Lue keskustelun säännöt.
Miehen seksin vonkaus
04.12.2021 |
Onko teillä samanlaista? Lapset meni eilen mummolaan. Oltiin varattu kuudeksi pöytä ravintolasta ja sen jälkeen oli tarkoitus viettää koti-iltaa (laitoin Vain elämää nauhalle). Huomasin että taas alkaa vonkaus, kun jo ennen raflaa mies oli persauksissa kiinni.
Heti kun päästiin kotisohvalle, oli mies tisseissä kiinni. Olin jo aiemmin illalla sanonut että haluan rauhallisen koti-illan, kun ei tarvitse huolehtia lapsista. Mies möksähti ja lähti nukkumaan. Aamulla kun sain silmäni auki, niin taas oli mies tisseissä ja persiessä kiinni. En ymmärrä mikä helkkarin seksi-into ukolle tulee, kun lapset ei ole kotona.
Välillä tuntuu siltä että mieluummin taidan pitää lapset kotona, ettei tarvitse koko ajan olla valppaan miehen kopeloinnille. Kyllä minä kerron jos minä haluan seksiä, mutta miehen käytös ei ainakaan lisää seksin määrää.
Kommentit (259)
Ukko Lode kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukko Lode kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
8
Ukko Lode kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksiäkin voi harrastaa tavoilla joka ei altista ketään vaaralle tai vammalle, paljonko tarvitset rautalankaa tämän asian ymmärtämiseen?
Ja mitä tuohon synnytykseen ym. lapsenhankintaan liittyvään riskiin tulee, se on aivan minimaalinen. Naisia kuolee Suomessa synnytyksiin 0-3 vuodessa, synnytyksiä on 50 000 - 60 000. Paljon suurempi riski on elää parisuhteessa miehen kanssa - perheväkivaltaan kuolee parisenkymmentä naista vuodessa, myös naisen raskauden aikana ja vauvaperheissä. Eli jos riskit halutaan minimoida, naisten pitäisi potkia miehet pellolle heti raskaaksi tulemisensa jälkeen.
Suomessa, kiitos kehittyneen lääketieteen ja toimivan terveydenhuoltojärjestelmän olemme tuossa tilanteessa. Silti riskit ovat vain naisella. Sata vuotta sitten olisin ollut jo leski, mutta ei tuo kokemus vaimolleni mikään huvi ollut, vaikka hengissä säilyikin. Työmatkaliikenteen riskit kohdistuvat kaikkiin työllisiin, miehiin ja naisiin, jopa noihin työnantajiin, eikä niihin liity elementtiä yhden riskittömästä huvista ja toisen vaarasta.
Ei tuo miksikään sitä tosiasiaa että naiselle on huomattavasti vaarallisempaa elää miehen kanssa kuin harrastaa raskauteen johtavaa seksiä hänen hänen kanssaan. Sinä olet pelännyt seksin harrastamista koska se voi aiheuttaa varaa puolisollesi. Miten sitten uskallat elää hänen kanssaan, koska se on tilastojen ja todennäköisyyksien puolesta hänelle huomattavasti riskialttiimpaa?
Naiselle on vaarallista sekä elää että harrastaa seksiä väkivaltaisen miehen kanssa. Väkivaltaisen miehen kansaa myös seksistä kieltäytyminen voi olla (erityisen) vaarallista. Normaalin, kunnollisen miehen kanssa vain seksin harrastaminen on vaarallista.
Miksi näet vaaroja joka puolella? Ei normaalin miehen kanssa seksi ole vaarallista, kunhan kumpikin osapuoli on huolehtinut asianmukaisesta ehkäisystä. En ymmärrä kantaasi.
1. Mikään ehkäisy ei ole ihan 100% varma
2. Nainen voi haluta tulla äidiksi, ja raskaus toivottunakin merkitsee vaaraa ja epämukavuutta, jota mies ei voi jakaa eikä juuri lievittää
Sinun perustelut on ihan hatusta ja pihalla kuin lumiukko. Ei kannattaisi noille tiedoilla paljoa kommentoista.
Vaimoni muistelee vieläkin kaiholla raskausaikojaan (4), kun oli elämänsä kunnossa ja hormoonitoiminta vilkasta. Hänellä ei ollut pienintäkään murhetta, jos nyt sitä ei lasketa, että halusi seksiä kyltymättömästi liki joka päivä. Siinä oli itsellä jakamista, kun meinasi paukut loppua. Vaan ei ole koskaan kuulunut ohjelmaan kieltäytyä jos rakas haluaa seksiä. Sitä paitsi lupasin jo nuorena, että aina valmis seksiin kuin partiolainen ja lupauksen myös pitänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Ukon keksintö vedota selibaattiin siksi, että että naiminen olisi naiselle vaarallista on kyllä tyhmin perustelu mitä ikinä tullut vastaan nykypäivän ehkäisykulttuurissa ja sairaanhoidossa. Naisten mielidettä ei ole tietenkään kysytty. Eikö voisi suosiolla itselleen myöntään ettei seksi ole koskaan kiinnostanut tai että kiinnostus jonnekin muualla alunperinkin. Sellainenkin tosiasia vielä, että monilla naisillä hedelmällisyys loppuu ennen 40v ikää tai vähän sen jälkeen. Mikäs se seksittömyyden peruste sitten on?
Muutenkin niin absurdia, että täysin aseksuuli yrittää puhua seksistä, sen järkevyystä ja siitä miksi toinen saisi olla haluton ja kylmä. Kylmäksi haluton muuttuu välttäessään kaikkea läheistyyttä mikä aiheuttaisi halukkaalle himoja. Läheisyyttä ja rakkautta toivova työnnetään pois jaloista. Sitten jollain on vielä otsaa väittää rakastavansa. Jos mies on sairas ja avun tarpeessa rakas vaimo hoitaa ja auttaa miestään, mutta mitä rakkautta se on jos mies kärsii läheisyydenpuutteesta ja avusta ja vaimo kääntää vain selän.
Ihmisen henkisiin ja fyysisiin perustarpeisiin kuuluu tulla rakastetuksi ja kohdata läheisyyttä. Se ei ole järjellä ajateltavissa poistettavissa, kun on syntymekanismeja ja ihmisille lajina luontaista. Väkivaltainen yksipuolinen vieroittaminen ei ole kenellekään hyväksi, saati että kenenkään kannattaisi sellaiseen suhteeseen enää jäädä.
Ei myöskään sellaiseen, missä ei saa läheisyyttä ja hellyyttä muulloin kuin seksin yhteydessä. Tämä on usein tilanne noissa kuvaamissasi tapauksissa, joissa toinen haluaa enemmän kuin toinen. Ihmisen henkisiin ja fyysisiin perustarpeisiin pitäisi kuulua tulla rakastetuksi ja kohdata läheisyyttä myös silloin, kun seksi ei ole tavoitteena.
Ihan kuin naiset testaisi, että pysyykö se mies siinä vaikkei saakaan. Ettei se vaan ole seksin perässä. Vaikka seksillä ne on saatu osaltaan narutettua suhteeseen.
Läheisyys ja seksi ovat jatkumo, usein toinen johtaa toiseen. Miksi mennään aina niiden naisten halujen ja mieltymysten mukaan?
Koska naiset haluavat keskimäärin vähemmän. On kannattavaa pitää tärkeintä pääomaa vähän niukasti saatavilla, niin arvo pysyy korkealla.
Jos miehet saisivat seksiä riittävästi (jostain), niin moniko niistä korkealibidoisista alkaa enää vakavaan suhteeseen? Ei se yhteiskunta niin toimi.
Libido + henkinen yhteys + rakkaus = Hyvä seksi.
Mielestäni se on korvaamattoman arvokasta eikä sitä voi rahamaailman termeillä arvottaa. Onneksi on myös miehiä, joille tärkeää on muukin kuin pelkkä libido. T. Eräs typy
Jep, mutta jos sinulla on libido, niin nuo kaksi muuta eivät riitä. Itsellä tossa yhtälössä nuo ovat kaikki samalla viivalla, jos ongelmia ei ole. Mikään ei ole sen enempää tulos toisesta. Ajattelussa on iso ero, koita ymmärtää se. Se mikä sulle on hyvää, on mulle ihan silkkaa tuskaa.
Jätä itse esimerkiksi henkinen yhteys pois tarpeettomana.
Ja miksi sä pidät libidoa vähempiarvoisena kuin noita muita?
Ukko Lode kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukko Lode kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukko Lode kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lämpö, rakkaus ja seksi eri asioita? Toivottavasti olet sinkku.
Olen saman naisen aviomies kohta viiden vuosikymmenen takaa, olen isä ja isoisä. Luulen tietäväni aika paljon rakkaudesta ja lämmöstä. Ja tiedän myös, ettei seksi ole useinkaan mikään rakkaudenosoitus - sääliseksi ehkä joskus. Silloinhan toinen suostuu seksiin toisen oloa helpottaakseen.
Jos seksi olisi rakkaudenosoitus, niin silloinhan prostituutio olisi käytännössä mahdotonta. Rakkaudentekoja ei vaihdeta rahaa vastaan, ja tuskin monikaan maksullisia seksipalveluja harrastava voi tosissaan väittää omaavansa syviä tunteita myyjää kohtaan. Jos tuntee ja haluaa vain auttaa, niin rahaahan voi lahjoittaa seksiä vaatimatta.
Myös usein kuultu neuvo seksin puutteesta kärsivälle mennä luvan kanssa hakemaan se seksi muualta, jos se ei kertakaikkiaan puolison kanssa onnistu, osoittaa rakkauden ja seksin olevan eri asioita.
Ainoat kerrat, jolloin itse olen tuntenut tekeväni rakkaudenteon seksiä harjoittaessani, ovat olleet ne, kun varta vasten toteutin puolisoni harrasta toivetta saada lapsi. Silloin tiesin, etten ole masturboimassa puolisoni keholla (eikä hän minun), vaan teimme yhdessä jotakin melkein pyhää. Ja jotakin, joka tiesi käytännössä elinikäistä sitoutumista seurauksiin. Se veti vakavaksi.
Väärin. Vää-äärin. Ihan helvetin väärin. Sinun henkilökohtainen kokemuksesi YHDESTÄ parisuhteesta YHDEN ihmisen kanssa ei lisää tietämystäsi seksistä, rakkaudesta ja lämmöstä muuten kuin tuon YHDEN kokemuksen verran olkoonkin viidenkymmenen vuoden mittainen. Kas kun KOKEMUKSET seksistä, rakkaudesta, välittämisestä yms. ovat aina yksilöllisiä. Omat kokemukseni (jotka muuten perustuvat useampaan parisuhteeseen) seksistä ja sen suhteesta rakkauteen ja välittämiseen ovat sellaiset että parhaimmillaan ne ovat yhdistettynä. Upeimmat rakkauden ja välittämisen kokemukseni ovat usein - mutta ei aina - olleet yhteydessä seksiin.
Olennaista tässä on se, että mikään käsitys seksin, rakkauden ja välittämisen suhteista ei ole itsessään parempi tai huonompi kuin mikään muukaan. Ei edes oma käsityksesi jossa seksi ja rakkaus eivät kuulu yhteen paitsi suvunjatkamisessa jolloin kyseessä onkin pyhä toimitus. Aika arkaainen käsitys, IMHO, mutta mikäpä siinä jos parisuhteen molemmat osapuolet jakavat tämän käsityksen ja ovat tyytyväisiä toteuttaessa sitä.
Ongelmia tulee kun parisuhteen osapuolten käsitykset ovat liian epäsuhtaisia kuten ap:n ja miehensä tilanteessa. Tässä nimenomaisessa tilanteessa - jos muutosta ei tule - ikävin lopputulema on se, että ap alkaa kavahtamaan miehensä kosketustakin (”taas se vonkaa”) ja ennemmin ja myöhemmin tämä epämukavuus muuttuu inhoksi miestä kohtaan. Mies luovuttaa ja tyytyy joko masturboimaan tai hakemaan tyydytystä seksin ja läheisyyden kaipuunsa liiton ulkopuolelta. Suhde päätyy joko eroon tai molemmat tottuvat puolisoaan kohtaan tuntemaansa vastenmielisyyteen ja pettymykseen siinä missä vaikkapa kiusalliseen ja krooniseen ihotautien - inhottava riesa mutta kyllä sen kanssa voi elää. Ikävää tietysti sitten seitsemänkymppisenä huomata että on elänyt parhaat vuotensa ihmisen kanssa jota juuri ja juuri sietää kun olisi pitänyt rakastaa.
