Olen nyt kokeillut osakesijoittamista ja täähän on typerintä hommaa ikinä!!!
Laitat jonkun kymppitonnin likoon ja voit ehkä saada myyntivoittoa jonkun kämäsen tonnin joskus vuosien päästä, tosin siitäkin maksat veroa 30%. Juu, osinkoa tietty saat joka vuosi ehkä 100-200 ja siitäkin maksat verot. Riski on ihan mieletön suhteutettuna tuottoon.
Stressi on ihan hirveä kun kurssit heittelee ihan miten sattuu ja syöksykierteeseen painutaan kun joku jalkapalloilija siirtää lehdistötilaisuudessa limupullot pöydältä syrjään, tai perhonen räpäyttää siipiään toisella puolella maailmaa!!
Urheiluvedonlyönnissäkin tienaa paremmin, eikä siihen tartte laittaa koko elämäänsä kiinni!
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Minulla on asuntovelkaa vielä 30 000 euroa. Maksan siitä kuluja 35 euroa kuussa. Kun olen msksanut sen pois, säästän joka kuukausi sen 35 euroa. Ja sitten alkaa jäädä rahaa säästöön myös se lyhennys 1500 euroa. Jo nyt stressaan, että mihin sen sitten osaa sijoittaa...
Alkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ja moni muu tänne kirjoittanut on sellainen pikavoittojen tavoittelija, joista sijoituskirjallisuudessa puhutaan sijoittelijoina. Todellisuudessa sijoittaminen on tylsää ja pitkäjänteistä hommaa, jossa täytyy muistaa pitää pää kylmänä vaikka mitä tapahtuisi.
Minulla sijoitusten aikahorisontti on useamman kymmentä vuotta. Sijoitan pääasiassa indeksirahastoihin. Niihin menee joka kuukausi muutama satanen useampaan eri rahastoon, eli ajallinen ja maantieteellinen hajautus on kunnossa. Lisäksi ostan osakkeita osta ja pidä -ajatuksella. Näissä katson vakavaraisuutta ja kuinka paljon osinkoja yritys maksaa, joten osakekurssien vaihtelulla ei ole kovin suurta merkitystä.
Jos kurssit putoavat, niin silloin ei panikoida vaan ostetaan lisää alennusmyynnistä. Laskeneella kurssilla ei ole mitään maailman väliä, jos et myy osakkeitasi juuri silloin tappiolla.Sori, mutta ei tuo logiikka vaan avaudu millään tavalla. Useamman kymmenen vuotta sidotaan varat johonkin sellaiseen jossa niillä on suuri vaara haihtua ilmaan, etkä voi käyttää niitä sinä aikana mihinkään muuhun? Ne osingotkin on todella vaatimattomia, jos et ole sijoittanut satojatuhansia tai miljoonia.
Riski on todellakin ihan mieletön suhteutettuna tuottoon.
Jos arvioi riskin liian suureksi suhteessa tuottoon niin sittenhän ei kannata sijoittaa. Minusta näin on ollut pitkän aikaa koska on niin monta epävarmuustekijää ja olen menettänyt tuntuvasti potentiaalista tuottoa mutta en ole pahoillani. En vain ole riskipeluri luonteeltani.
Aloitin sijoittamaan peräti 50 e kuussa ennen joulua rahastoihin (8 kpl) sekä korkorahastoihin että osakerahastoihin . Jokainen on nyt miinuksella eikä maailmantilanne näytä mitään rauhoittumisen merkkejä eli voi olla, etten pääse koskaan voitolle. No, seuraan tilannetta ja kyse on kuitenkin pienistä summista. Ei tuo rahastokaan ja hajauttaminen tunnu olevan siis ratkaisu sijoittamisen ongelmatiikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Aloitin sijoittamaan peräti 50 e kuussa ennen joulua rahastoihin (8 kpl) sekä korkorahastoihin että osakerahastoihin . Jokainen on nyt miinuksella eikä maailmantilanne näytä mitään rauhoittumisen merkkejä eli voi olla, etten pääse koskaan voitolle. No, seuraan tilannetta ja kyse on kuitenkin pienistä summista. Ei tuo rahastokaan ja hajauttaminen tunnu olevan siis ratkaisu sijoittamisen ongelmatiikkaan.
