Avioliitto päättyy eroon, jos vaimo sairastuu
Jos vaimo sairastuu, avioliitto päättyy todennäköisemmin eroon. Miehen sairaus ei liittoa hetkauta.
Oletteko samaa mieltä?
http://m.iltasanomat.fi/terveys/art-1425615539786.html
Kommentit (53)
En todellakaan. Ei se ole sukupuolesta kiinni vaan siitä mitkä on tunteet ihmistä kohtaan.
Siis toihan on klassikko, että äijä panee toista vaimon maatessa sairaalassa. Tämä sitten selitetään omassa mielessä hyväksi ja oikeaksi. Nähty monta kertaa, ei yllätä.
Juuri noin kävi minulle. Sairastuin vakavasti, mies hankki sivusuhteen. Petos oli pahempi kun olin muutenkin huonossa kunnossa.
Kyllähän tuon näkee monesti arjessakin, tunnen paljon miehiä, jotka eivät yhtään kestä naisensa pientäkään sairastelua, ei puhettakaan mistään hemmottelusta, vaan koko asia yritetään sivuuttaa. Sitten kun itse ollaan kipeinä, niin ollaan niin dramaattisia reppanoita. Siis ns. man cold -ilmiö.
Naisille opetetaan pikkutytöstä asti vastuun ottamista ja uhrautumista ja kehutaan siitä. Miehille opetetaan pikkupojasta asti että he saavat tehdä mitä huvittaa. Ihmisellä pitää olla poikkeuksellisen vahva luonne, jos lähtee noita opetuksia karsimaan itsestään aikuisena. Harva edes yrittää.
Mies ei kestä sitä "naisen roolia", eli sitä että päävastuu lastenhoidosta, siivoamisesta, ruoan laittamisesta ja perheen asioiden hoidosta siirtyy miehelle. Helpompi lähteä karkuun kuin kantaa vastuu. Ja sekin varmaan kiukuttaa kun sairaalta vaimolta ei saa seksiä.
Nähnyt samaa paskamaisuutta molempien sukupuolten arvoisien edustajien suorittamana..
Minä eroan siinä vaiheessa, kun suhde ei ole enää hyvä, eikä tulevaisuudessa näy lupausta paremmasta. Sairaus ei mitenkään automaattisesti johda suhteen huononemiseen, mutta en varmastikaan jää suhteeseen velvollisuudentunnosta siinä vaiheessa, kun edellytyksiä yhteiselle onnelle ei enää ole.
Hyvälle kaverilleni kävi niin, että vaimo muuttui vaikean sairauden myötä todella ikäväksi, katkeraksi ihmiseksi, ja kaverini tunteet kuolivat. Se oli sen suhteen loppu.
Ikävää että sairastuessa pitää pelätä miehen pettävän tai lähtevän karkuun, mutta näin näköjään on.
Hurjaa. Toivottavasti tulevat vanhat sukupolvet korjaa tämän asian parempaan suuntaan.
On. Mulla oli hyvä ja vakaa parisuhde, oli kestänyt yli eitsemän vuotta ja sitten sairastuin vakavasti. Alussa mies vähän tuki,mutta aika nopeaa alkoikin etääntyä. Ei ymmärtänyt ttä minä ison leikkuksen jälkeen ja kovissa kipulääkkeissä en ollut aina parhaimmillani, ei ymmärtänyt että en jaksanut samalla lailla siivota ja käydä kaupassa, tehdä fyysisiä juttuja. Ei vaikka oli lääkärin lappu, jossa fyysistä rasitusta ja kumartelua piti välttää kuukausia leikkauksen jälkeen. En tänä päivänäkään (erosta jo vuosia) voi käsittää, miten mieheltä puuttui tietyllä tapaa täysin empatiakyky tuossa tilanteessa. Kehtasi vielä sanoa jättäessään että jättää, koska en ole se sama aina iloinen nainen kuin ennen oli. Joo, ei vittu kukaan ole iloinen koko ajan kun on aamusta iltaan kovissa kivuissa!!!
[quote author="Vierailija" time="06.03.2015 klo 15:39"]
On. Mulla oli hyvä ja vakaa parisuhde, oli kestänyt yli eitsemän vuotta ja sitten sairastuin vakavasti. Alussa mies vähän tuki,mutta aika nopeaa alkoikin etääntyä. Ei ymmärtänyt ttä minä ison leikkuksen jälkeen ja kovissa kipulääkkeissä en ollut aina parhaimmillani, ei ymmärtänyt että en jaksanut samalla lailla siivota ja käydä kaupassa, tehdä fyysisiä juttuja. Ei vaikka oli lääkärin lappu, jossa fyysistä rasitusta ja kumartelua piti välttää kuukausia leikkauksen jälkeen. En tänä päivänäkään (erosta jo vuosia) voi käsittää, miten mieheltä puuttui tietyllä tapaa täysin empatiakyky tuossa tilanteessa. Kehtasi vielä sanoa jättäessään että jättää, koska en ole se sama aina iloinen nainen kuin ennen oli. Joo, ei vittu kukaan ole iloinen koko ajan kun on aamusta iltaan kovissa kivuissa!!!
