapaa päivinä. Kesällä on ihanaa kun riittää pelkkä ripsiväri ja mekko päälle.

Ilman alushousuja?

Vierailija kirjoitti:

Minä olen välivuoto. En tykkää olla kotonakaan reikäverkkareissa, mutta inhoan laittautua viimeisen päälle tai pukeutua hienoihin mekkoihin. Farkut tai siistit suorat housut, neule ja trikoopaita on perusvaatteeni ihan missä tahansa, kesällä joku joustava A-linjainen mekko, mikä peittää polvet. Kengät pitää olla ehjät ja siistit, mutta korkkarit ei kelpaa. Ripsiväriä ja peitepuikkoa laitan aina, koskaan en sen enempää mihinkään tilaisuuteen. Määrällisesti vaatteita pidän kuitenkin minimaalisesti, sillä luontoarvot on minulle tärkeitä. Lemmikkejä en kotiini halua, vaikka eläimistä pidänkin. Sotkevat liikaa. 

Eikö välivuotokin sotke aika pahasti?

Minäkään en viihdy missään epämääräisissä lököasuissa, vaan kaikki vaatteeni olen ostanut sillä perusteella, että ne ovat hyvännäköisiä päälläni. En esimerkiksi edes omista college-housuja, en ole ikinä sellaisia käyttänyt eikä miehenikään ole. Ei haittaa, jos muut tykkäävät pukeutua noin, mutta minä tykkään aina pukeutua nätisti ja hyvin harvoin jätän meikkaamatta. Se on tärkeää myös siksi, että työskentelen pääasiassa kotona. Tuo ryhtiä päivään olla huoliteltu.

Tykkään käyttää vanhoja vaatteitani, säästän luontoa kieltäytyessäni ostamasta jatkuvasti uutta ja muodikasta.

Mulla päin vastoin, kun erityisen siisteistä vaatteista tulee töissäolofiilis. Eli kotona ja vapaalla rennosti rytkyissä.