Eihän se olekaan kun koko maailma on mennyt raiteiltaan keskuspankkien osalta. On työnnetty globaalisti sellainen määrä uutta rahaa pörsseihin että kupla on universaali. Nyt kun korot nousevat niin ilmaa alkaa väkisinkin karata osakemarkkinoilta nimenomaan pitemmällä aikavälillä ja kun inflaatio (kuluttajahintaindeksin muutos vuositasolla) on sillä tasolla millä se on niin suhteellinen kannattavuuskaan ei kehity omasta mielestäni pitemmän päälle siten että se voisi saavuttaa tuon kurssitason. Stagflaatiota tulee kuin 1970-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ja moni muu tänne kirjoittanut on sellainen pikavoittojen tavoittelija, joista sijoituskirjallisuudessa puhutaan sijoittelijoina. Todellisuudessa sijoittaminen on tylsää ja pitkäjänteistä hommaa, jossa täytyy muistaa pitää pää kylmänä vaikka mitä tapahtuisi.
Minulla sijoitusten aikahorisontti on useamman kymmentä vuotta. Sijoitan pääasiassa indeksirahastoihin. Niihin menee joka kuukausi muutama satanen useampaan eri rahastoon, eli ajallinen ja maantieteellinen hajautus on kunnossa. Lisäksi ostan osakkeita osta ja pidä -ajatuksella. Näissä katson vakavaraisuutta ja kuinka paljon osinkoja yritys maksaa, joten osakekurssien vaihtelulla ei ole kovin suurta merkitystä.
Jos kurssit putoavat, niin silloin ei panikoida vaan ostetaan lisää alennusmyynnistä. Laskeneella kurssilla ei ole mitään maailman väliä, jos et myy osakkeitasi juuri silloin tappiolla.Sori, mutta ei tuo logiikka vaan avaudu millään tavalla. Useamman kymmenen vuotta sidotaan varat johonkin sellaiseen jossa niillä on suuri vaara haihtua ilmaan, etkä voi käyttää niitä sinä aikana mihinkään muuhun? Ne osingotkin on todella vaatimattomia, jos et ole sijoittanut satojatuhansia tai miljoonia.
Riski on todellakin ihan mieletön suhteutettuna tuottoon.
Osingot eivät ole mitenkään vaatimattomia sijoitettuun pääomaan nähden. Toki jos sijoitettavaa on vain muutama tonni, ei niistä mitään jättisuuria summia tule euroissa. Mutta suunnitelmallisella sijoittamisella sijoitettu summa vähitellen kasvaa.
Hoidan erään yli 90-vuotiaan sukulaiseni raha-asioita. Viime vuoden lopussa hänen osakesalkkunsa oli noin 140 000 euroa. Osinkoja hän sai viime vuonna nettona lähes 6000 euroa, siis 500 euroa jokaista kuukautta kohti. Se ei ole enää mitätön summa. Toki salkkukin on jo aika arvokas, mutta se on vähitellen kasvanut noin 50 vuoden aikana. Ja salkussa ei ole mitään ihmeellistä, vaan ihan suomalaisten isojen pörssiyhtiöiden osakkeita, tyyliin Fortum, Nordea, Elisa, Neste jne.
Hajauta ja unohda. Niin se toimii parhaiten. En ole salkun tilannetta käynyt helmikuun 24. päivän jälkeen tsekkaamassa. Varmaan tippunut arvo kymmeniä tonneja. Joskus loppuvuodesta voisi seuraavan kerran käydä katsomassa, kun Ukrainan akuutti vaikutus on hävinnyt ja koronan vaikutuksetkin ehkä helpottaneet. Ei kannata ressata. Välillä arvo on tapissa ja välillä pohjalla. Mitään et häviä ellet myy väärään aikaan.
