Miksi sormenjäljet eivät saa olla omaa yksityisomaisuutta?

Taas tällainen pohdinta jota mietin itsekseni. Minä olen aina perfektionistina ollut tarkka omista asioistani. Siksi nykyinen laki, jossa pitää antaa omat sormenjälkensä passia vastaan aiheuttaa stressiä, koska en voi enää olla vastuussa siitä mitä niille tapahtuu. Toisaalta aidosti nautin ajatuksesta nuorena että voin mennä minne tahansa päin maailmaa eikä kukaan tunne minua. On vain minä ja maailma. Huoleastuttaa myös se että suurinosa muista ihmisistä ei vastusta tätä ja yleinen asenne on melkeinpä kuin avosyli sille että ihmisiltä voi kohta ottaa jotain muutakin. Loput sormenjäljet? Dna? Iiris-skannaus? Video kamera talon sisällä? Mikrosiru nyt on kunnon orwellia. En nyt tiedä voiko minua kutsua foliohatuksi, mutta vaikean elämäni aikana olen oppinut että yhteiskunnalla on sangen pieni rooli itsenäisen ihmisen elämässä enkä pidä siitä että minusta yritetään tehdä riippuvaista jostain, joka saattaa olla hetkessä uppoava laiva. Puhumattakaan yksityisyydesta ja ihmisoikeuksista, mitä tässä sörkitään urakalla. Ajatuksia?