Pari täsmennystä. Ensiksi oma käsitykseni rakkaudesta. Siinä toinen ihminen (vanhempi, lapsi, sisar tai veli, hyvä ystävä, puoliso jne) ovat tai heidän pitäisi olla päämääriä, ei välineitä. Eli ensimmäinen kysymys ei ole, tuottaako tuo toinen minulle nautintoa tai hyvää oloa tai onko hänen velvollisuutensa tehdä minut tyytyväiseksi. Kysymys on, ajattelenko ja toiminko hänen parhaakseen.
Jos nyt sanot, että minua rakastavan kumppanin pitäisi myös tehdä minut seksuaalisesti onnelliseksi, niin tässä tulee tietty raja vastaan. Jos nimittäin tuota seksuaalista halua tai kaipuuta ei itsellä ole, niin toisen tyydyttäminen on hirveä vaatimus. Miltä tuntuisi jos - olettaen että olet hetero - hyvä homoseksuaali ystäväsi, josta todella pidät, haluaisi seksuaalisesti turhautuneena sinun tyydyttävän hänet. Silloin voinet kuvitella sellaisen henkilön tunteet, joka ei tunne seksuaalisen halun häivääkään. Ja toista ihmistä voi rakastaa syvästi ja aidosti tuntematta seksuaalista halua tai kiihottumista.
Ja tuo käsityksesi arkaaisesta lisääntymishakuisesta seksistä. Lisääntyminen on kuitenkin se perimmäinen syy, jonka takia seksiä on. Ja puolison raskaustoiveen täyttäminen on kyllä minusta mitä selvin rakkaudenosoitus. Kun eläytyy ajatukseen, että tämän aktin tuloksena voi olla uusi ihminen, ja ettei sen jälkeen mikään ole elämässämme niin kuin ennen, että sitoudumme vuosikymmenten rakkauteen, huoleen ja huolehtimiseen ja vielä miehenä siihen, että puoliso ottaa tässä nyt vapaaehtoisesti kantaakseen vaivan, tuskan ja vaaran joita en voi jakaa, niin kyllä se tekee hartaaksi ja nöyräksi. Huvilla ei ole siinä juuri sijaa.
Voi vihne mitä olkiukkoilua - arkaaisten seksuaalikäsityksesi lisäksi olet lähes kokonaan lukutaidoton. Epäsuhtaiset käsitykset seksuaalisuudesta ovat takuuvarma tie onnettomaan liittoon, se todettiin jo edellisessä kommentissa joten miksi toistelet tätä itsestäänselvyyttä?
Ja tuo ”perimmäinen syy” - tai toisin sanoen ”luonnollinen” syy (lisääntyminen) jonka takia seksiä on… Arvolausekkeiden kasaaminen käyttämällä ”luonnollisuutta” perusteluna on aika klassinen virhe argumentaatiossa, googleta vaikkapa ”naturalistinen virhepäätelmä”. ”Perimmäinen syy” seksin harrastamiseen löytyy jokaisen päänupin sisältä ja silloin se ”perimmäinen syy” on jokaisella omanlaisensa.
Jos haluat omassa parisuhteessasi ja seksuaalisuudessasi korostaa vaivaa, tuskaa, vaaraa, hartautta ja nöyryyttä niin saat sen toki tehdä, yleisiksi parisuhde- ja seksiohjenuoriksi ovat kyllä aika ankeita lähtökohtia. Toivottavasti puolisosi on samaa mieltä, omasta mielestäni tuollainen ajattelutapa kuuluu jonnekin viktoriaaniseen aikaan (”sulje silmäsi ja ajattele isänmaata”) ja toivon että se katoaa sitä edustaneiden sukupolvien myötä. Jotka ovat onneksi jo hyvinkin iäkkäitä.
Perimmäisistä syistä voisin ottaa seksin vertailukohteeksi syömisen. Me liitämme syömiseen makunautinnon, usein vielä pöydän jakaessamme sosiaalisen funktion, mutta nämä eivät ole syitä, jonka vuoksi syöminen on olemassa. Syömisen tarkoitus on tietenkin ravitsemus. Korostamalla syömisen nautinnollisuutta ja ottamalla sen - itsekukin päänupissaan - syömisen päätarkoitukseksi, niin melko varmasti ajaudumme ylipainoon ja terveyshaittoihin. Olkoon tämä nyt sitten naturalistinen virhepäätelmä tai ei, mutta totta se on.
Kun seksin päätarkoitukseksi kielletään huvi - minkä halvat, turvalliset ja tehokkaat ehkäisymenetelmät ovat tehneet mahdollisiksi kehittyneissä maissa - niin seurauksena näyttää olevan kyllästyminen. Haetaan yhä raffinoidumpia elämyksiä ja variaatioita.. Kun kuulemma sama ihminen ja sama akti samalla tavalla on tylsää. Taas vertaus ruokaan. Kun syö kunnolla nälkäisenä, niin hyvin vaatimaton ruoka maistuu herkulliselta. Kun ei syö nälkään vaan nautintoon, niin veltostunut makuaisti vaatii yhä raffinoidumpia kulinaristisia luomuksia, kauniita kattauksia jne.
Olen jo viitannut vuosikymmenien liittoomme, joten en kaipaa kommentteja sen onnellisuudesta sivullisilta, jotka eivät meitä tunne. Liitoissa kivi kiveä hioo. Ei aina ole ollut helppoa, mutta kun kummallakin puolella on ollut raudanluja sitoutuminen, niin elämä antaa palkintona. Esimerkiksi nämä ihanat ukki- ja mummovuodet.
Mutta miksei arkiruokaakin voisi syödä siitä esillepanosta ja erilaisista makuelämyksistä nauttien? Ruokaa voi tehdä millaista vaan, saman kaurapuuron syöminen joka päivä tuntuu tosiaan tylsältä enkä oikein tiedä mitä se sitten ketään hyödyttää. Vertauksesi ontuu sikäli, että voi syödä terveellisesti, vaihtelevasti, vivahteikkaasti silloin tällöin, ja sitten normaalit arkiruuat siinä lomassa sitten. Tämä ruokavertaus toimii seksiin ehkä vähän huonosti tämän pidemmälle, mutta mikään ei pakota pysymään siinä kyllästyttävässä ja lopettamaan sitä sitten. Kun asioita voi piristää ja vaihdella, ilman että se on jatkuvaa riman korottamista. Tässä on se virhepäätelmäsi ainakin.
Sä liität kaikkeen kauheasti arvolatausta, käytät sanaa veltostunut makuaistista vaikka se käytännössä kehittyy vain huomaamaan. Oletko tullut ajatelleeksi, että sä selität omaa historiaasi itsellesi parhaalla mahdollisella tavalla, tästä tulee se aavistuksen itseriittoinen mielikuva.
Elämä voi antaa niitä palkintoja koko ajan, ei ole niin että vain kieltäymyksen kautta saa sitten isovanhempana rauhan. Kun voisi elää koko elämänsä omannäköistään eloa ja oloa.
Miksei seksin vertailukohdaksi voisi ottaa urheilua? Molemmat ovat hyvin fyysisiä suorituksia, jotka parhaimmillaan päätyvät ”onnistuessaan” endorfiinintäyteiseen euforiaan. Moni urheilija hakee suorituksestaan kehollista kokemusta ja pyrkii kehittämään sitä saadakseen suurempaa nautintoa. Sekä urheilu että seksi myös vaikuttavat myönteisesti yksilön terveyteen.
Urheiluhan on ihan sallittua jopa Ukon kaltaisille älyköille, eiköhän siitä joukosta löydy aika paljon juuri kestävyyslajien harrastajia, ja ne minusta vertautuvat kaikkein eniten seksiin. Miksei siis omaa fyysisyyttään ja ihmisyyttään voisi sitten lähestyä yhtä hyvin seksin ja seksuaalisuuden kautta? Jostain syystä kuitenkin seksi elämänalueena saa niin kovin herkästi Ukon kaltaista liki halveksuvaa suhtautumista, mikä siinä on? Jonkinlaista häpeää omasta ”eläimellisyydestä” jota sitten pitää tukahduttaa kaikenlaisten ylevien ja eettisten moraalirakennelmien alle?
Tässä tuli taas mielestäni vastine, joka meni asian viereen. Jos sinä ja puolisosi olette seksuaalisesti yhteensopivia ja teillä on ns. ”Yhteinen harrastus”, niin enhän minä ole teitä siitä pois käskemässä tai yllyttämässä.
Koko alkuperäinen ketjuhan lähtee siitä, että tuota halujen konsensusta ei partnereiden välillä ole ja mitä sitten tehdään. Tällöin on punnittava, onko liitossa niin paljon hyviä ja arvokkaita elementtejä, että se toisen osapuolen seksuaalisen turhautumisen kestää. Haluttomuushan ei ole rakkaudettomuutta.
Jos on tehty se päätös, että liittoon jäädään, niin sen halukkaamman on vain oltava reipas, raitis ja iloinen eikä murjotettava, painostettava, elätettävä toivetta, että jospa kuitenkin… jne. Tämä, koska seksuaaliterapeuttienkin mukaan haluttomuus -ellei sillä ole selvää fysiologista syytä - on erittäin vaikeasti ”parannettavissa”.
Näkemykseni eroaa arvoisien kiistakumppanieni mielipiteistä siis eniten siinä, että en pidä seksuaalisuutta parisuhteen ytimenä, jonka kuihtuminen automaattisesti romahduttaa liiton. Tuohan helposti johtaa juuri tuohon kritisoimaani yhä uusien virikkeiden ja kiihokkeiden tavoitteluun, seksimässäilyyn ilman oikeaa ”nälkää”. Haluun kokeilla sitä ja tätä uutta ”maustetta”, kun ”vaniljaseksi” ei enää tunnu miltään. Onko tuolloin enää edes kyse mistään oikeasta intohimostakaan, jota täällä on ylistetty.
Ja edelleen, koska (hetero)seksissä riskit eivät jakaannu tasaisesti miesten ja naisten kesken, niin miehen on erityisesti huomioitava ja kunnioitettava naisen oikeutta sanoa ei. Perusteluja olen jo kylliksi tuonut esille.
Mutta haluttoman ei pidä jakaa sen toisen tuskaa siitä, miltä tuntuu kun joku ihan oleellinen osa minuutta vain lakaistaan pois koska se on _toisen_ mielestä turhaa? Todella kylmää.
Listaa itsellesi tärkeät asiat, ja pyydä kumppaniasi valitsemaan se minkä unohdat tästä lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Ukon keksintö vedota selibaattiin siksi, että että naiminen olisi naiselle vaarallista on kyllä tyhmin perustelu mitä ikinä tullut vastaan nykypäivän ehkäisykulttuurissa ja sairaanhoidossa. Naisten mielidettä ei ole tietenkään kysytty. Eikö voisi suosiolla itselleen myöntään ettei seksi ole koskaan kiinnostanut tai että kiinnostus jonnekin muualla alunperinkin. Sellainenkin tosiasia vielä, että monilla naisillä hedelmällisyys loppuu ennen 40v ikää tai vähän sen jälkeen. Mikäs se seksittömyyden peruste sitten on?
Muutenkin niin absurdia, että täysin aseksuuli yrittää puhua seksistä, sen järkevyystä ja siitä miksi toinen saisi olla haluton ja kylmä. Kylmäksi haluton muuttuu välttäessään kaikkea läheistyyttä mikä aiheuttaisi halukkaalle himoja. Läheisyyttä ja rakkautta toivova työnnetään pois jaloista. Sitten jollain on vielä otsaa väittää rakastavansa. Jos mies on sairas ja avun tarpeessa rakas vaimo hoitaa ja auttaa miestään, mutta mitä rakkautta se on jos mies kärsii läheisyydenpuutteesta ja avusta ja vaimo kääntää vain selän.
Ihmisen henkisiin ja fyysisiin perustarpeisiin kuuluu tulla rakastetuksi ja kohdata läheisyyttä. Se ei ole järjellä ajateltavissa poistettavissa, kun on syntymekanismeja ja ihmisille lajina luontaista. Väkivaltainen yksipuolinen vieroittaminen ei ole kenellekään hyväksi, saati että kenenkään kannattaisi sellaiseen suhteeseen enää jäädä.