Harrastin 2000-luvun alusta n. 2010-luvun puoleenväliin. Takkiin tuli ja aikaa meni hukkaan. Lapselle olen ostanut paria ns. blue chipiä pitkäaikaissijoitukseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ja moni muu tänne kirjoittanut on sellainen pikavoittojen tavoittelija, joista sijoituskirjallisuudessa puhutaan sijoittelijoina. Todellisuudessa sijoittaminen on tylsää ja pitkäjänteistä hommaa, jossa täytyy muistaa pitää pää kylmänä vaikka mitä tapahtuisi.
Minulla sijoitusten aikahorisontti on useamman kymmentä vuotta. Sijoitan pääasiassa indeksirahastoihin. Niihin menee joka kuukausi muutama satanen useampaan eri rahastoon, eli ajallinen ja maantieteellinen hajautus on kunnossa. Lisäksi ostan osakkeita osta ja pidä -ajatuksella. Näissä katson vakavaraisuutta ja kuinka paljon osinkoja yritys maksaa, joten osakekurssien vaihtelulla ei ole kovin suurta merkitystä.
Jos kurssit putoavat, niin silloin ei panikoida vaan ostetaan lisää alennusmyynnistä. Laskeneella kurssilla ei ole mitään maailman väliä, jos et myy osakkeitasi juuri silloin tappiolla.Sori, mutta ei tuo logiikka vaan avaudu millään tavalla. Useamman kymmenen vuotta sidotaan varat johonkin sellaiseen jossa niillä on suuri vaara haihtua ilmaan, etkä voi käyttää niitä sinä aikana mihinkään muuhun? Ne osingotkin on todella vaatimattomia, jos et ole sijoittanut satojatuhansia tai miljoonia.
Riski on todellakin ihan mieletön suhteutettuna tuottoon.Osingot eivät ole mitenkään vaatimattomia sijoitettuun pääomaan nähden. Toki jos sijoitettavaa on vain muutama tonni, ei niistä mitään jättisuuria summia tule euroissa. Mutta suunnitelmallisella sijoittamisella sijoitettu summa vähitellen kasvaa.
Hoidan erään yli 90-vuotiaan sukulaiseni raha-asioita. Viime vuoden lopussa hänen osakesalkkunsa oli noin 140 000 euroa. Osinkoja hän sai viime vuonna nettona lähes 6000 euroa, siis 500 euroa jokaista kuukautta kohti. Se ei ole enää mitätön summa. Toki salkkukin on jo aika arvokas, mutta se on vähitellen kasvanut noin 50 vuoden aikana. Ja salkussa ei ole mitään ihmeellistä, vaan ihan suomalaisten isojen pörssiyhtiöiden osakkeita, tyyliin Fortum, Nordea, Elisa, Neste jne.
Eli 6.4%, mikäli netto oli 6000 jolloin brutto on 9000.
Juuri noin. Sen takia laitoinkin itse rahat kryptoihin. Sielläkin on nyt matalalla kurssit, mutta se ei haittaa, kun nousupotentiaali on käsittämätön verrattuna johonkin osakemarkkinaan. Ja vaikka joku altcoin lakkaisi olemasta, muihin nouseviin altteihin sijoittaneena saa sen kadonneenkin kolikon osalta voittoa vs osakemarkkina.
Osakkeitakin minulla on, mutta vain perittynä ja niiden kanssa on koko ajan kissan hännän vetoa itseni kanssa, että myydäkö vaiko pitää. Niissä on kiinni 270 000 ja tuotto vuodessa nyt on vain n. kämäset 8000 verojen jälkeen.
