Miehen kanssa riita, että kannattaako mun olla töissä.
Minä olen kaksosten kanssa ollut kotona 5,5 vuotta ennenkuin vihdoin sain työpaikan. Mies on ollut koko ajan sitä mieltä että on hyvä että minä olen poikien kanssa kotona.
Meillä on kertynyt velkaa koko ajan kun en ole tienannut rahaa, ja on ollut kaksi suuta lisää ruokittavana.
Nyt mies väittää että meillä ei silti rahat riitä vaikka käyn töissä ja tienaan lähes yhtä paljon kuin mies (mulla brutto per vuosi 25000 ja miehellä 40000) Mies on joutunut olemaan viimeisten parin vuoden aikana aika paljon sairaslomilla ja se on tietysti hänen palkkaansa pienentänyt kun on jäänyt vuorotyölisiä pois ym. Mulla jää päivähoitomaksun jälkeen kaksinkertainen määrä käteen rahaa verrattuna työttömyysaikaan, joten mun mielestä siitä että käyn töissä on hyötyä sekä taloudellisesti että mun mielenterveydelle. Toki pitäisi tienata vielä enemmän tai elää säästeliäämmin, mutta mies vaan vänkäsi että ei ole mitään hyötyä kun minä käyn töissä kun kusessa ollaan joka tapauksessa.
Lapset ovat korkeintaan 10 päivänä päiväkodissa mies on lasten kanssa vapaapäivinään koska tekee vuorotyötä. Mies vaan on mennyt jo sellaiseksi, että kun hänellä sairasloma loppuu, mun pitäisi jäädä kotiin "sairaslomalle" niinä päivinä kun hän on töissä, suorastaan painosti minua viimeksikin että lapset saa päiväkodissa varmasti jonkun kauheen taudin, ihan 100% varmuudella, ja että kun kerran ei ole pakko lasten vielä mihinkään mennä niin miksi viedä heitä päiväkotiin, syksyllä kun alkaa eskari kuitenkin. Mies varmaan vastustaisi sitäkin jos se ei olisi pakollinen.
En tiedä onko tuo mies jotenkin menossa sekaisin, tuntuu välillä että ei sen puheissä ole mitään järkeä. En tiedä onko hän kateellinen kun olen innoissani että olen töissä, ja jopa tykkään mennä töihin, ja hän inhoaa omaa työtään, vai onko keski-iänkriisi iskenyt kun lapset kasvaa ja oma vanha äiti on pian kuolemassa.
Mies jopa riidan aikana sanoi että kuinka paljon sitä lapsilisääkin tulee, hän ei ole koskaan nähnyt niistäkään rahoista penniäkään. Meillä menee molemmilla kaikki rahat eikä riitäkään, ja kyllä ne on lasten hyväksi mennyt kaikki. Sanoin miehelle että mieluusti saa ottaa lapsilisät ja vaikka mun palkankin kun sitten hoitaa kaikki laskut ja käy kaupassa. Sanoin että lapsilisiä tulee parisataa, mies oli että mitä, pari sataa, en tiedä paljonko kuvitteli... Hänenkö pitäisi vielä kaupassakin alkaa käymään...
Mä en oikein tiedä enää mitä sille sanoisi, oikeesti mietin että onko se jotenkin sekasin.
Kommentit (25)
Miehesi on sekoamassa ja siihen kannattaa suhtautua sen mukaan eikä ottaa itseensä. Mukana voi olla mustasukkaisuutta sun töihin menosta, stressi omasta ja äidin sairaudesta, kyvyttömyyttä hallita arke, vastuun pakoilua jne. Puhu miehesi kanssa selvin sanoin taloudesta, koska mitä ilmeisimmin sinä sen hoidat ja miehesi hassaa rahansa vain omiin menoihinsa. Meilläkin minä hoidan talouden ja pidän langat käsissäni ja teen sen ihan tietoisesti. Pyydän vain miehen osan laskuihin ja mies käy pyytämättä ruokakaupassa. Mieheni on sellainen haahuilija arjessa ja raha-asioissa sekä oli mustasukkainen mun omasta elämästä. Meidän elämään on saatu rakennetta pitkän väännön kautta. Ikävä hoitaa loppuun se mikä miehen omilta vanhemmilta jäi kesken. ;)
Hyvä nainen, älä jättäydy pois töistä! Eläkkeesi on jo nyt jäänyt pienemmäksi tuon kotona olon takia. Tässä on yksi syy, miksi naisen euro on pienempi. Panisin myös painoa tuolle omalle mielenterveydellesi... :D
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 10:18"]
Eikö mies ihan oikeasti tiedä teidän rahatilannettanne? Ymmärrän, kun meilläkin minä hoidan kaikki laskut. Mies kuvittelee rahaa olevan todellista enemmän tai vähemmän, tilanteesta riippuen. Tee miehelle laskelma siitä, minkä verran teillä on tuloja ja menoja, vaikka yhdeltä kuukaudelta.