Ei myöskään sellaiseen, missä ei saa läheisyyttä ja hellyyttä muulloin kuin seksin yhteydessä. Tämä on usein tilanne noissa kuvaamissasi tapauksissa, joissa toinen haluaa enemmän kuin toinen. Ihmisen henkisiin ja fyysisiin perustarpeisiin pitäisi kuulua tulla rakastetuksi ja kohdata läheisyyttä myös silloin, kun seksi ei ole tavoitteena.
Ihan kuin naiset testaisi, että pysyykö se mies siinä vaikkei saakaan. Ettei se vaan ole seksin perässä. Vaikka seksillä ne on saatu osaltaan narutettua suhteeseen.
Läheisyys ja seksi ovat jatkumo, usein toinen johtaa toiseen. Miksi mennään aina niiden naisten halujen ja mieltymysten mukaan?
Koska naiset haluavat keskimäärin vähemmän. On kannattavaa pitää tärkeintä pääomaa vähän niukasti saatavilla, niin arvo pysyy korkealla.
Jos miehet saisivat seksiä riittävästi (jostain), niin moniko niistä korkealibidoisista alkaa enää vakavaan suhteeseen? Ei se yhteiskunta niin toimi.
Kaltaisesi ovat juuri niitä, jotka pakottamalla tappavat kumppanin loputkin halut. Seksi tuntuu olevan sinulle vain kauppatavara, ei todellakaan mikään rakkauden teko. Tuosta tuo aseksuaali ukkeli juuri puhuu, ja puhuu asiaa.
No ihan päinvastoin. Halutonhan siitä tekee kauppatavaran tai palkinnon!
Sitten kun on osoittanut että pystyy olemaan lähellä haluamata seksiä, niin sitten sitä voi saadakin armollisesti. Mutta jos vain haluaa yksinkertaisesti noita molempia, ilman että niiden välille mitään erityistä rajaa vedetään, niin se ei toimikaan koska?
Nehän on sama asia, läheisyys ja oleellisista, parisuhteessa tärkeistä jutuista puhuminen ainakin mulla tekee aika halukkaaksi saman tien. Se tunne kun huomaa että on toisen kanssa ihan samoilla aaltopituuksilla saa elimistön heräämään heti.
Ukko Lode kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo miksikään sitä tosiasiaa että naiselle on huomattavasti vaarallisempaa elää miehen kanssa kuin harrastaa raskauteen johtavaa seksiä hänen hänen kanssaan. Sinä olet pelännyt seksin harrastamista koska se voi aiheuttaa varaa puolisollesi. Miten sitten uskallat elää hänen kanssaan, koska se on tilastojen ja todennäköisyyksien puolesta hänelle huomattavasti riskialttiimpaa?
Naiselle on vaarallista sekä elää että harrastaa seksiä väkivaltaisen miehen kanssa. Väkivaltaisen miehen kansaa myös seksistä kieltäytyminen voi olla (erityisen) vaarallista. Normaalin, kunnollisen miehen kanssa vain seksin harrastaminen on vaarallista.
Eihän se mene ollenkaan noin. Pääsääntöisesti suhteen alussa nainen ei voi tietää miten väkivaltaisia taipumuksia miehellä on - miehen väkivaltaisuus voi alkaa ilmenemään vasta vauva- ja lapsiperheen arjessa. Ja eiköhän noista vaimoaan pieksävistä meihistä suurin osa pidä itseään "normaaleja ja kunnollisina" - mitä nyt ovat pakotettuja välillä ojentamaan vaimojaan.
Jos ihan oikeasti seksin harrastaminen on vastenmieleistä miehelle koska hän pelkää raskauden myötä tulevia (minimaalisia) riskejä niin aina voi laittaa piuhan poikki. Siihen kun yhdistää kondomin käytön niin raskauden riski on teoreettinen. Ja jos edelleen huolettaa, niin oikeinkin hyvää seksiä voi hyvin harrastaa ilman penetraatiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ukko Lode kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukko Lode kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
8
Ukko Lode kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksiäkin voi harrastaa tavoilla joka ei altista ketään vaaralle tai vammalle, paljonko tarvitset rautalankaa tämän asian ymmärtämiseen?
Ja mitä tuohon synnytykseen ym. lapsenhankintaan liittyvään riskiin tulee, se on aivan minimaalinen. Naisia kuolee Suomessa synnytyksiin 0-3 vuodessa, synnytyksiä on 50 000 - 60 000. Paljon suurempi riski on elää parisuhteessa miehen kanssa - perheväkivaltaan kuolee parisenkymmentä naista vuodessa, myös naisen raskauden aikana ja vauvaperheissä. Eli jos riskit halutaan minimoida, naisten pitäisi potkia miehet pellolle heti raskaaksi tulemisensa jälkeen.
Suomessa, kiitos kehittyneen lääketieteen ja toimivan terveydenhuoltojärjestelmän olemme tuossa tilanteessa. Silti riskit ovat vain naisella. Sata vuotta sitten olisin ollut jo leski, mutta ei tuo kokemus vaimolleni mikään huvi ollut, vaikka hengissä säilyikin. Työmatkaliikenteen riskit kohdistuvat kaikkiin työllisiin, miehiin ja naisiin, jopa noihin työnantajiin, eikä niihin liity elementtiä yhden riskittömästä huvista ja toisen vaarasta.
Ei tuo miksikään sitä tosiasiaa että naiselle on huomattavasti vaarallisempaa elää miehen kanssa kuin harrastaa raskauteen johtavaa seksiä hänen hänen kanssaan. Sinä olet pelännyt seksin harrastamista koska se voi aiheuttaa varaa puolisollesi. Miten sitten uskallat elää hänen kanssaan, koska se on tilastojen ja todennäköisyyksien puolesta hänelle huomattavasti riskialttiimpaa?
Naiselle on vaarallista sekä elää että harrastaa seksiä väkivaltaisen miehen kanssa. Väkivaltaisen miehen kansaa myös seksistä kieltäytyminen voi olla (erityisen) vaarallista. Normaalin, kunnollisen miehen kanssa vain seksin harrastaminen on vaarallista.
Miksi näet vaaroja joka puolella? Ei normaalin miehen kanssa seksi ole vaarallista, kunhan kumpikin osapuoli on huolehtinut asianmukaisesta ehkäisystä. En ymmärrä kantaasi.
1. Mikään ehkäisy ei ole ihan 100% varma
2. Nainen voi haluta tulla äidiksi, ja raskaus toivottunakin merkitsee vaaraa ja epämukavuutta, jota mies ei voi jakaa eikä juuri lievittää
Sinun perustelut on ihan hatusta ja pihalla kuin lumiukko. Ei kannattaisi noille tiedoilla paljoa kommentoista.
Vaimoni muistelee vieläkin kaiholla raskausaikojaan (4), kun oli elämänsä kunnossa ja hormoonitoiminta vilkasta. Hänellä ei ollut pienintäkään murhetta, jos nyt sitä ei lasketa, että halusi seksiä kyltymättömästi liki joka päivä. Siinä oli itsellä jakamista, kun meinasi paukut loppua. Vaan ei ole koskaan kuulunut ohjelmaan kieltäytyä jos rakas haluaa seksiä. Sitä paitsi lupasin jo nuorena, että aina valmis seksiin kuin partiolainen ja lupauksen myös pitänyt.
Minua syytetään toistuvasti siitä, että yleistän omat kokemukseni. Sinä teet saman omien kokemustesi suhteen. Samalla syyllistät niitä, etenkin naisia, jotka eivät ole seksuaalisesti yhtä aktiivisia kuin vaimosi. Teillä on ollut hyvä onni, kun vakka on tässä suhteessa kantensa löytänyt (ei valinnut, koska valintavaiheessa tuleva seksuaalinen kehitys on harvoin tiedossa). Edustatte tutkimusten valossa vähemmistöä pariskunnista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Ukon keksintö vedota selibaattiin siksi, että että naiminen olisi naiselle vaarallista on kyllä tyhmin perustelu mitä ikinä tullut vastaan nykypäivän ehkäisykulttuurissa ja sairaanhoidossa. Naisten mielidettä ei ole tietenkään kysytty. Eikö voisi suosiolla itselleen myöntään ettei seksi ole koskaan kiinnostanut tai että kiinnostus jonnekin muualla alunperinkin. Sellainenkin tosiasia vielä, että monilla naisillä hedelmällisyys loppuu ennen 40v ikää tai vähän sen jälkeen. Mikäs se seksittömyyden peruste sitten on?
Muutenkin niin absurdia, että täysin aseksuuli yrittää puhua seksistä, sen järkevyystä ja siitä miksi toinen saisi olla haluton ja kylmä. Kylmäksi haluton muuttuu välttäessään kaikkea läheistyyttä mikä aiheuttaisi halukkaalle himoja. Läheisyyttä ja rakkautta toivova työnnetään pois jaloista. Sitten jollain on vielä otsaa väittää rakastavansa. Jos mies on sairas ja avun tarpeessa rakas vaimo hoitaa ja auttaa miestään, mutta mitä rakkautta se on jos mies kärsii läheisyydenpuutteesta ja avusta ja vaimo kääntää vain selän.
Ihmisen henkisiin ja fyysisiin perustarpeisiin kuuluu tulla rakastetuksi ja kohdata läheisyyttä. Se ei ole järjellä ajateltavissa poistettavissa, kun on syntymekanismeja ja ihmisille lajina luontaista. Väkivaltainen yksipuolinen vieroittaminen ei ole kenellekään hyväksi, saati että kenenkään kannattaisi sellaiseen suhteeseen enää jäädä.
Ei myöskään sellaiseen, missä ei saa läheisyyttä ja hellyyttä muulloin kuin seksin yhteydessä. Tämä on usein tilanne noissa kuvaamissasi tapauksissa, joissa toinen haluaa enemmän kuin toinen. Ihmisen henkisiin ja fyysisiin perustarpeisiin pitäisi kuulua tulla rakastetuksi ja kohdata läheisyyttä myös silloin, kun seksi ei ole tavoitteena.
Niin on, mutta ongelma piileekin siinä, että haluton vetäytyy kaikesta läheisyydestä, ettei vain toisella ala tehdä mieli. Törmäsin tähän vaimoni kanssa reilut 20v sitten, kun hän oli stressaantunut ja ahdistui kun tulin lähelle. Olin tottunut nukkumaanmenessä mennä hänen iholleen kiinni ja hän alkoi välttelemään. Nostin kissan pöydälle ja kysyin missä vika. Sanoin, etten suostu olemaan halaamatta, on halipula. Sanoi, että ahdistaa jos pitää olla aina seksiä kun minun tekee mieli ja kaluni keulii. Sanoin, ettei tartte, kaluni osaa laskea ihan itse alaskin jos osaa noustakin. Sovimme, että seksiä on silloin kun hän itse haluaa. Tämä seksipakon poisto palautti läheisyyden, samoin lisääntyi myös vaimon seksihalut. Seksihalut palasi, kun sain taas halailla, pusia ja osoittaa haluni häntä kohtaan. Jokainen, varsinkin naiset, haluavat tuntea olevansa haluttuja ja rakastettuja. Meillä oli aikaisemmin silloin seksiä enää kerran viikossa, mutta kerrat lisääntyivät siitä ja on vielä nykyisinkin. Tulipa sen jälkeen vielä iltatähtikin ihan puskista tosin. Voi olla, että syynä oli vaimon parempi mieliala ja kiintymys, minkä osoitin välittämällä hänestä ja parisuhteestamme.
Ihana mies olet vaimollesi. Kaikkea hyvää teille molemmille.
Mitähän tuossa kohtaa nainen ajattelee? Siis kun mies osoittaa että haluttaa, niin ei saa ainakaan osoittaa että haluaa, koska ...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ukko Lode kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo miksikään sitä tosiasiaa että naiselle on huomattavasti vaarallisempaa elää miehen kanssa kuin harrastaa raskauteen johtavaa seksiä hänen hänen kanssaan. Sinä olet pelännyt seksin harrastamista koska se voi aiheuttaa varaa puolisollesi. Miten sitten uskallat elää hänen kanssaan, koska se on tilastojen ja todennäköisyyksien puolesta hänelle huomattavasti riskialttiimpaa?