Listaamattomista osakkeista saisi paljon paremman tuoton, mutta kun niidenkin kauppapaikka Privanet kaatui ja katosi kokonaan. Prkl. On mulla yhtä listaamatonta yhtiötä, arvo n. 25 000 ja osinkoa tuli käteen 1000. Vähän parempi suhde sentään siinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ja moni muu tänne kirjoittanut on sellainen pikavoittojen tavoittelija, joista sijoituskirjallisuudessa puhutaan sijoittelijoina. Todellisuudessa sijoittaminen on tylsää ja pitkäjänteistä hommaa, jossa täytyy muistaa pitää pää kylmänä vaikka mitä tapahtuisi.
Minulla sijoitusten aikahorisontti on useamman kymmentä vuotta. Sijoitan pääasiassa indeksirahastoihin. Niihin menee joka kuukausi muutama satanen useampaan eri rahastoon, eli ajallinen ja maantieteellinen hajautus on kunnossa. Lisäksi ostan osakkeita osta ja pidä -ajatuksella. Näissä katson vakavaraisuutta ja kuinka paljon osinkoja yritys maksaa, joten osakekurssien vaihtelulla ei ole kovin suurta merkitystä.
Jos kurssit putoavat, niin silloin ei panikoida vaan ostetaan lisää alennusmyynnistä. Laskeneella kurssilla ei ole mitään maailman väliä, jos et myy osakkeitasi juuri silloin tappiolla.Sori, mutta ei tuo logiikka vaan avaudu millään tavalla. Useamman kymmenen vuotta sidotaan varat johonkin sellaiseen jossa niillä on suuri vaara haihtua ilmaan, etkä voi käyttää niitä sinä aikana mihinkään muuhun? Ne osingotkin on todella vaatimattomia, jos et ole sijoittanut satojatuhansia tai miljoonia.
Riski on todellakin ihan mieletön suhteutettuna tuottoon.Osingot eivät ole mitenkään vaatimattomia sijoitettuun pääomaan nähden. Toki jos sijoitettavaa on vain muutama tonni, ei niistä mitään jättisuuria summia tule euroissa. Mutta suunnitelmallisella sijoittamisella sijoitettu summa vähitellen kasvaa.
Hoidan erään yli 90-vuotiaan sukulaiseni raha-asioita. Viime vuoden lopussa hänen osakesalkkunsa oli noin 140 000 euroa. Osinkoja hän sai viime vuonna nettona lähes 6000 euroa, siis 500 euroa jokaista kuukautta kohti. Se ei ole enää mitätön summa. Toki salkkukin on jo aika arvokas, mutta se on vähitellen kasvanut noin 50 vuoden aikana. Ja salkussa ei ole mitään ihmeellistä, vaan ihan suomalaisten isojen pörssiyhtiöiden osakkeita, tyyliin Fortum, Nordea, Elisa, Neste jne.
Ei taida ehtia rahojaan käyttämään ennen kuolemaansa. En minä ainakaan haluaisi tuollaista salkkua tuossa iässä. Harmittaisi vaan, kun ei ehdi rahoja käyttämään.
Vierailija kirjoitti:
Hajauta ja unohda. Niin se toimii parhaiten. En ole salkun tilannetta käynyt helmikuun 24. päivän jälkeen tsekkaamassa. Varmaan tippunut arvo kymmeniä tonneja. Joskus loppuvuodesta voisi seuraavan kerran käydä katsomassa, kun Ukrainan akuutti vaikutus on hävinnyt ja koronan vaikutuksetkin ehkä helpottaneet. Ei kannata ressata. Välillä arvo on tapissa ja välillä pohjalla. Mitään et häviä ellet myy väärään aikaan.
Paitsi ehkä tuotot sillähetkellä paremmin tuottavalla markkinalla. Esim. fyysinen kulta on noussut vuodessa sen 20% ja sota kiihdytti nousua.
