Omasta tahdosta lapseton, miksi et halua lapsia?

Ei ole tullut yhtään syytä haluta.

Kärsimyksen aiheuttamisen välttää parhaiten jättämällä lisääntymättä. Ongelmat saattavat vaihdella eri aikakausina, mutta kärsimys on ikuista. Yksilötasolla joku voi kokea elävänsä hyvän ja onnellisen elämän, mutta kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Tähän toki vaikuttaa moni tekijä, mutta se olisi taas pidempi keskustelu.

Käytännön syynä on myös se, että haluan käyttää aikani muuhun kuin lapsen hoitamiseen ja asioihin, vaikka lapsista sinänsä pidänkin. En myöskään halua olla raskaana, synnyttää tai imettää.

Itse en halua lapsia, koska en usko olevani hyvä isä. Lapsi tarvitsee hyvän isän. Minua ei kiinnosta oma lapsi, koska itse lapsena olin erovanhempieni tiellä. Asuin äitini kanssa, mutta oikeastaa todella vaan asuin. Ei minulla ollut kylmää tai lämmintä kotia. Olin pieni poika, joka oli tiellä ja pilasin aina kaiken. Molempien menot. Kun menin isälle, niin pilasin isän vklopun, kun ei päässyt juuri silloin mihinkään ja kun olin kotona äidin kanssa, niin äiti ei päässy ns ikinä mihinkään. EI minua pahoinpidelty tai tukistettu eikä mitään sellaista. Sain aina molemmilta parhaat vaatteet ja tavarat jne jne, mutta olin tiellä. En käynyt lomalla ikinä kummankaan kanssa.

Kaverit aina sanoi, että hei kamoon sulla maailman rennoimmat vanhemmat. No niiinkö on. Ei syöty päivällistä yhdessä, ei kyselty läksyistä, miten pärjään koulussa ja lista on loputon.

Olen kerran seurustellut naisen kanssa, jolla oli 2 pientä lasta. En osannut tehdä yhtään mitään heidän kanssa. Suhdetta kesti noin vuoden ja lopetin sen. Kuulostaa hullulta, mutta kun ei ole koskaan itse saanut mitään mikä jotenkin ohjaisi elämään ilman parhaita kamoja, niin ei hirveästi voi odottaa, että edes aikuisena ymmärtäisi asioita, vaikka niitä asioita silloin mietenkin. Se ei tule automaattisesti.

Kissani on älykkäämpi kuin yksikään tapaamani lapsi

En huoli tietoisesti lapsia. Lapset omalle elämälle rasite. Lapsen syntymä tähän maahan on lopetettava. Uusia veronmaksajia EI tähän maahan. Omalta kohdaltani en tule tekemään uusia kansalaisia tänne. Suomalaiset voisi hyvin kuolla sukupuuttoon jonakin päivänä. Totisesti toivon.

Jotkut asiat vain eivät kiinnosta. En myöskään halua mennä katsomaan tien varteen Jyväskylän rallia, mutta en osaa selittää miksi.

Taidan vähän pelätäkin lapsia. En osaa olla niiden seurassa luontevasti. Ovat niin avoimiakin, useimmat. Lapset eivät minussa herätä mitään välitöntä ihastusta, en tunne halua leperrellä vauvoille tms. 

Lapsen hankkiminen olisi varmaan muuttanut elämää aika paljon myös, mutta en kaipaa mitään suurempaa muutosta.

Lapset ovat vähän alieneita, aika vieraita olentoja minulle. Ajatus sellaisen hankkimisesta kuulostaa kovin vieraalta. Ja entä jos en pitäisikään lapsestani? Minusta jokaisella lapsella olisi kuitenkin olla haluttu ja vanhempiensa ihastuksen kohde. En ole varma, että pystyisin tarjoamaan sellaista.

Vierailija kirjoitti:

Itse en halua lapsia, koska en usko olevani hyvä isä. Lapsi tarvitsee hyvän isän. Minua ei kiinnosta oma lapsi, koska itse lapsena olin erovanhempieni tiellä. Asuin äitini kanssa, mutta oikeastaa todella vaan asuin. Ei minulla ollut kylmää tai lämmintä kotia. Olin pieni poika, joka oli tiellä ja pilasin aina kaiken. Molempien menot. Kun menin isälle, niin pilasin isän vklopun, kun ei päässyt juuri silloin mihinkään ja kun olin kotona äidin kanssa, niin äiti ei päässy ns ikinä mihinkään. EI minua pahoinpidelty tai tukistettu eikä mitään sellaista. Sain aina molemmilta parhaat vaatteet ja tavarat jne jne, mutta olin tiellä. En käynyt lomalla ikinä kummankaan kanssa.

Kaverit aina sanoi, että hei kamoon sulla maailman rennoimmat vanhemmat. No niiinkö on. Ei syöty päivällistä yhdessä, ei kyselty läksyistä, miten pärjään koulussa ja lista on loputon.

Olen kerran seurustellut naisen kanssa, jolla oli 2 pientä lasta. En osannut tehdä yhtään mitään heidän kanssa. Suhdetta kesti noin vuoden ja lopetin sen. Kuulostaa hullulta, mutta kun ei ole koskaan itse saanut mitään mikä jotenkin ohjaisi elämään ilman parhaita kamoja, niin ei hirveästi voi odottaa, että edes aikuisena ymmärtäisi asioita, vaikka niitä asioita silloin mietenkin. Se ei tule automaattisesti.