Naiselle on vaarallista sekä elää että harrastaa seksiä väkivaltaisen miehen kanssa. Väkivaltaisen miehen kansaa myös seksistä kieltäytyminen voi olla (erityisen) vaarallista. Normaalin, kunnollisen miehen kanssa vain seksin harrastaminen on vaarallista.
Eihän se mene ollenkaan noin. Pääsääntöisesti suhteen alussa nainen ei voi tietää miten väkivaltaisia taipumuksia miehellä on - miehen väkivaltaisuus voi alkaa ilmenemään vasta vauva- ja lapsiperheen arjessa. Ja eiköhän noista vaimoaan pieksävistä meihistä suurin osa pidä itseään "normaaleja ja kunnollisina" - mitä nyt ovat pakotettuja välillä ojentamaan vaimojaan.
Jos ihan oikeasti seksin harrastaminen on vastenmieleistä miehelle koska hän pelkää raskauden myötä tulevia (minimaalisia) riskejä niin aina voi laittaa piuhan poikki. Siihen kun yhdistää kondomin käytön niin raskauden riski on teoreettinen. Ja jos edelleen huolettaa, niin oikeinkin hyvää seksiä voi hyvin harrastaa ilman penetraatiota.
Jos katsoo tuon seksin kirurgisten toimenpiteiden ja muun vaivan arvoiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Ukon keksintö vedota selibaattiin siksi, että että naiminen olisi naiselle vaarallista on kyllä tyhmin perustelu mitä ikinä tullut vastaan nykypäivän ehkäisykulttuurissa ja sairaanhoidossa. Naisten mielidettä ei ole tietenkään kysytty. Eikö voisi suosiolla itselleen myöntään ettei seksi ole koskaan kiinnostanut tai että kiinnostus jonnekin muualla alunperinkin. Sellainenkin tosiasia vielä, että monilla naisillä hedelmällisyys loppuu ennen 40v ikää tai vähän sen jälkeen. Mikäs se seksittömyyden peruste sitten on?
Muutenkin niin absurdia, että täysin aseksuuli yrittää puhua seksistä, sen järkevyystä ja siitä miksi toinen saisi olla haluton ja kylmä. Kylmäksi haluton muuttuu välttäessään kaikkea läheistyyttä mikä aiheuttaisi halukkaalle himoja. Läheisyyttä ja rakkautta toivova työnnetään pois jaloista. Sitten jollain on vielä otsaa väittää rakastavansa. Jos mies on sairas ja avun tarpeessa rakas vaimo hoitaa ja auttaa miestään, mutta mitä rakkautta se on jos mies kärsii läheisyydenpuutteesta ja avusta ja vaimo kääntää vain selän.
Ihmisen henkisiin ja fyysisiin perustarpeisiin kuuluu tulla rakastetuksi ja kohdata läheisyyttä. Se ei ole järjellä ajateltavissa poistettavissa, kun on syntymekanismeja ja ihmisille lajina luontaista. Väkivaltainen yksipuolinen vieroittaminen ei ole kenellekään hyväksi, saati että kenenkään kannattaisi sellaiseen suhteeseen enää jäädä.
Ei myöskään sellaiseen, missä ei saa läheisyyttä ja hellyyttä muulloin kuin seksin yhteydessä. Tämä on usein tilanne noissa kuvaamissasi tapauksissa, joissa toinen haluaa enemmän kuin toinen. Ihmisen henkisiin ja fyysisiin perustarpeisiin pitäisi kuulua tulla rakastetuksi ja kohdata läheisyyttä myös silloin, kun seksi ei ole tavoitteena.
Niin on, mutta ongelma piileekin siinä, että haluton vetäytyy kaikesta läheisyydestä, ettei vain toisella ala tehdä mieli. Törmäsin tähän vaimoni kanssa reilut 20v sitten, kun hän oli stressaantunut ja ahdistui kun tulin lähelle. Olin tottunut nukkumaanmenessä mennä hänen iholleen kiinni ja hän alkoi välttelemään. Nostin kissan pöydälle ja kysyin missä vika. Sanoin, etten suostu olemaan halaamatta, on halipula. Sanoi, että ahdistaa jos pitää olla aina seksiä kun minun tekee mieli ja kaluni keulii. Sanoin, ettei tartte, kaluni osaa laskea ihan itse alaskin jos osaa noustakin. Sovimme, että seksiä on silloin kun hän itse haluaa. Tämä seksipakon poisto palautti läheisyyden, samoin lisääntyi myös vaimon seksihalut. Seksihalut palasi, kun sain taas halailla, pusia ja osoittaa haluni häntä kohtaan. Jokainen, varsinkin naiset, haluavat tuntea olevansa haluttuja ja rakastettuja. Meillä oli aikaisemmin silloin seksiä enää kerran viikossa, mutta kerrat lisääntyivät siitä ja on vielä nykyisinkin. Tulipa sen jälkeen vielä iltatähtikin ihan puskista tosin. Voi olla, että syynä oli vaimon parempi mieliala ja kiintymys, minkä osoitin välittämällä hänestä ja parisuhteestamme.
Ihana mies olet vaimollesi. Kaikkea hyvää teille molemmille.
Ja hyvä kun vaimosi puhui asiasta, että mikä saa hänet haluamaan enemmän, mitä tunteita tarvitsee. Ne pitää sanoa, ei niitä muuten tiedä. Ei ketään saa pitää pimennossa omista ajatuksistaan, ei niitä kukaan osaa lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ukko Lode kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukko Lode kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo miksikään sitä tosiasiaa että naiselle on huomattavasti vaarallisempaa elää miehen kanssa kuin harrastaa raskauteen johtavaa seksiä hänen hänen kanssaan. Sinä olet pelännyt seksin harrastamista koska se voi aiheuttaa varaa puolisollesi. Miten sitten uskallat elää hänen kanssaan, koska se on tilastojen ja todennäköisyyksien puolesta hänelle huomattavasti riskialttiimpaa?
Naiselle on vaarallista sekä elää että harrastaa seksiä väkivaltaisen miehen kanssa. Väkivaltaisen miehen kansaa myös seksistä kieltäytyminen voi olla (erityisen) vaarallista. Normaalin, kunnollisen miehen kanssa vain seksin harrastaminen on vaarallista.
Eihän se mene ollenkaan noin. Pääsääntöisesti suhteen alussa nainen ei voi tietää miten väkivaltaisia taipumuksia miehellä on - miehen väkivaltaisuus voi alkaa ilmenemään vasta vauva- ja lapsiperheen arjessa. Ja eiköhän noista vaimoaan pieksävistä meihistä suurin osa pidä itseään "normaaleja ja kunnollisina" - mitä nyt ovat pakotettuja välillä ojentamaan vaimojaan.
Jos ihan oikeasti seksin harrastaminen on vastenmieleistä miehelle koska hän pelkää raskauden myötä tulevia (minimaalisia) riskejä niin aina voi laittaa piuhan poikki. Siihen kun yhdistää kondomin käytön niin raskauden riski on teoreettinen. Ja jos edelleen huolettaa, niin oikeinkin hyvää seksiä voi hyvin harrastaa ilman penetraatiota.
Jos katsoo tuon seksin kirurgisten toimenpiteiden ja muun vaivan arvoiseksi.
Jätä pois esimerkiksi luonnossa liikkuminen, koska puolisosi ei sitä haluta. Ei ole iso vaiva.
Se mitä et tajua, on ihmisten erilaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Ukko Lode kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukko Lode kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukko Lode kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lämpö, rakkaus ja seksi eri asioita? Toivottavasti olet sinkku.
Olen saman naisen aviomies kohta viiden vuosikymmenen takaa, olen isä ja isoisä. Luulen tietäväni aika paljon rakkaudesta ja lämmöstä. Ja tiedän myös, ettei seksi ole useinkaan mikään rakkaudenosoitus - sääliseksi ehkä joskus. Silloinhan toinen suostuu seksiin toisen oloa helpottaakseen.
Jos seksi olisi rakkaudenosoitus, niin silloinhan prostituutio olisi käytännössä mahdotonta. Rakkaudentekoja ei vaihdeta rahaa vastaan, ja tuskin monikaan maksullisia seksipalveluja harrastava voi tosissaan väittää omaavansa syviä tunteita myyjää kohtaan. Jos tuntee ja haluaa vain auttaa, niin rahaahan voi lahjoittaa seksiä vaatimatta.
Myös usein kuultu neuvo seksin puutteesta kärsivälle mennä luvan kanssa hakemaan se seksi muualta, jos se ei kertakaikkiaan puolison kanssa onnistu, osoittaa rakkauden ja seksin olevan eri asioita.
Ainoat kerrat, jolloin itse olen tuntenut tekeväni rakkaudenteon seksiä harjoittaessani, ovat olleet ne, kun varta vasten toteutin puolisoni harrasta toivetta saada lapsi. Silloin tiesin, etten ole masturboimassa puolisoni keholla (eikä hän minun), vaan teimme yhdessä jotakin melkein pyhää. Ja jotakin, joka tiesi käytännössä elinikäistä sitoutumista seurauksiin. Se veti vakavaksi.
Väärin. Vää-äärin. Ihan helvetin väärin. Sinun henkilökohtainen kokemuksesi YHDESTÄ parisuhteesta YHDEN ihmisen kanssa ei lisää tietämystäsi seksistä, rakkaudesta ja lämmöstä muuten kuin tuon YHDEN kokemuksen verran olkoonkin viidenkymmenen vuoden mittainen. Kas kun KOKEMUKSET seksistä, rakkaudesta, välittämisestä yms. ovat aina yksilöllisiä. Omat kokemukseni (jotka muuten perustuvat useampaan parisuhteeseen) seksistä ja sen suhteesta rakkauteen ja välittämiseen ovat sellaiset että parhaimmillaan ne ovat yhdistettynä. Upeimmat rakkauden ja välittämisen kokemukseni ovat usein - mutta ei aina - olleet yhteydessä seksiin.
Olennaista tässä on se, että mikään käsitys seksin, rakkauden ja välittämisen suhteista ei ole itsessään parempi tai huonompi kuin mikään muukaan. Ei edes oma käsityksesi jossa seksi ja rakkaus eivät kuulu yhteen paitsi suvunjatkamisessa jolloin kyseessä onkin pyhä toimitus. Aika arkaainen käsitys, IMHO, mutta mikäpä siinä jos parisuhteen molemmat osapuolet jakavat tämän käsityksen ja ovat tyytyväisiä toteuttaessa sitä.
Ongelmia tulee kun parisuhteen osapuolten käsitykset ovat liian epäsuhtaisia kuten ap:n ja miehensä tilanteessa. Tässä nimenomaisessa tilanteessa - jos muutosta ei tule - ikävin lopputulema on se, että ap alkaa kavahtamaan miehensä kosketustakin (”taas se vonkaa”) ja ennemmin ja myöhemmin tämä epämukavuus muuttuu inhoksi miestä kohtaan. Mies luovuttaa ja tyytyy joko masturboimaan tai hakemaan tyydytystä seksin ja läheisyyden kaipuunsa liiton ulkopuolelta. Suhde päätyy joko eroon tai molemmat tottuvat puolisoaan kohtaan tuntemaansa vastenmielisyyteen ja pettymykseen siinä missä vaikkapa kiusalliseen ja krooniseen ihotautien - inhottava riesa mutta kyllä sen kanssa voi elää. Ikävää tietysti sitten seitsemänkymppisenä huomata että on elänyt parhaat vuotensa ihmisen kanssa jota juuri ja juuri sietää kun olisi pitänyt rakastaa.
Pari täsmennystä. Ensiksi oma käsitykseni rakkaudesta. Siinä toinen ihminen (vanhempi, lapsi, sisar tai veli, hyvä ystävä, puoliso jne) ovat tai heidän pitäisi olla päämääriä, ei välineitä. Eli ensimmäinen kysymys ei ole, tuottaako tuo toinen minulle nautintoa tai hyvää oloa tai onko hänen velvollisuutensa tehdä minut tyytyväiseksi. Kysymys on, ajattelenko ja toiminko hänen parhaakseen.