Itseä ärsyttää osakemarkkinoissa se, että niiden suhdanteista ei ikinä tiedä ja jos ei pääse myymään hyvän sään aikana, on raha jumissa niissä huonolla tuurilla vuosia ja samalla tuotto surkeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ja moni muu tänne kirjoittanut on sellainen pikavoittojen tavoittelija, joista sijoituskirjallisuudessa puhutaan sijoittelijoina. Todellisuudessa sijoittaminen on tylsää ja pitkäjänteistä hommaa, jossa täytyy muistaa pitää pää kylmänä vaikka mitä tapahtuisi.
Minulla sijoitusten aikahorisontti on useamman kymmentä vuotta. Sijoitan pääasiassa indeksirahastoihin. Niihin menee joka kuukausi muutama satanen useampaan eri rahastoon, eli ajallinen ja maantieteellinen hajautus on kunnossa. Lisäksi ostan osakkeita osta ja pidä -ajatuksella. Näissä katson vakavaraisuutta ja kuinka paljon osinkoja yritys maksaa, joten osakekurssien vaihtelulla ei ole kovin suurta merkitystä.
Jos kurssit putoavat, niin silloin ei panikoida vaan ostetaan lisää alennusmyynnistä. Laskeneella kurssilla ei ole mitään maailman väliä, jos et myy osakkeitasi juuri silloin tappiolla.Sori, mutta ei tuo logiikka vaan avaudu millään tavalla. Useamman kymmenen vuotta sidotaan varat johonkin sellaiseen jossa niillä on suuri vaara haihtua ilmaan, etkä voi käyttää niitä sinä aikana mihinkään muuhun? Ne osingotkin on todella vaatimattomia, jos et ole sijoittanut satojatuhansia tai miljoonia.
Riski on todellakin ihan mieletön suhteutettuna tuottoon.Osingot eivät ole mitenkään vaatimattomia sijoitettuun pääomaan nähden. Toki jos sijoitettavaa on vain muutama tonni, ei niistä mitään jättisuuria summia tule euroissa. Mutta suunnitelmallisella sijoittamisella sijoitettu summa vähitellen kasvaa.
Hoidan erään yli 90-vuotiaan sukulaiseni raha-asioita. Viime vuoden lopussa hänen osakesalkkunsa oli noin 140 000 euroa. Osinkoja hän sai viime vuonna nettona lähes 6000 euroa, siis 500 euroa jokaista kuukautta kohti. Se ei ole enää mitätön summa. Toki salkkukin on jo aika arvokas, mutta se on vähitellen kasvanut noin 50 vuoden aikana. Ja salkussa ei ole mitään ihmeellistä, vaan ihan suomalaisten isojen pörssiyhtiöiden osakkeita, tyyliin Fortum, Nordea, Elisa, Neste jne.Ei taida ehtia rahojaan käyttämään ennen kuolemaansa. En minä ainakaan haluaisi tuollaista salkkua tuossa iässä. Harmittaisi vaan, kun ei ehdi rahoja käyttämään.
Toi on käsittämättömän pieni salkku. Siitä ei keskimäärin saa 6000 vuodessa, vaan noin 3000.
Miten jonkun mielestä 90-vuotiaalla on kadehdittavan iso osakesalkku, jos se on 140 000!!!? Sehän on tosi pieni! Vasta sellaiset päälle 300 - 400 000:n osakesalkut ovat isoja! Eihän esim. Nordeassa pääse edes Private Bankin -asiakkaaksi, ellei salkku ole 0,5 miljoonaa! En siis suosittele kenenkään alkavan Nordean Private -asiakkaaksi ainakaan tuon vaaditun kokoisella salkulla, mutta suhteutan näitä hieman.
Toki OP:ssä pääsee Private-asiakkaaksi jo 100 000:n salkulla, mutta kai sellaisen perii keskimäärin lähes kuka tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hajauta ja unohda. Niin se toimii parhaiten. En ole salkun tilannetta käynyt helmikuun 24. päivän jälkeen tsekkaamassa. Varmaan tippunut arvo kymmeniä tonneja. Joskus loppuvuodesta voisi seuraavan kerran käydä katsomassa, kun Ukrainan akuutti vaikutus on hävinnyt ja koronan vaikutuksetkin ehkä helpottaneet. Ei kannata ressata. Välillä arvo on tapissa ja välillä pohjalla. Mitään et häviä ellet myy väärään aikaan.