[/quote]
Miksi miehen olisi pitänyt jäädä luoksesi, vaikka hän ei ollut enää onnellinen kanssasi?
[quote author="Vierailija" time="06.03.2015 klo 15:41"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2015 klo 15:39"]
On. Mulla oli hyvä ja vakaa parisuhde, oli kestänyt yli eitsemän vuotta ja sitten sairastuin vakavasti. Alussa mies vähän tuki,mutta aika nopeaa alkoikin etääntyä. Ei ymmärtänyt ttä minä ison leikkuksen jälkeen ja kovissa kipulääkkeissä en ollut aina parhaimmillani, ei ymmärtänyt että en jaksanut samalla lailla siivota ja käydä kaupassa, tehdä fyysisiä juttuja. Ei vaikka oli lääkärin lappu, jossa fyysistä rasitusta ja kumartelua piti välttää kuukausia leikkauksen jälkeen. En tänä päivänäkään (erosta jo vuosia) voi käsittää, miten mieheltä puuttui tietyllä tapaa täysin empatiakyky tuossa tilanteessa. Kehtasi vielä sanoa jättäessään että jättää, koska en ole se sama aina iloinen nainen kuin ennen oli. Joo, ei vittu kukaan ole iloinen koko ajan kun on aamusta iltaan kovissa kivuissa!!!
[/quote]
Miksi miehen olisi pitänyt jäädä luoksesi, vaikka hän ei ollut enää onnellinen kanssasi?
[/quote]
Parisuhteessa tuetaan toista. Toivon todella, että kirjoittajan mies ei ole löytänyt uutta parisuhdetta. Hän ei sellaista ansaitse koskaan enää. Tai toivottavasti sairastuu itse vakavasti ja tulee jätetyksi.
[quote author="Vierailija" time="06.03.2015 klo 15:28"]
Nähnyt samaa paskamaisuutta molempien sukupuolten arvoisien edustajien suorittamana..
[/quote]
Joku tutkimuksia tajuamaton uuno vauhdissa.
[quote author="Vierailija" time="06.03.2015 klo 15:32"]Minä eroan siinä vaiheessa, kun suhde ei ole enää hyvä, eikä tulevaisuudessa näy lupausta paremmasta. Sairaus ei mitenkään automaattisesti johda suhteen huononemiseen, mutta en varmastikaan jää suhteeseen velvollisuudentunnosta siinä vaiheessa, kun edellytyksiä yhteiselle onnelle ei enää ole.
Hyvälle kaverilleni kävi niin, että vaimo muuttui vaikean sairauden myötä todella ikäväksi, katkeraksi ihmiseksi, ja kaverini tunteet kuolivat. Se oli sen suhteen loppu.
[/quote]
Ajattelen, että uutisessa on jotain perää. Kyllä toisen puoliskon vakavasti sairastuminen vaikuttaa liiton ja suhteen laatuun, mutta myös sillä on vaikutusta miten sairastumiseen suhtaudutaan. Mies, joka kokee ratkaisuksi pettämisen tai jättämisen vaimon sairauden keskellä on todennäköisesti sellainen, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta läheisen sairastamisesta... Myös monet ihmiset sairastuessaan muuttuvat, elämänkuva yms. Muuttuu. Voi muuttua ikäväksi kyyniseksi ja pettyneeksi ihmiseksi, joo. Mutta mahdollista myös se, ettei parin ajatusmaailma enää täsmää.
Äitini sairastuessa syöpään isäni oli hoidoissa mukana, tuki ja hoiti kotia raskaimpien hoitojaksojen ajan. Uskon, että sillä on vaikutusta tähän, että isäni äiti kuoli syöpään isäni ollessa parikymppinen. Äitini piti positiivisen asenternsa, eikä jäänyt sängynpohjalle marmattamaan. He kävivät hoitojen välissä muutaman päivän ulkomaan reissuilla ja tekivät muuta mukavaa.
Kyllä se suhteen kestäminen on kiinni kummastakin osapuolesta.
Tulipa pitkä viesti...