Jos nyt sanot, että minua rakastavan kumppanin pitäisi myös tehdä minut seksuaalisesti onnelliseksi, niin tässä tulee tietty raja vastaan. Jos nimittäin tuota seksuaalista halua tai kaipuuta ei itsellä ole, niin toisen tyydyttäminen on hirveä vaatimus. Miltä tuntuisi jos - olettaen että olet hetero - hyvä homoseksuaali ystäväsi, josta todella pidät, haluaisi seksuaalisesti turhautuneena sinun tyydyttävän hänet. Silloin voinet kuvitella sellaisen henkilön tunteet, joka ei tunne seksuaalisen halun häivääkään. Ja toista ihmistä voi rakastaa syvästi ja aidosti tuntematta seksuaalista halua tai kiihottumista.
Ja tuo käsityksesi arkaaisesta lisääntymishakuisesta seksistä. Lisääntyminen on kuitenkin se perimmäinen syy, jonka takia seksiä on. Ja puolison raskaustoiveen täyttäminen on kyllä minusta mitä selvin rakkaudenosoitus. Kun eläytyy ajatukseen, että tämän aktin tuloksena voi olla uusi ihminen, ja ettei sen jälkeen mikään ole elämässämme niin kuin ennen, että sitoudumme vuosikymmenten rakkauteen, huoleen ja huolehtimiseen ja vielä miehenä siihen, että puoliso ottaa tässä nyt vapaaehtoisesti kantaakseen vaivan, tuskan ja vaaran joita en voi jakaa, niin kyllä se tekee hartaaksi ja nöyräksi. Huvilla ei ole siinä juuri sijaa.
Voi vihne mitä olkiukkoilua - arkaaisten seksuaalikäsityksesi lisäksi olet lähes kokonaan lukutaidoton. Epäsuhtaiset käsitykset seksuaalisuudesta ovat takuuvarma tie onnettomaan liittoon, se todettiin jo edellisessä kommentissa joten miksi toistelet tätä itsestäänselvyyttä?
Ja tuo ”perimmäinen syy” - tai toisin sanoen ”luonnollinen” syy (lisääntyminen) jonka takia seksiä on… Arvolausekkeiden kasaaminen käyttämällä ”luonnollisuutta” perusteluna on aika klassinen virhe argumentaatiossa, googleta vaikkapa ”naturalistinen virhepäätelmä”. ”Perimmäinen syy” seksin harrastamiseen löytyy jokaisen päänupin sisältä ja silloin se ”perimmäinen syy” on jokaisella omanlaisensa.
Jos haluat omassa parisuhteessasi ja seksuaalisuudessasi korostaa vaivaa, tuskaa, vaaraa, hartautta ja nöyryyttä niin saat sen toki tehdä, yleisiksi parisuhde- ja seksiohjenuoriksi ovat kyllä aika ankeita lähtökohtia. Toivottavasti puolisosi on samaa mieltä, omasta mielestäni tuollainen ajattelutapa kuuluu jonnekin viktoriaaniseen aikaan (”sulje silmäsi ja ajattele isänmaata”) ja toivon että se katoaa sitä edustaneiden sukupolvien myötä. Jotka ovat onneksi jo hyvinkin iäkkäitä.
Perimmäisistä syistä voisin ottaa seksin vertailukohteeksi syömisen. Me liitämme syömiseen makunautinnon, usein vielä pöydän jakaessamme sosiaalisen funktion, mutta nämä eivät ole syitä, jonka vuoksi syöminen on olemassa. Syömisen tarkoitus on tietenkin ravitsemus. Korostamalla syömisen nautinnollisuutta ja ottamalla sen - itsekukin päänupissaan - syömisen päätarkoitukseksi, niin melko varmasti ajaudumme ylipainoon ja terveyshaittoihin. Olkoon tämä nyt sitten naturalistinen virhepäätelmä tai ei, mutta totta se on.
Kun seksin päätarkoitukseksi kielletään huvi - minkä halvat, turvalliset ja tehokkaat ehkäisymenetelmät ovat tehneet mahdollisiksi kehittyneissä maissa - niin seurauksena näyttää olevan kyllästyminen. Haetaan yhä raffinoidumpia elämyksiä ja variaatioita.. Kun kuulemma sama ihminen ja sama akti samalla tavalla on tylsää. Taas vertaus ruokaan. Kun syö kunnolla nälkäisenä, niin hyvin vaatimaton ruoka maistuu herkulliselta. Kun ei syö nälkään vaan nautintoon, niin veltostunut makuaisti vaatii yhä raffinoidumpia kulinaristisia luomuksia, kauniita kattauksia jne.
Olen jo viitannut vuosikymmenien liittoomme, joten en kaipaa kommentteja sen onnellisuudesta sivullisilta, jotka eivät meitä tunne. Liitoissa kivi kiveä hioo. Ei aina ole ollut helppoa, mutta kun kummallakin puolella on ollut raudanluja sitoutuminen, niin elämä antaa palkintona. Esimerkiksi nämä ihanat ukki- ja mummovuodet.
Mutta miksei arkiruokaakin voisi syödä siitä esillepanosta ja erilaisista makuelämyksistä nauttien? Ruokaa voi tehdä millaista vaan, saman kaurapuuron syöminen joka päivä tuntuu tosiaan tylsältä enkä oikein tiedä mitä se sitten ketään hyödyttää. Vertauksesi ontuu sikäli, että voi syödä terveellisesti, vaihtelevasti, vivahteikkaasti silloin tällöin, ja sitten normaalit arkiruuat siinä lomassa sitten. Tämä ruokavertaus toimii seksiin ehkä vähän huonosti tämän pidemmälle, mutta mikään ei pakota pysymään siinä kyllästyttävässä ja lopettamaan sitä sitten. Kun asioita voi piristää ja vaihdella, ilman että se on jatkuvaa riman korottamista. Tässä on se virhepäätelmäsi ainakin.
Sä liität kaikkeen kauheasti arvolatausta, käytät sanaa veltostunut makuaistista vaikka se käytännössä kehittyy vain huomaamaan. Oletko tullut ajatelleeksi, että sä selität omaa historiaasi itsellesi parhaalla mahdollisella tavalla, tästä tulee se aavistuksen itseriittoinen mielikuva.
Elämä voi antaa niitä palkintoja koko ajan, ei ole niin että vain kieltäymyksen kautta saa sitten isovanhempana rauhan. Kun voisi elää koko elämänsä omannäköistään eloa ja oloa.
Miksei seksin vertailukohdaksi voisi ottaa urheilua? Molemmat ovat hyvin fyysisiä suorituksia, jotka parhaimmillaan päätyvät ”onnistuessaan” endorfiinintäyteiseen euforiaan. Moni urheilija hakee suorituksestaan kehollista kokemusta ja pyrkii kehittämään sitä saadakseen suurempaa nautintoa. Sekä urheilu että seksi myös vaikuttavat myönteisesti yksilön terveyteen.
Urheiluhan on ihan sallittua jopa Ukon kaltaisille älyköille, eiköhän siitä joukosta löydy aika paljon juuri kestävyyslajien harrastajia, ja ne minusta vertautuvat kaikkein eniten seksiin. Miksei siis omaa fyysisyyttään ja ihmisyyttään voisi sitten lähestyä yhtä hyvin seksin ja seksuaalisuuden kautta? Jostain syystä kuitenkin seksi elämänalueena saa niin kovin herkästi Ukon kaltaista liki halveksuvaa suhtautumista, mikä siinä on? Jonkinlaista häpeää omasta ”eläimellisyydestä” jota sitten pitää tukahduttaa kaikenlaisten ylevien ja eettisten moraalirakennelmien alle?
Tässä tuli taas mielestäni vastine, joka meni asian viereen. Jos sinä ja puolisosi olette seksuaalisesti yhteensopivia ja teillä on ns. ”Yhteinen harrastus”, niin enhän minä ole teitä siitä pois käskemässä tai yllyttämässä.
Koko alkuperäinen ketjuhan lähtee siitä, että tuota halujen konsensusta ei partnereiden välillä ole ja mitä sitten tehdään. Tällöin on punnittava, onko liitossa niin paljon hyviä ja arvokkaita elementtejä, että se toisen osapuolen seksuaalisen turhautumisen kestää. Haluttomuushan ei ole rakkaudettomuutta.
Jos on tehty se päätös, että liittoon jäädään, niin sen halukkaamman on vain oltava reipas, raitis ja iloinen eikä murjotettava, painostettava, elätettävä toivetta, että jospa kuitenkin… jne. Tämä, koska seksuaaliterapeuttienkin mukaan haluttomuus -ellei sillä ole selvää fysiologista syytä - on erittäin vaikeasti ”parannettavissa”.
Näkemykseni eroaa arvoisien kiistakumppanieni mielipiteistä siis eniten siinä, että en pidä seksuaalisuutta parisuhteen ytimenä, jonka kuihtuminen automaattisesti romahduttaa liiton. Tuohan helposti johtaa juuri tuohon kritisoimaani yhä uusien virikkeiden ja kiihokkeiden tavoitteluun, seksimässäilyyn ilman oikeaa ”nälkää”. Haluun kokeilla sitä ja tätä uutta ”maustetta”, kun ”vaniljaseksi” ei enää tunnu miltään. Onko tuolloin enää edes kyse mistään oikeasta intohimostakaan, jota täällä on ylistetty.
Ja edelleen, koska (hetero)seksissä riskit eivät jakaannu tasaisesti miesten ja naisten kesken, niin miehen on erityisesti huomioitava ja kunnioitettava naisen oikeutta sanoa ei. Perusteluja olen jo kylliksi tuonut esille.
Mutta haluttoman ei pidä jakaa sen toisen tuskaa siitä, miltä tuntuu kun joku ihan oleellinen osa minuutta vain lakaistaan pois koska se on _toisen_ mielestä turhaa? Todella kylmää.
Listaa itsellesi tärkeät asiat, ja pyydä kumppaniasi valitsemaan se minkä unohdat tästä lähtien.
Haluton voi hyvin ymmärtää toisen pahan mielen. On vain hyvin vähän mitä hän voi tehdä. Hän ei tarvitse seksiä eikä se tunnu hänestä hyvältä. Hän voi alistua lahnana, hän voi feikata, molemmat vaihtoehdot huonoja kummallekin osapuolelle.
Vaikka en pidä haluttomuutta sairautena, niin käytän nyt tätä vertausta. Jos toinen on punavihervärisokea, niin hän ei vain näe esimerkiksi samaa maisemaa, maalausta, sisustusta jne. samalla tavalla kuin sinä. Ei, vaikka kuinka selittäisit ja kuvaisit ja vaikka tulisit kuinka kärsimättömäksi ja kiukkuiseksi siitä, kun toinen ei vain näe oikein.
Toisen haluttomuudesta on ihan yhtä turha suuttua hänelle kuin hänen värisokeudestaan.
On tietysti eri juttu, jos joku panttaa tahallaan seksiä kiusatakseen, rangaistakseen, lahjoakseen tai kiristääkseen. Tällöin on parisuhteessa todellakin jotakin vialla.
Ja jos seksuaalisuus ja seksin harjoittaminen on todellakin olennainen osa minuuttasi, niin silloin tietenkin tilanne on hankala ja todella on syytä miettiä suhteen tulevaisuutta. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kyseessä usein on tottumus ja tottumuksista voi myös tottua pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ukko Lode kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukko Lode kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo miksikään sitä tosiasiaa että naiselle on huomattavasti vaarallisempaa elää miehen kanssa kuin harrastaa raskauteen johtavaa seksiä hänen hänen kanssaan. Sinä olet pelännyt seksin harrastamista koska se voi aiheuttaa varaa puolisollesi. Miten sitten uskallat elää hänen kanssaan, koska se on tilastojen ja todennäköisyyksien puolesta hänelle huomattavasti riskialttiimpaa?
Naiselle on vaarallista sekä elää että harrastaa seksiä väkivaltaisen miehen kanssa. Väkivaltaisen miehen kansaa myös seksistä kieltäytyminen voi olla (erityisen) vaarallista. Normaalin, kunnollisen miehen kanssa vain seksin harrastaminen on vaarallista.
Eihän se mene ollenkaan noin. Pääsääntöisesti suhteen alussa nainen ei voi tietää miten väkivaltaisia taipumuksia miehellä on - miehen väkivaltaisuus voi alkaa ilmenemään vasta vauva- ja lapsiperheen arjessa. Ja eiköhän noista vaimoaan pieksävistä meihistä suurin osa pidä itseään "normaaleja ja kunnollisina" - mitä nyt ovat pakotettuja välillä ojentamaan vaimojaan.