Paitsi ehkä tuotot sillähetkellä paremmin tuottavalla markkinalla. Esim. fyysinen kulta on noussut vuodessa sen 20% ja sota kiihdytti nousua.
Itseä ärsyttää osakemarkkinoissa se, että niiden suhdanteista ei ikinä tiedä ja jos ei pääse myymään hyvän sään aikana, on raha jumissa niissä huonolla tuurilla vuosia ja samalla tuotto surkeaa.
Ehkäpä, jos on aikaa ja halua koko ajan touhottaa. Mulla menee aika ja energia töihini. Siellä se hajautettu salkku itsekseen tuottaa 2...5% osinkotuottoa vuodessa ja pitkällä aikavälillä arvonnousu on noin 5% vuodessa. Ihan on harmiton ja turvallinen tapa. Pikavoittojen tavoittelussa on riskejä kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Miten jonkun mielestä 90-vuotiaalla on kadehdittavan iso osakesalkku, jos se on 140 000!!!? Sehän on tosi pieni! Vasta sellaiset päälle 300 - 400 000:n osakesalkut ovat isoja! Eihän esim. Nordeassa pääse edes Private Bankin -asiakkaaksi, ellei salkku ole 0,5 miljoonaa! En siis suosittele kenenkään alkavan Nordean Private -asiakkaaksi ainakaan tuon vaaditun kokoisella salkulla, mutta suhteutan näitä hieman.
Toki OP:ssä pääsee Private-asiakkaaksi jo 100 000:n salkulla, mutta kai sellaisen perii keskimäärin lähes kuka tahansa.
Terveisiä Kauniaisista ilmeisesti. Ei peri suurin osa mitään osakkeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ja moni muu tänne kirjoittanut on sellainen pikavoittojen tavoittelija, joista sijoituskirjallisuudessa puhutaan sijoittelijoina. Todellisuudessa sijoittaminen on tylsää ja pitkäjänteistä hommaa, jossa täytyy muistaa pitää pää kylmänä vaikka mitä tapahtuisi.
Minulla sijoitusten aikahorisontti on useamman kymmentä vuotta. Sijoitan pääasiassa indeksirahastoihin. Niihin menee joka kuukausi muutama satanen useampaan eri rahastoon, eli ajallinen ja maantieteellinen hajautus on kunnossa. Lisäksi ostan osakkeita osta ja pidä -ajatuksella. Näissä katson vakavaraisuutta ja kuinka paljon osinkoja yritys maksaa, joten osakekurssien vaihtelulla ei ole kovin suurta merkitystä.
Jos kurssit putoavat, niin silloin ei panikoida vaan ostetaan lisää alennusmyynnistä. Laskeneella kurssilla ei ole mitään maailman väliä, jos et myy osakkeitasi juuri silloin tappiolla.Sori, mutta ei tuo logiikka vaan avaudu millään tavalla. Useamman kymmenen vuotta sidotaan varat johonkin sellaiseen jossa niillä on suuri vaara haihtua ilmaan, etkä voi käyttää niitä sinä aikana mihinkään muuhun? Ne osingotkin on todella vaatimattomia, jos et ole sijoittanut satojatuhansia tai miljoonia.
Riski on todellakin ihan mieletön suhteutettuna tuottoon.Osingot eivät ole mitenkään vaatimattomia sijoitettuun pääomaan nähden. Toki jos sijoitettavaa on vain muutama tonni, ei niistä mitään jättisuuria summia tule euroissa. Mutta suunnitelmallisella sijoittamisella sijoitettu summa vähitellen kasvaa.
