Nykyaika on tuhonnut kauneuden ja romantiikan

Vierailija kirjoitti:

Joo ihme muoti naisilla, pitää olla niin hemmetin lihaksikas ja vääntää salilla rautaa joka päivä hampaat irvessä. Ja sitten vertailla itseään muihin ja kellä on isoin perse ja isoimmat huulet, hohhoijaa. Olen itse nainen enkä halua käyttää kaikkea aikaani ulkonäön miettimiseen. Paineita tähän kumminkin on.

Joo ja en ole ylipainoinen enkä laiha läski. Mutta riittääkö enää mikään tässä pinnallisessa maailmassa?

Onko maailmassa ollut aika ja paikka, kun naiset eivät ole vertaileet itseään ja muita, ja jopa oman terveytensä uhalla pyrkineet olemaan "kaunein"?

Kannattaa muistaa, että miehet alkoi käyttää dödöä vasta niihin aikoihin, kun Alatalo teki sen Mä maalaispoika oon-biisin.

Kerran viikossa käytiin pesulla maaseudulla.

Mikäli pohjaatte näkemyksenne vanhoihin suomifilmeihin, mainoskuviin yms, niin ei teillä ole minkäänlaista käsitystä normaali-ihmisten pukeutumisesta joka päiväisiin töihin.

Tai millaista se oli, kun hampaita ei hoidettu, vaan ne vedettiin vain pois. Ja kun menkkasiteet oli kankaita.

Yhteisvessat maalla.

Ihanan kaunista ja romanttista.

Toki harvoilla oli varaa pukeutua. Muut teki lapsille takkeja isän vanhasta takista. Parsittiin sukkia.

Lisäksi lihavuus oli harvinaisempaa, laihuus toki koettiin rumaksi ja sitä varten mainostettiin naisille pillereitä, joilla he saisivat itsensä lihotettua edes terveemmän näköiseksi.

Kauneutta on, mutta ihmisiltä on tuntunut kyky nähdä sitä. Helpot nautinnot sekoittaa pään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oispa ihanaa löytää romanttinen mies. Siis aidosti romanttinen, ei mikään feikkaaja.

Haluan uskoa että sellaisiakin on.

Voi hyvää päivää.

Kyllä niitä on.

Mutta pitäähän sinulla tutka olla kunnossa.

Mikään tutka ei auta siinä vaiheessa kun kohtaat taitavan näyttelijän.

Voi olla. Mutta epäilen, että riittääkö Suomessa niitä taitavia miesnäyttelijöitä ihan joka kadun kulmalle.

Eli pyyhi ikävät muistot ja anna katseesi kiertää...

Ei joka kadunkulmalla ole miehiä, joiden näyttelijäntaidoista tekisi mieli ottaa selvää. Ehkä jos vielä joskus sellaisen kohtaan (erittäin epätodennäköistä), aion kyllä tehdä ihan samalla tavalla kuin aiemminkin. Eli kokeilemalla selviää ja pettymyksiä kohti.

Okei.

Otan takkini...