Jos ihan oikeasti seksin harrastaminen on vastenmieleistä miehelle koska hän pelkää raskauden myötä tulevia (minimaalisia) riskejä niin aina voi laittaa piuhan poikki. Siihen kun yhdistää kondomin käytön niin raskauden riski on teoreettinen. Ja jos edelleen huolettaa, niin oikeinkin hyvää seksiä voi hyvin harrastaa ilman penetraatiota.
Jos katsoo tuon seksin kirurgisten toimenpiteiden ja muun vaivan arvoiseksi.
Jätä pois esimerkiksi luonnossa liikkuminen, koska puolisosi ei sitä haluta. Ei ole iso vaiva.
Se mitä et tajua, on ihmisten erilaisuus.
Olen melkoinen luonnossa liikkuja. Vaimoni ei yhtä aktiivinen. Liikunnpaljon yksin, ja se on vaimon kielestä ihan OK. En minäkään jaa hänen maalausharrastustaan. Ei meidän kummankaan tarvitse toisen takia näistä tinkiä, koska emme näissä harrastuksissa toisiamme tarvitse. Sennsijaan seksiin tällainen romanttinen monogaami tarvitsisi sen oman puolison, jos sitä ylipäänsä harrastaisi..
Ukko Lode kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se mene ollenkaan noin. Pääsääntöisesti suhteen alussa nainen ei voi tietää miten väkivaltaisia taipumuksia miehellä on - miehen väkivaltaisuus voi alkaa ilmenemään vasta vauva- ja lapsiperheen arjessa. Ja eiköhän noista vaimoaan pieksävistä meihistä suurin osa pidä itseään "normaaleja ja kunnollisina" - mitä nyt ovat pakotettuja välillä ojentamaan vaimojaan.
Jos ihan oikeasti seksin harrastaminen on vastenmieleistä miehelle koska hän pelkää raskauden myötä tulevia (minimaalisia) riskejä niin aina voi laittaa piuhan poikki. Siihen kun yhdistää kondomin käytön niin raskauden riski on teoreettinen. Ja jos edelleen huolettaa, niin oikeinkin hyvää seksiä voi hyvin harrastaa ilman penetraatiota.
Jos katsoo tuon seksin kirurgisten toimenpiteiden ja muun vaivan arvoiseksi.
Sterilisaatio - miehen ja/tai naisen - on maailman eniten käytetty ehkäisymenetelmä silloin kun perheen lapsiluku on täysi. Eli todella moni katsoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ukko Lode kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukko Lode kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukko Lode kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukko Lode kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lämpö, rakkaus ja seksi eri asioita? Toivottavasti olet sinkku.
Olen saman naisen aviomies kohta viiden vuosikymmenen takaa, olen isä ja isoisä. Luulen tietäväni aika paljon rakkaudesta ja lämmöstä. Ja tiedän myös, ettei seksi ole useinkaan mikään rakkaudenosoitus - sääliseksi ehkä joskus. Silloinhan toinen suostuu seksiin toisen oloa helpottaakseen.
Jos seksi olisi rakkaudenosoitus, niin silloinhan prostituutio olisi käytännössä mahdotonta. Rakkaudentekoja ei vaihdeta rahaa vastaan, ja tuskin monikaan maksullisia seksipalveluja harrastava voi tosissaan väittää omaavansa syviä tunteita myyjää kohtaan. Jos tuntee ja haluaa vain auttaa, niin rahaahan voi lahjoittaa seksiä vaatimatta.
Myös usein kuultu neuvo seksin puutteesta kärsivälle mennä luvan kanssa hakemaan se seksi muualta, jos se ei kertakaikkiaan puolison kanssa onnistu, osoittaa rakkauden ja seksin olevan eri asioita.
Ainoat kerrat, jolloin itse olen tuntenut tekeväni rakkaudenteon seksiä harjoittaessani, ovat olleet ne, kun varta vasten toteutin puolisoni harrasta toivetta saada lapsi. Silloin tiesin, etten ole masturboimassa puolisoni keholla (eikä hän minun), vaan teimme yhdessä jotakin melkein pyhää. Ja jotakin, joka tiesi käytännössä elinikäistä sitoutumista seurauksiin. Se veti vakavaksi.
Väärin. Vää-äärin. Ihan helvetin väärin. Sinun henkilökohtainen kokemuksesi YHDESTÄ parisuhteesta YHDEN ihmisen kanssa ei lisää tietämystäsi seksistä, rakkaudesta ja lämmöstä muuten kuin tuon YHDEN kokemuksen verran olkoonkin viidenkymmenen vuoden mittainen. Kas kun KOKEMUKSET seksistä, rakkaudesta, välittämisestä yms. ovat aina yksilöllisiä. Omat kokemukseni (jotka muuten perustuvat useampaan parisuhteeseen) seksistä ja sen suhteesta rakkauteen ja välittämiseen ovat sellaiset että parhaimmillaan ne ovat yhdistettynä. Upeimmat rakkauden ja välittämisen kokemukseni ovat usein - mutta ei aina - olleet yhteydessä seksiin.
Olennaista tässä on se, että mikään käsitys seksin, rakkauden ja välittämisen suhteista ei ole itsessään parempi tai huonompi kuin mikään muukaan. Ei edes oma käsityksesi jossa seksi ja rakkaus eivät kuulu yhteen paitsi suvunjatkamisessa jolloin kyseessä onkin pyhä toimitus. Aika arkaainen käsitys, IMHO, mutta mikäpä siinä jos parisuhteen molemmat osapuolet jakavat tämän käsityksen ja ovat tyytyväisiä toteuttaessa sitä.
Ongelmia tulee kun parisuhteen osapuolten käsitykset ovat liian epäsuhtaisia kuten ap:n ja miehensä tilanteessa. Tässä nimenomaisessa tilanteessa - jos muutosta ei tule - ikävin lopputulema on se, että ap alkaa kavahtamaan miehensä kosketustakin (”taas se vonkaa”) ja ennemmin ja myöhemmin tämä epämukavuus muuttuu inhoksi miestä kohtaan. Mies luovuttaa ja tyytyy joko masturboimaan tai hakemaan tyydytystä seksin ja läheisyyden kaipuunsa liiton ulkopuolelta. Suhde päätyy joko eroon tai molemmat tottuvat puolisoaan kohtaan tuntemaansa vastenmielisyyteen ja pettymykseen siinä missä vaikkapa kiusalliseen ja krooniseen ihotautien - inhottava riesa mutta kyllä sen kanssa voi elää. Ikävää tietysti sitten seitsemänkymppisenä huomata että on elänyt parhaat vuotensa ihmisen kanssa jota juuri ja juuri sietää kun olisi pitänyt rakastaa.
Pari täsmennystä. Ensiksi oma käsitykseni rakkaudesta. Siinä toinen ihminen (vanhempi, lapsi, sisar tai veli, hyvä ystävä, puoliso jne) ovat tai heidän pitäisi olla päämääriä, ei välineitä. Eli ensimmäinen kysymys ei ole, tuottaako tuo toinen minulle nautintoa tai hyvää oloa tai onko hänen velvollisuutensa tehdä minut tyytyväiseksi. Kysymys on, ajattelenko ja toiminko hänen parhaakseen.
Jos nyt sanot, että minua rakastavan kumppanin pitäisi myös tehdä minut seksuaalisesti onnelliseksi, niin tässä tulee tietty raja vastaan. Jos nimittäin tuota seksuaalista halua tai kaipuuta ei itsellä ole, niin toisen tyydyttäminen on hirveä vaatimus. Miltä tuntuisi jos - olettaen että olet hetero - hyvä homoseksuaali ystäväsi, josta todella pidät, haluaisi seksuaalisesti turhautuneena sinun tyydyttävän hänet. Silloin voinet kuvitella sellaisen henkilön tunteet, joka ei tunne seksuaalisen halun häivääkään. Ja toista ihmistä voi rakastaa syvästi ja aidosti tuntematta seksuaalista halua tai kiihottumista.
Ja tuo käsityksesi arkaaisesta lisääntymishakuisesta seksistä. Lisääntyminen on kuitenkin se perimmäinen syy, jonka takia seksiä on. Ja puolison raskaustoiveen täyttäminen on kyllä minusta mitä selvin rakkaudenosoitus. Kun eläytyy ajatukseen, että tämän aktin tuloksena voi olla uusi ihminen, ja ettei sen jälkeen mikään ole elämässämme niin kuin ennen, että sitoudumme vuosikymmenten rakkauteen, huoleen ja huolehtimiseen ja vielä miehenä siihen, että puoliso ottaa tässä nyt vapaaehtoisesti kantaakseen vaivan, tuskan ja vaaran joita en voi jakaa, niin kyllä se tekee hartaaksi ja nöyräksi. Huvilla ei ole siinä juuri sijaa.
Voi vihne mitä olkiukkoilua - arkaaisten seksuaalikäsityksesi lisäksi olet lähes kokonaan lukutaidoton. Epäsuhtaiset käsitykset seksuaalisuudesta ovat takuuvarma tie onnettomaan liittoon, se todettiin jo edellisessä kommentissa joten miksi toistelet tätä itsestäänselvyyttä?
Ja tuo ”perimmäinen syy” - tai toisin sanoen ”luonnollinen” syy (lisääntyminen) jonka takia seksiä on… Arvolausekkeiden kasaaminen käyttämällä ”luonnollisuutta” perusteluna on aika klassinen virhe argumentaatiossa, googleta vaikkapa ”naturalistinen virhepäätelmä”. ”Perimmäinen syy” seksin harrastamiseen löytyy jokaisen päänupin sisältä ja silloin se ”perimmäinen syy” on jokaisella omanlaisensa.
Jos haluat omassa parisuhteessasi ja seksuaalisuudessasi korostaa vaivaa, tuskaa, vaaraa, hartautta ja nöyryyttä niin saat sen toki tehdä, yleisiksi parisuhde- ja seksiohjenuoriksi ovat kyllä aika ankeita lähtökohtia. Toivottavasti puolisosi on samaa mieltä, omasta mielestäni tuollainen ajattelutapa kuuluu jonnekin viktoriaaniseen aikaan (”sulje silmäsi ja ajattele isänmaata”) ja toivon että se katoaa sitä edustaneiden sukupolvien myötä. Jotka ovat onneksi jo hyvinkin iäkkäitä.
Perimmäisistä syistä voisin ottaa seksin vertailukohteeksi syömisen. Me liitämme syömiseen makunautinnon, usein vielä pöydän jakaessamme sosiaalisen funktion, mutta nämä eivät ole syitä, jonka vuoksi syöminen on olemassa. Syömisen tarkoitus on tietenkin ravitsemus. Korostamalla syömisen nautinnollisuutta ja ottamalla sen - itsekukin päänupissaan - syömisen päätarkoitukseksi, niin melko varmasti ajaudumme ylipainoon ja terveyshaittoihin. Olkoon tämä nyt sitten naturalistinen virhepäätelmä tai ei, mutta totta se on.
Kun seksin päätarkoitukseksi kielletään huvi - minkä halvat, turvalliset ja tehokkaat ehkäisymenetelmät ovat tehneet mahdollisiksi kehittyneissä maissa - niin seurauksena näyttää olevan kyllästyminen. Haetaan yhä raffinoidumpia elämyksiä ja variaatioita.. Kun kuulemma sama ihminen ja sama akti samalla tavalla on tylsää. Taas vertaus ruokaan. Kun syö kunnolla nälkäisenä, niin hyvin vaatimaton ruoka maistuu herkulliselta. Kun ei syö nälkään vaan nautintoon, niin veltostunut makuaisti vaatii yhä raffinoidumpia kulinaristisia luomuksia, kauniita kattauksia jne.
Olen jo viitannut vuosikymmenien liittoomme, joten en kaipaa kommentteja sen onnellisuudesta sivullisilta, jotka eivät meitä tunne. Liitoissa kivi kiveä hioo. Ei aina ole ollut helppoa, mutta kun kummallakin puolella on ollut raudanluja sitoutuminen, niin elämä antaa palkintona. Esimerkiksi nämä ihanat ukki- ja mummovuodet.