Hoidan erään yli 90-vuotiaan sukulaiseni raha-asioita. Viime vuoden lopussa hänen osakesalkkunsa oli noin 140 000 euroa. Osinkoja hän sai viime vuonna nettona lähes 6000 euroa, siis 500 euroa jokaista kuukautta kohti. Se ei ole enää mitätön summa. Toki salkkukin on jo aika arvokas, mutta se on vähitellen kasvanut noin 50 vuoden aikana. Ja salkussa ei ole mitään ihmeellistä, vaan ihan suomalaisten isojen pörssiyhtiöiden osakkeita, tyyliin Fortum, Nordea, Elisa, Neste jne.Ei taida ehtia rahojaan käyttämään ennen kuolemaansa. En minä ainakaan haluaisi tuollaista salkkua tuossa iässä. Harmittaisi vaan, kun ei ehdi rahoja käyttämään.
Ei ehdikään, mutta tämä vanhus on tyytyväinen siitä, että lapsenlapsilla on iloa niistä rahoista, joita häneltä jää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ja moni muu tänne kirjoittanut on sellainen pikavoittojen tavoittelija, joista sijoituskirjallisuudessa puhutaan sijoittelijoina. Todellisuudessa sijoittaminen on tylsää ja pitkäjänteistä hommaa, jossa täytyy muistaa pitää pää kylmänä vaikka mitä tapahtuisi.
Minulla sijoitusten aikahorisontti on useamman kymmentä vuotta. Sijoitan pääasiassa indeksirahastoihin. Niihin menee joka kuukausi muutama satanen useampaan eri rahastoon, eli ajallinen ja maantieteellinen hajautus on kunnossa. Lisäksi ostan osakkeita osta ja pidä -ajatuksella. Näissä katson vakavaraisuutta ja kuinka paljon osinkoja yritys maksaa, joten osakekurssien vaihtelulla ei ole kovin suurta merkitystä.
Jos kurssit putoavat, niin silloin ei panikoida vaan ostetaan lisää alennusmyynnistä. Laskeneella kurssilla ei ole mitään maailman väliä, jos et myy osakkeitasi juuri silloin tappiolla.Sori, mutta ei tuo logiikka vaan avaudu millään tavalla. Useamman kymmenen vuotta sidotaan varat johonkin sellaiseen jossa niillä on suuri vaara haihtua ilmaan, etkä voi käyttää niitä sinä aikana mihinkään muuhun? Ne osingotkin on todella vaatimattomia, jos et ole sijoittanut satojatuhansia tai miljoonia.
Riski on todellakin ihan mieletön suhteutettuna tuottoon.Osingot eivät ole mitenkään vaatimattomia sijoitettuun pääomaan nähden. Toki jos sijoitettavaa on vain muutama tonni, ei niistä mitään jättisuuria summia tule euroissa. Mutta suunnitelmallisella sijoittamisella sijoitettu summa vähitellen kasvaa.
Hoidan erään yli 90-vuotiaan sukulaiseni raha-asioita. Viime vuoden lopussa hänen osakesalkkunsa oli noin 140 000 euroa. Osinkoja hän sai viime vuonna nettona lähes 6000 euroa, siis 500 euroa jokaista kuukautta kohti. Se ei ole enää mitätön summa. Toki salkkukin on jo aika arvokas, mutta se on vähitellen kasvanut noin 50 vuoden aikana. Ja salkussa ei ole mitään ihmeellistä, vaan ihan suomalaisten isojen pörssiyhtiöiden osakkeita, tyyliin Fortum, Nordea, Elisa, Neste jne.Eli 6.4%, mikäli netto oli 6000 jolloin brutto on 9000.
6000 euron netto-osingoilla brutto ei ole 9000, vaan noin 8050 euroa. Näin siis silloin, kun puhutaan suomalaisista pörssiosakkeista.