Tämä on hyvin samaistuttava teksti. Omat vanhemmat erosivat kun olin jotain 7v ja sen jälkeen kaikki muuttui kun se perheidylli-kupla puhkesi. Itsekin koin että isän luona olin hänen tiellä ja äidin luona äidin tiellä. Molemmat löysivät uusia kumppaneita ja sitten olin niidenkin tiellä. Jokin vain muuttui siinä erossa, vanhemmat eivät enää ollut kiinnostuneita minusta, minun kouluarvosanoista, ystävistäni, ei mistään. En syytä heitä enkä ole katkera, ymmärrän että he olivat todella nuoria ja yrittivät parhaansa. Mutta minusta on täysin ymmärrettävää että ei minulla ole halua ryhtyä äidiksi, kun oikeastaan tunnen edelleen olevani se vähän hukassa oleva pikkutyttö. Minulle on ihan tarpeeksi haastetta siinä, että saan omat asiani jotenkin hoidettua. Jotenkin kauhea ajatus, että minulla olisi tässä nyt lapsi, jolle minun tulisi järjestää täydellinen joulu, tai muuten sille tulee ikuiset traumat. Kaikki mitä teen tai jätän tekemättä vaikuttaa sen viattoman pellavapään psyykeeseen ja loppuelämään 😱.

Ei kiitos.

En ymmärrä, miks ylipäätään kukaan haluaa lapsia. Ainut syy jonka keksin on että saa enemmän sisältöä elämään, mutta ei sekään mua saa haluamaan lapsia. Se ei oo sellasta sisältöä mitä kaipaisin.

Vierailija kirjoitti:

Multa puuttuu lisääntymisvietti, ei ole myöskään seksuaalista eikä pariutumisviettiä. Olenkin varmaan joku maanantaikappale.....tai alieni?

Olet normaali etkä häiriintynyt elukka ainakaan.

Suurin osa lisääntyneistä on piesty häiriintyneiksi.          Siksi ei kaikki kotona.    Pieksemällä saa  iskostettua ihmiseen  ideologian helpoiten.

Olen itse elänyt lapsuuteni sellaisessa perheh*lvetissä, etten halunnut pienintäkään mahdollisuutta siihen, että oma lapseni joutuisi kokemaan saman.

Hain ja sain sterilisaation heti kun se oli mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Kärsimyksen aiheuttamisen välttää parhaiten jättämällä lisääntymättä. Ongelmat saattavat vaihdella eri aikakausina, mutta kärsimys on ikuista. Yksilötasolla joku voi kokea elävänsä hyvän ja onnellisen elämän, mutta kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Tähän toki vaikuttaa moni tekijä, mutta se olisi taas pidempi keskustelu.

Käytännön syynä on myös se, että haluan käyttää aikani muuhun kuin lapsen hoitamiseen ja asioihin, vaikka lapsista sinänsä pidänkin. En myöskään halua olla raskaana, synnyttää tai imettää.

Niinhän se on, että elämä tuppaa olemaan kärsimykseen kallellaan. En oikeastaan näe syytä miksi pitäisi tehdä lapsia tähän hirveään oravanpyörään pyörimään? Mitään merkitystä täällä ei ole kuin rahan tahkominen eikä siinäkään jokainen menesty. Kaikissa tutkimuksissa paljastuu, että ihmiset eivät oikeasti edes halua paljon rahaa vaan enemmän vapaa-aikaa, olla perheen tai ystävien kanssa yhdessä. Käytännössä kuitenkin vain rikkailla on varaa ylimääräiseen vapaa-aikaan. Todella surullista, että me ollaan rahan orjia.

Järkisyitä voisin keksiä vaikka kuinka paljon, mutta lopulta suurin syy on kuitenkin vain se, että en halua, ja se on tunne joka ei muutu. En halua mitään, mitä lapsen tekeminen toisi tullessaan, ihan jo alkaen raskaudesta ja synnytyksestä. En halua elämänmuutosta enkä halua kasvattaa ihmistä. En halua elää muita varten enkä olla saatavilla koko ajan. En halua enempää huolia ja murheita enkä kaipaa enempää rakkauttakaan. Minulla on hyvä parisuhde miehen kanssa, joka ajattelee lapsiasiasta täysin samoin. Kissa meillä on, joskus sekin on vähän liikaa vaikka ihans ja rakas onkin, tuskin toista tulee kun tästä joskus aika jättää.

en halua, se on se suurin syy. en tykkää lapsista, ja jo pelkkä ajatus raskaudesta ja synnyttämisestä kuvottaa. 

Ei ole tullut hankittua Lokki-valaisintakaan kun en niistä niin välitä

Inhoan lapsia! Tekisi mieli heittää jokainen tissiposki seinään tai jätemyllyyn aina kun näen tai kuulen niitä tahtomattani!

Se jatkuva melu, ja jossain vaiheessa teinihelvetti. Ei kiitos.

- En pidä miehistä

- En pidä seksistä

- En haluaisi poikalasta

-Pallolla on jo liikaa saastuttajia

Ei jaksa passata ketään.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miks ylipäätään kukaan haluaa lapsia.

Minusta olisi kiinnostavaa nähdä, miten lapsi oppii hahmottamaan maailmaa, ymmärtämään ympäristöään ja vaikka kielen. Se olisi helpointa, jos olisi omia lapsia. Mutta en pidä tuota tarpeeksi hyvänä syynä hankkia sellaisia.

Oman lapsuuteni jälkeen elämässäni jollain tavalla olleet lapset ovat olleet vain rasite, este kivoille asioille ja muutenkin vain tiellä. En usko, että asia olisi ainakaan parempi oman lapsen kohdalla.