Mutta miksei arkiruokaakin voisi syödä siitä esillepanosta ja erilaisista makuelämyksistä nauttien? Ruokaa voi tehdä millaista vaan, saman kaurapuuron syöminen joka päivä tuntuu tosiaan tylsältä enkä oikein tiedä mitä se sitten ketään hyödyttää. Vertauksesi ontuu sikäli, että voi syödä terveellisesti, vaihtelevasti, vivahteikkaasti silloin tällöin, ja sitten normaalit arkiruuat siinä lomassa sitten. Tämä ruokavertaus toimii seksiin ehkä vähän huonosti tämän pidemmälle, mutta mikään ei pakota pysymään siinä kyllästyttävässä ja lopettamaan sitä sitten. Kun asioita voi piristää ja vaihdella, ilman että se on jatkuvaa riman korottamista. Tässä on se virhepäätelmäsi ainakin.
Sä liität kaikkeen kauheasti arvolatausta, käytät sanaa veltostunut makuaistista vaikka se käytännössä kehittyy vain huomaamaan. Oletko tullut ajatelleeksi, että sä selität omaa historiaasi itsellesi parhaalla mahdollisella tavalla, tästä tulee se aavistuksen itseriittoinen mielikuva.
Elämä voi antaa niitä palkintoja koko ajan, ei ole niin että vain kieltäymyksen kautta saa sitten isovanhempana rauhan. Kun voisi elää koko elämänsä omannäköistään eloa ja oloa.
Miksei seksin vertailukohdaksi voisi ottaa urheilua? Molemmat ovat hyvin fyysisiä suorituksia, jotka parhaimmillaan päätyvät ”onnistuessaan” endorfiinintäyteiseen euforiaan. Moni urheilija hakee suorituksestaan kehollista kokemusta ja pyrkii kehittämään sitä saadakseen suurempaa nautintoa. Sekä urheilu että seksi myös vaikuttavat myönteisesti yksilön terveyteen.
Urheiluhan on ihan sallittua jopa Ukon kaltaisille älyköille, eiköhän siitä joukosta löydy aika paljon juuri kestävyyslajien harrastajia, ja ne minusta vertautuvat kaikkein eniten seksiin. Miksei siis omaa fyysisyyttään ja ihmisyyttään voisi sitten lähestyä yhtä hyvin seksin ja seksuaalisuuden kautta? Jostain syystä kuitenkin seksi elämänalueena saa niin kovin herkästi Ukon kaltaista liki halveksuvaa suhtautumista, mikä siinä on? Jonkinlaista häpeää omasta ”eläimellisyydestä” jota sitten pitää tukahduttaa kaikenlaisten ylevien ja eettisten moraalirakennelmien alle?
Tässä tuli taas mielestäni vastine, joka meni asian viereen. Jos sinä ja puolisosi olette seksuaalisesti yhteensopivia ja teillä on ns. ”Yhteinen harrastus”, niin enhän minä ole teitä siitä pois käskemässä tai yllyttämässä.
Koko alkuperäinen ketjuhan lähtee siitä, että tuota halujen konsensusta ei partnereiden välillä ole ja mitä sitten tehdään. Tällöin on punnittava, onko liitossa niin paljon hyviä ja arvokkaita elementtejä, että se toisen osapuolen seksuaalisen turhautumisen kestää. Haluttomuushan ei ole rakkaudettomuutta.
Jos on tehty se päätös, että liittoon jäädään, niin sen halukkaamman on vain oltava reipas, raitis ja iloinen eikä murjotettava, painostettava, elätettävä toivetta, että jospa kuitenkin… jne. Tämä, koska seksuaaliterapeuttienkin mukaan haluttomuus -ellei sillä ole selvää fysiologista syytä - on erittäin vaikeasti ”parannettavissa”.
Näkemykseni eroaa arvoisien kiistakumppanieni mielipiteistä siis eniten siinä, että en pidä seksuaalisuutta parisuhteen ytimenä, jonka kuihtuminen automaattisesti romahduttaa liiton. Tuohan helposti johtaa juuri tuohon kritisoimaani yhä uusien virikkeiden ja kiihokkeiden tavoitteluun, seksimässäilyyn ilman oikeaa ”nälkää”. Haluun kokeilla sitä ja tätä uutta ”maustetta”, kun ”vaniljaseksi” ei enää tunnu miltään. Onko tuolloin enää edes kyse mistään oikeasta intohimostakaan, jota täällä on ylistetty.
Ja edelleen, koska (hetero)seksissä riskit eivät jakaannu tasaisesti miesten ja naisten kesken, niin miehen on erityisesti huomioitava ja kunnioitettava naisen oikeutta sanoa ei. Perusteluja olen jo kylliksi tuonut esille.
Mutta haluttoman ei pidä jakaa sen toisen tuskaa siitä, miltä tuntuu kun joku ihan oleellinen osa minuutta vain lakaistaan pois koska se on _toisen_ mielestä turhaa? Todella kylmää.
Listaa itsellesi tärkeät asiat, ja pyydä kumppaniasi valitsemaan se minkä unohdat tästä lähtien.
Haluton voi hyvin ymmärtää toisen pahan mielen. On vain hyvin vähän mitä hän voi tehdä. Hän ei tarvitse seksiä eikä se tunnu hänestä hyvältä. Hän voi alistua lahnana, hän voi feikata, molemmat vaihtoehdot huonoja kummallekin osapuolelle.
Vaikka en pidä haluttomuutta sairautena, niin käytän nyt tätä vertausta. Jos toinen on punavihervärisokea, niin hän ei vain näe esimerkiksi samaa maisemaa, maalausta, sisustusta jne. samalla tavalla kuin sinä. Ei, vaikka kuinka selittäisit ja kuvaisit ja vaikka tulisit kuinka kärsimättömäksi ja kiukkuiseksi siitä, kun toinen ei vain näe oikein.
Toisen haluttomuudesta on ihan yhtä turha suuttua hänelle kuin hänen värisokeudestaan.
On tietysti eri juttu, jos joku panttaa tahallaan seksiä kiusatakseen, rangaistakseen, lahjoakseen tai kiristääkseen. Tällöin on parisuhteessa todellakin jotakin vialla.
Ja jos seksuaalisuus ja seksin harjoittaminen on todellakin olennainen osa minuuttasi, niin silloin tietenkin tilanne on hankala ja todella on syytä miettiä suhteen tulevaisuutta. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kyseessä usein on tottumus ja tottumuksista voi myös tottua pois.
No sepä se, sinä olet itse sokea, kun et ymmärrä rakastelusta ja seksistä yhtään mitään. Silti pitää olla täällä selittämässä mitä ihmeellisimpiä selityksiä. Ongelma on, ettet näe tai ymmärrä mitä et näe, etkä ymmärrä. Sinulla on rakastelun ja seksuaalisuuden kohdalla musta aukko. Ihan sama kuin yrittäisi jollekin ammattilaiselle antaa ohjeita netistä kaivamilla "ohjeilla". Miksi yrität jääräpäisesti selittää asioita, mistä ei ole mitään hajua. Vai on seksuaalisuus sinulle vain tottumus. Sama juttu varmaan pashalla käynti, pidä sisälläsi, on vain tottumus. :)))))
Tämä Ukon kommenttiin, kun ei ero edellisessä:
No sepä se, sinä olet itse sokea, kun et ymmärrä rakastelusta ja seksistä yhtään mitään. Silti pitää olla täällä selittämässä mitä ihmeellisimpiä selityksiä. Ongelma on, ettet näe tai ymmärrä mitä et näe, etkä ymmärrä. Sinulla on rakastelun ja seksuaalisuuden kohdalla musta aukko. Ihan sama kuin yrittäisi jollekin ammattilaiselle antaa ohjeita netistä kaivamilla "ohjeilla". Miksi yrität jääräpäisesti selittää asioita, mistä ei ole mitään hajua. Vai on seksuaalisuus sinulle vain tottumus. Sama juttu varmaan pashalla käynti, pidä sisälläsi, on vain tottumus. :)))))
Ukko Lode kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukko Lode kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
8
Ukko Lode kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksiäkin voi harrastaa tavoilla joka ei altista ketään vaaralle tai vammalle, paljonko tarvitset rautalankaa tämän asian ymmärtämiseen?
Ja mitä tuohon synnytykseen ym. lapsenhankintaan liittyvään riskiin tulee, se on aivan minimaalinen. Naisia kuolee Suomessa synnytyksiin 0-3 vuodessa, synnytyksiä on 50 000 - 60 000. Paljon suurempi riski on elää parisuhteessa miehen kanssa - perheväkivaltaan kuolee parisenkymmentä naista vuodessa, myös naisen raskauden aikana ja vauvaperheissä. Eli jos riskit halutaan minimoida, naisten pitäisi potkia miehet pellolle heti raskaaksi tulemisensa jälkeen.
Suomessa, kiitos kehittyneen lääketieteen ja toimivan terveydenhuoltojärjestelmän olemme tuossa tilanteessa. Silti riskit ovat vain naisella. Sata vuotta sitten olisin ollut jo leski, mutta ei tuo kokemus vaimolleni mikään huvi ollut, vaikka hengissä säilyikin. Työmatkaliikenteen riskit kohdistuvat kaikkiin työllisiin, miehiin ja naisiin, jopa noihin työnantajiin, eikä niihin liity elementtiä yhden riskittömästä huvista ja toisen vaarasta.
Ei tuo miksikään sitä tosiasiaa että naiselle on huomattavasti vaarallisempaa elää miehen kanssa kuin harrastaa raskauteen johtavaa seksiä hänen hänen kanssaan. Sinä olet pelännyt seksin harrastamista koska se voi aiheuttaa varaa puolisollesi. Miten sitten uskallat elää hänen kanssaan, koska se on tilastojen ja todennäköisyyksien puolesta hänelle huomattavasti riskialttiimpaa?
Naiselle on vaarallista sekä elää että harrastaa seksiä väkivaltaisen miehen kanssa. Väkivaltaisen miehen kansaa myös seksistä kieltäytyminen voi olla (erityisen) vaarallista. Normaalin, kunnollisen miehen kanssa vain seksin harrastaminen on vaarallista.
Miksi näet vaaroja joka puolella? Ei normaalin miehen kanssa seksi ole vaarallista, kunhan kumpikin osapuoli on huolehtinut asianmukaisesta ehkäisystä. En ymmärrä kantaasi.
1. Mikään ehkäisy ei ole ihan 100% varma
2. Nainen voi haluta tulla äidiksi, ja raskaus toivottunakin merkitsee vaaraa ja epämukavuutta, jota mies ei voi jakaa eikä juuri lievittää
No mutta eihän elämässä oo mikään 100 % varmaa kuin se että me kuollaan joskus. Siinä välissä kantsii elää ja nauttia kumppanin kanssa 😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Ukon keksintö vedota selibaattiin siksi, että että naiminen olisi naiselle vaarallista on kyllä tyhmin perustelu mitä ikinä tullut vastaan nykypäivän ehkäisykulttuurissa ja sairaanhoidossa. Naisten mielidettä ei ole tietenkään kysytty. Eikö voisi suosiolla itselleen myöntään ettei seksi ole koskaan kiinnostanut tai että kiinnostus jonnekin muualla alunperinkin. Sellainenkin tosiasia vielä, että monilla naisillä hedelmällisyys loppuu ennen 40v ikää tai vähän sen jälkeen. Mikäs se seksittömyyden peruste sitten on?
Muutenkin niin absurdia, että täysin aseksuuli yrittää puhua seksistä, sen järkevyystä ja siitä miksi toinen saisi olla haluton ja kylmä. Kylmäksi haluton muuttuu välttäessään kaikkea läheistyyttä mikä aiheuttaisi halukkaalle himoja. Läheisyyttä ja rakkautta toivova työnnetään pois jaloista. Sitten jollain on vielä otsaa väittää rakastavansa. Jos mies on sairas ja avun tarpeessa rakas vaimo hoitaa ja auttaa miestään, mutta mitä rakkautta se on jos mies kärsii läheisyydenpuutteesta ja avusta ja vaimo kääntää vain selän.
Ihmisen henkisiin ja fyysisiin perustarpeisiin kuuluu tulla rakastetuksi ja kohdata läheisyyttä. Se ei ole järjellä ajateltavissa poistettavissa, kun on syntymekanismeja ja ihmisille lajina luontaista. Väkivaltainen yksipuolinen vieroittaminen ei ole kenellekään hyväksi, saati että kenenkään kannattaisi sellaiseen suhteeseen enää jäädä.