Minä olen päättänyt olla sijoittamatta koska minulla ei yksinkertaisesti varaa menettää näitä vähäisiä muutamia kymppitonneja, 40.000e tilillä, ennemmin hilloan vain siellä niin ei ainakaan menetä mitään. Sama puolisollani, hänellä n.10.000e ja ei ole ajatellut sijoittaa. Syökööt vaikka inflaatio sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ja moni muu tänne kirjoittanut on sellainen pikavoittojen tavoittelija, joista sijoituskirjallisuudessa puhutaan sijoittelijoina. Todellisuudessa sijoittaminen on tylsää ja pitkäjänteistä hommaa, jossa täytyy muistaa pitää pää kylmänä vaikka mitä tapahtuisi.
Minulla sijoitusten aikahorisontti on useamman kymmentä vuotta. Sijoitan pääasiassa indeksirahastoihin. Niihin menee joka kuukausi muutama satanen useampaan eri rahastoon, eli ajallinen ja maantieteellinen hajautus on kunnossa. Lisäksi ostan osakkeita osta ja pidä -ajatuksella. Näissä katson vakavaraisuutta ja kuinka paljon osinkoja yritys maksaa, joten osakekurssien vaihtelulla ei ole kovin suurta merkitystä.
Jos kurssit putoavat, niin silloin ei panikoida vaan ostetaan lisää alennusmyynnistä. Laskeneella kurssilla ei ole mitään maailman väliä, jos et myy osakkeitasi juuri silloin tappiolla.Sori, mutta ei tuo logiikka vaan avaudu millään tavalla. Useamman kymmenen vuotta sidotaan varat johonkin sellaiseen jossa niillä on suuri vaara haihtua ilmaan, etkä voi käyttää niitä sinä aikana mihinkään muuhun? Ne osingotkin on todella vaatimattomia, jos et ole sijoittanut satojatuhansia tai miljoonia.
Riski on todellakin ihan mieletön suhteutettuna tuottoon.Osingot eivät ole mitenkään vaatimattomia sijoitettuun pääomaan nähden. Toki jos sijoitettavaa on vain muutama tonni, ei niistä mitään jättisuuria summia tule euroissa. Mutta suunnitelmallisella sijoittamisella sijoitettu summa vähitellen kasvaa.
Hoidan erään yli 90-vuotiaan sukulaiseni raha-asioita. Viime vuoden lopussa hänen osakesalkkunsa oli noin 140 000 euroa. Osinkoja hän sai viime vuonna nettona lähes 6000 euroa, siis 500 euroa jokaista kuukautta kohti. Se ei ole enää mitätön summa. Toki salkkukin on jo aika arvokas, mutta se on vähitellen kasvanut noin 50 vuoden aikana. Ja salkussa ei ole mitään ihmeellistä, vaan ihan suomalaisten isojen pörssiyhtiöiden osakkeita, tyyliin Fortum, Nordea, Elisa, Neste jne.Ei taida ehtia rahojaan käyttämään ennen kuolemaansa. En minä ainakaan haluaisi tuollaista salkkua tuossa iässä. Harmittaisi vaan, kun ei ehdi rahoja käyttämään.
Toi on käsittämättömän pieni salkku. Siitä ei keskimäärin saa 6000 vuodessa, vaan noin 3000.
Kyllä tuon salkun netto-osinkotuotto on ollut useita vuosia lähempänä 6000 kuin 3000 euroa. Vuosi 2020 oli poikkeus, kun silloin osinkoja jaettiin normaalia vähemmän.
Sori, mutta ei tuo logiikka vaan avaudu millään tavalla. Useamman kymmenen vuotta sidotaan varat johonkin sellaiseen jossa niillä on suuri vaara haihtua ilmaan, etkä voi käyttää niitä sinä aikana mihinkään muuhun? Ne osingotkin on todella vaatimattomia, jos et ole sijoittanut satojatuhansia tai miljoonia.
Riski on todellakin ihan mieletön suhteutettuna tuottoon.