[quote author="Vierailija" time="06.03.2015 klo 15:43"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2015 klo 15:41"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2015 klo 15:39"]
On. Mulla oli hyvä ja vakaa parisuhde, oli kestänyt yli eitsemän vuotta ja sitten sairastuin vakavasti. Alussa mies vähän tuki,mutta aika nopeaa alkoikin etääntyä. Ei ymmärtänyt ttä minä ison leikkuksen jälkeen ja kovissa kipulääkkeissä en ollut aina parhaimmillani, ei ymmärtänyt että en jaksanut samalla lailla siivota ja käydä kaupassa, tehdä fyysisiä juttuja. Ei vaikka oli lääkärin lappu, jossa fyysistä rasitusta ja kumartelua piti välttää kuukausia leikkauksen jälkeen. En tänä päivänäkään (erosta jo vuosia) voi käsittää, miten mieheltä puuttui tietyllä tapaa täysin empatiakyky tuossa tilanteessa. Kehtasi vielä sanoa jättäessään että jättää, koska en ole se sama aina iloinen nainen kuin ennen oli. Joo, ei vittu kukaan ole iloinen koko ajan kun on aamusta iltaan kovissa kivuissa!!!
[/quote]
Miksi miehen olisi pitänyt jäädä luoksesi, vaikka hän ei ollut enää onnellinen kanssasi?
[/quote]
Parisuhteessa tuetaan toista. Toivon todella, että kirjoittajan mies ei ole löytänyt uutta parisuhdetta. Hän ei sellaista ansaitse koskaan enää. Tai toivottavasti sairastuu itse vakavasti ja tulee jätetyksi.
[/quote]
Eli sinusta parisuhteeseen tulee jäädä "tuemaan toista", vaikka ei ole enää onnellinen eikä tulevaisuudessakaan näy toivoa onnesta toisen kanssa? Ei tuolla ole enää mitään tekemistä rakkauden kanssa. Tuo on riippuvuus- ja hyötysuhde.
[quote author="Vierailija" time="06.03.2015 klo 15:45"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2015 klo 15:43"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2015 klo 15:41"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2015 klo 15:39"]
On. Mulla oli hyvä ja vakaa parisuhde, oli kestänyt yli eitsemän vuotta ja sitten sairastuin vakavasti. Alussa mies vähän tuki,mutta aika nopeaa alkoikin etääntyä. Ei ymmärtänyt ttä minä ison leikkuksen jälkeen ja kovissa kipulääkkeissä en ollut aina parhaimmillani, ei ymmärtänyt että en jaksanut samalla lailla siivota ja käydä kaupassa, tehdä fyysisiä juttuja. Ei vaikka oli lääkärin lappu, jossa fyysistä rasitusta ja kumartelua piti välttää kuukausia leikkauksen jälkeen. En tänä päivänäkään (erosta jo vuosia) voi käsittää, miten mieheltä puuttui tietyllä tapaa täysin empatiakyky tuossa tilanteessa. Kehtasi vielä sanoa jättäessään että jättää, koska en ole se sama aina iloinen nainen kuin ennen oli. Joo, ei vittu kukaan ole iloinen koko ajan kun on aamusta iltaan kovissa kivuissa!!!
[/quote]
Miksi miehen olisi pitänyt jäädä luoksesi, vaikka hän ei ollut enää onnellinen kanssasi?
[/quote]
Parisuhteessa tuetaan toista. Toivon todella, että kirjoittajan mies ei ole löytänyt uutta parisuhdetta. Hän ei sellaista ansaitse koskaan enää. Tai toivottavasti sairastuu itse vakavasti ja tulee jätetyksi.
[/quote]
Eli sinusta parisuhteeseen tulee jäädä "tuemaan toista", vaikka ei ole enää onnellinen eikä tulevaisuudessakaan näy toivoa onnesta toisen kanssa? Ei tuolla ole enää mitään tekemistä rakkauden kanssa. Tuo on riippuvuus- ja hyötysuhde.
[/quote]
Jos on onnellinen vain silloin, kun asiat ovat hyvin, niin ei sellainen kelpaa kenenkään kanssa parisuhteeseen. Parisuhteessa tulee aina vaikeita aikoja. Ja kirjoittaja on selkeästi edelleen hengissä, joten asiat olisi varmasti voineet saada toisenlaisen lopun, jos mies olisi ollut oikea mies eikä mikään luuseri. Jos rakkaus loppuu, kun on vaikeita aikoja, niin sitten on kyseessä riippuvuus- ja hyötysuhde, ei parisuhde.
Kyllä. Ja on tullut todistettuaki tuo väite oikeaksi. Kun olin pitkään vakavassa sairastelukierteessä, miehen reaktio ei ollut minun tukeminen vaikeassa elämäntilanteessa tai auttaminen kotitöissä vaan sivusuhde. Että näin, miehet vaan on sellaisia luonnoltaan, ei niillä ole "hoivaviettä" kuten naisilla on.
Ystävälleni tuli ero kun hän sairastui rintasyöpään...