Ei myöskään sellaiseen, missä ei saa läheisyyttä ja hellyyttä muulloin kuin seksin yhteydessä. Tämä on usein tilanne noissa kuvaamissasi tapauksissa, joissa toinen haluaa enemmän kuin toinen. Ihmisen henkisiin ja fyysisiin perustarpeisiin pitäisi kuulua tulla rakastetuksi ja kohdata läheisyyttä myös silloin, kun seksi ei ole tavoitteena.
Ihan kuin naiset testaisi, että pysyykö se mies siinä vaikkei saakaan. Ettei se vaan ole seksin perässä. Vaikka seksillä ne on saatu osaltaan narutettua suhteeseen.
Läheisyys ja seksi ovat jatkumo, usein toinen johtaa toiseen. Miksi mennään aina niiden naisten halujen ja mieltymysten mukaan?
Koska naiset haluavat keskimäärin vähemmän. On kannattavaa pitää tärkeintä pääomaa vähän niukasti saatavilla, niin arvo pysyy korkealla.
Jos miehet saisivat seksiä riittävästi (jostain), niin moniko niistä korkealibidoisista alkaa enää vakavaan suhteeseen? Ei se yhteiskunta niin toimi.
Libido + henkinen yhteys + rakkaus = Hyvä seksi.
Mielestäni se on korvaamattoman arvokasta eikä sitä voi rahamaailman termeillä arvottaa. Onneksi on myös miehiä, joille tärkeää on muukin kuin pelkkä libido. T. Eräs typyJep, mutta jos sinulla on libido, niin nuo kaksi muuta eivät riitä. Itsellä tossa yhtälössä nuo ovat kaikki samalla viivalla, jos ongelmia ei ole. Mikään ei ole sen enempää tulos toisesta. Ajattelussa on iso ero, koita ymmärtää se. Se mikä sulle on hyvää, on mulle ihan silkkaa tuskaa.
Jätä itse esimerkiksi henkinen yhteys pois tarpeettomana.
Ja miksi sä pidät libidoa vähempiarvoisena kuin noita muita?
En suinkaan pidä libidoa vähempiarvoisena vaan tarkoitin että pelkkä libido ei minun mielestäni tuo hyvää seksiä vaan noiden kolmen tekijän summautuminen. Nykymenossa ja tällä palstalla vain ehkä libidotekijät korostuu enemmän. Ja hei, ilman libidoa ei tuosta yhtälöstä tuu hittoakaan. Ja joo joo joo kaikilla on omat kokemukset ja kärsimykset, turha sitä on mun naamaan hieroo. T. Sama typy
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Ukon keksintö vedota selibaattiin siksi, että että naiminen olisi naiselle vaarallista on kyllä tyhmin perustelu mitä ikinä tullut vastaan nykypäivän ehkäisykulttuurissa ja sairaanhoidossa. Naisten mielidettä ei ole tietenkään kysytty. Eikö voisi suosiolla itselleen myöntään ettei seksi ole koskaan kiinnostanut tai että kiinnostus jonnekin muualla alunperinkin. Sellainenkin tosiasia vielä, että monilla naisillä hedelmällisyys loppuu ennen 40v ikää tai vähän sen jälkeen. Mikäs se seksittömyyden peruste sitten on?
Muutenkin niin absurdia, että täysin aseksuuli yrittää puhua seksistä, sen järkevyystä ja siitä miksi toinen saisi olla haluton ja kylmä. Kylmäksi haluton muuttuu välttäessään kaikkea läheistyyttä mikä aiheuttaisi halukkaalle himoja. Läheisyyttä ja rakkautta toivova työnnetään pois jaloista. Sitten jollain on vielä otsaa väittää rakastavansa. Jos mies on sairas ja avun tarpeessa rakas vaimo hoitaa ja auttaa miestään, mutta mitä rakkautta se on jos mies kärsii läheisyydenpuutteesta ja avusta ja vaimo kääntää vain selän.
Ihmisen henkisiin ja fyysisiin perustarpeisiin kuuluu tulla rakastetuksi ja kohdata läheisyyttä. Se ei ole järjellä ajateltavissa poistettavissa, kun on syntymekanismeja ja ihmisille lajina luontaista. Väkivaltainen yksipuolinen vieroittaminen ei ole kenellekään hyväksi, saati että kenenkään kannattaisi sellaiseen suhteeseen enää jäädä.
Ei myöskään sellaiseen, missä ei saa läheisyyttä ja hellyyttä muulloin kuin seksin yhteydessä. Tämä on usein tilanne noissa kuvaamissasi tapauksissa, joissa toinen haluaa enemmän kuin toinen. Ihmisen henkisiin ja fyysisiin perustarpeisiin pitäisi kuulua tulla rakastetuksi ja kohdata läheisyyttä myös silloin, kun seksi ei ole tavoitteena.
Ihan kuin naiset testaisi, että pysyykö se mies siinä vaikkei saakaan. Ettei se vaan ole seksin perässä. Vaikka seksillä ne on saatu osaltaan narutettua suhteeseen.
Läheisyys ja seksi ovat jatkumo, usein toinen johtaa toiseen. Miksi mennään aina niiden naisten halujen ja mieltymysten mukaan?
Koska naiset haluavat keskimäärin vähemmän. On kannattavaa pitää tärkeintä pääomaa vähän niukasti saatavilla, niin arvo pysyy korkealla.
Jos miehet saisivat seksiä riittävästi (jostain), niin moniko niistä korkealibidoisista alkaa enää vakavaan suhteeseen? Ei se yhteiskunta niin toimi.
Libido + henkinen yhteys + rakkaus = Hyvä seksi.
Mielestäni se on korvaamattoman arvokasta eikä sitä voi rahamaailman termeillä arvottaa. Onneksi on myös miehiä, joille tärkeää on muukin kuin pelkkä libido. T. Eräs typyJep, mutta jos sinulla on libido, niin nuo kaksi muuta eivät riitä. Itsellä tossa yhtälössä nuo ovat kaikki samalla viivalla, jos ongelmia ei ole. Mikään ei ole sen enempää tulos toisesta. Ajattelussa on iso ero, koita ymmärtää se. Se mikä sulle on hyvää, on mulle ihan silkkaa tuskaa.
Jätä itse esimerkiksi henkinen yhteys pois tarpeettomana.
Ja miksi sä pidät libidoa vähempiarvoisena kuin noita muita?
En suinkaan pidä libidoa vähempiarvoisena vaan tarkoitin että pelkkä libido ei minun mielestäni tuo hyvää seksiä vaan noiden kolmen tekijän summautuminen. Nykymenossa ja tällä palstalla vain ehkä libidotekijät korostuu enemmän. Ja hei, ilman libidoa ei tuosta yhtälöstä tuu hittoakaan. Ja joo joo joo kaikilla on omat kokemukset ja kärsimykset, turha sitä on mun naamaan hieroo. T. Sama typy
Typyn kanssa miehenä samaa mieltä. Ilman henkistä yhteyttä ei ole hyvää seksiä. Perusteluna se, että ihmisen suurin seksuaalinen elin on aivot. Henkinenkin yhteys vaatii rakkautta. Naisilla tuo ero on ehkä selvempi tai helpommin havaittavissa. Jos saa naisen henkisesti liikuttuneeseen tilaan on orgasmit herkässä ja rakastelu yhtä ilotulitusta ja intohimoa. Vaikka vaimon kanssa on naitu ja saatu yhdessä tuhansia orgasmeja pitkän parisuhteen aikana, niin ne muutamat mitkä aina vain nousee mieleen unohtumattomina ovat niitä, joissa on vaimo tai molemmat olleet poikkeuksellisen liikuttuneessa tilassa. Silloin rakastelu saavuttanut sellaisen henkisen tason, että irtauduttu ruumiista ja käyty yhdessä linnunradan tuolla puolen. Aika ja paikka menettänyt merkityksensä. Takaisin tullessa ihmetelty yhdessä, että huh huh, missä oikein tuli käytyä. Ei noita matkoja montaa tarviste käydä niin on ikuisuuden yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Ukon keksintö vedota selibaattiin siksi, että että naiminen olisi naiselle vaarallista on kyllä tyhmin perustelu mitä ikinä tullut vastaan nykypäivän ehkäisykulttuurissa ja sairaanhoidossa. Naisten mielidettä ei ole tietenkään kysytty. Eikö voisi suosiolla itselleen myöntään ettei seksi ole koskaan kiinnostanut tai että kiinnostus jonnekin muualla alunperinkin. Sellainenkin tosiasia vielä, että monilla naisillä hedelmällisyys loppuu ennen 40v ikää tai vähän sen jälkeen. Mikäs se seksittömyyden peruste sitten on?
Muutenkin niin absurdia, että täysin aseksuuli yrittää puhua seksistä, sen järkevyystä ja siitä miksi toinen saisi olla haluton ja kylmä. Kylmäksi haluton muuttuu välttäessään kaikkea läheistyyttä mikä aiheuttaisi halukkaalle himoja. Läheisyyttä ja rakkautta toivova työnnetään pois jaloista. Sitten jollain on vielä otsaa väittää rakastavansa. Jos mies on sairas ja avun tarpeessa rakas vaimo hoitaa ja auttaa miestään, mutta mitä rakkautta se on jos mies kärsii läheisyydenpuutteesta ja avusta ja vaimo kääntää vain selän.
Ihmisen henkisiin ja fyysisiin perustarpeisiin kuuluu tulla rakastetuksi ja kohdata läheisyyttä. Se ei ole järjellä ajateltavissa poistettavissa, kun on syntymekanismeja ja ihmisille lajina luontaista. Väkivaltainen yksipuolinen vieroittaminen ei ole kenellekään hyväksi, saati että kenenkään kannattaisi sellaiseen suhteeseen enää jäädä.
Ei myöskään sellaiseen, missä ei saa läheisyyttä ja hellyyttä muulloin kuin seksin yhteydessä. Tämä on usein tilanne noissa kuvaamissasi tapauksissa, joissa toinen haluaa enemmän kuin toinen. Ihmisen henkisiin ja fyysisiin perustarpeisiin pitäisi kuulua tulla rakastetuksi ja kohdata läheisyyttä myös silloin, kun seksi ei ole tavoitteena.
Ihan kuin naiset testaisi, että pysyykö se mies siinä vaikkei saakaan. Ettei se vaan ole seksin perässä. Vaikka seksillä ne on saatu osaltaan narutettua suhteeseen.
Läheisyys ja seksi ovat jatkumo, usein toinen johtaa toiseen. Miksi mennään aina niiden naisten halujen ja mieltymysten mukaan?
Koska naiset haluavat keskimäärin vähemmän. On kannattavaa pitää tärkeintä pääomaa vähän niukasti saatavilla, niin arvo pysyy korkealla.
Jos miehet saisivat seksiä riittävästi (jostain), niin moniko niistä korkealibidoisista alkaa enää vakavaan suhteeseen? Ei se yhteiskunta niin toimi.
Libido + henkinen yhteys + rakkaus = Hyvä seksi.
Mielestäni se on korvaamattoman arvokasta eikä sitä voi rahamaailman termeillä arvottaa. Onneksi on myös miehiä, joille tärkeää on muukin kuin pelkkä libido. T. Eräs typy
Aina on niin, että nuo elementit eivät ole yhtä isolla painoarvolla kummallakin suhteen puoliskolla. Ja ajan mittaan painotukset muuttuvat.
Mutta käytännössä se menee niin, että jos jotain noista asioista ei ole riittävästi, niin ne muutkin putoavat saman tien. Niin se vain menee, ja molempien olisi syytä tajuta tämä että ei pysty henkiseen yhteyteen jos rakkautta ei näe, tai libidon merkitystä ei ymmärretä. Kaikki vaikuttavat kaikkeen, noissa on ihan hormonaalisista syistä kytköksiä.
Tämä usein nähdään kaupankäyntinä, mutta sitähän se on. Nainen haluaa henkisen yhteyden mutta ei ole kiinnostunut seksistä, ja sitten ihmettelee miksi se mies nyt tuolleen mököttää. Mies tahtoo seksiä, mutta ei ymmärrä että hänen naiselleen noilla muilla on suuri painoarvo, että hänen naiselleen seksi ei ole samaa kuin miehelle itselleen.
1. Mikään ehkäisy ei ole ihan 100% varma
2. Nainen voi haluta tulla äidiksi, ja raskaus toivottunakin merkitsee vaaraa ja epämukavuutta, jota mies ei voi jakaa eikä juuri lievittää