En nyt ihan tarkkaan ymmärrä, millä logiikalla sinun 25000 euron vuositulot ovat lähes yhtä paljon kuin miehen 40000 euroa. Minun laskuoppini mukaan se on pikemminkin puolet, mutta uskon hyvin , että sillä on suuri merkitys teidän taloudessanne.
Taustalla voi olla myös mustasukkaisuus ja miehen käsitys naisen roolista yleensä. Sinä et nyt enää olekaan sellainen suloinen pikkuvaimo ja äiti vaan sinulla on muutakin elämää.
[/quote]
No eipä tuo nyt niin paljon heitä kun kyse on bruttotuloista. Koska progressiivinen verotus.
Kyllä minä olen luullut että mies tietää hyvinkin tarkkaan paljonko lapsilisä on, ja mun tulot sekä työttömänä että töissä, on niistä ollut puhetta, ja esim. viimeksi kun ostettiin talo pari vuotta sitten pankin papereihin piti laittaa kaikki tiedot. Meillä on omat tilit, molemmat maksaa omat laskunsa, mies maksaa asuntolainan ja kaikki asumiseen liittyvät laskut. Asuntolaina on miehen nimissä kun minulla on luottotietomerkintöjä ja tuloja aina ollut vähän. Miehen peruskuukausipalkka ei ole montaa satasta isompi kuin mun palkka, mutta mies saa yleensä muutaman satasen vuorotyölisiä, jotka on nyt jääneet monelta kuukaudelta pois viime vuosina. Minä maksan pankkilainaa entisestä firmasta, josta luottotietomerkinnätkin johtuvat, ja maksan lasten päivähoitomaksun.
Miehellä todettiin ensin kilpirauhasen vajaatoiminta, ja siihen sai lääkeet ja sitten tuli reuma, siihen on lääkkeet mutta ei vielä ole kai ihan oikeaa tasapainoa löytynyt. Mies on vielä väsyneempi kuin ennen, kuitenkin koko ikänsä vuorotyötä tehnyt ja jo viisikymppinen. Mies nukkuu huonosti yöllä, ja nukahtelee päivällä moneen kertaan kun vähän sängylle oikaisee. Olen vuosia jo epäillyt että voi olla masennusta, itselläni kun sitä on ollut varmaankin koko ikäni. Joskus yön pimeinä tunteina mietin että mitä jos mies sekoaa ja tekee jotain hullua, ennen en olisi koskaan sellaista edes ajatellut, mutta nykyään välillä tuntuu että kuka tuo mies on joka asuu meillä.
On ihan totta, että meistä kumpikaan ei ole hyvä rahan käytössä. Mies syyttää minua kuitenkin aina siitä että rahat ei riitä, ja syyhän on siinä että minä ostan kaiken tähän taloon, miehen kenkiä myöden, mies ostaa autoonsa bensaa ja jos jotain auton osia jompaan kumpaan autoon pitää ostaa ja katsastaa autot ym. Kun mies itse on kaupassa mukana joskus harvoin, niin ei koskaan sano mistään että ei osteta, ja kun maksaa kassalla niin summa on aina iso, silti ei käsitä että yhtä iso se summa on aina silloinkin kun minä käyn kaupassa yksin. Mies on omasta mielestään lähinnä uhri tässä tilanteessa, hokee että jos on viisi omenaa ei siitä voi ottaa kymmentä omenaa, silti sanoo kun lähden kauppaan että tuo sitä ja sitä.
Ja mietin kyllä omaa eläkettänikin, olen ollut lasten kanssa kotona yhteensä 6 vuotta, oma firma oli n. 5 vuotta, töissä olen ollut pisimmän pätkän reilu vuoden, yhteensä töistä vieraalla ei montaa vuotta tule, eli olen noin puolet aikuisiästäni ollut työttömänä, eläkekertymä ei ole häävi, varsinkin kun mun nuoruudessa ei nekään vähät mitä teki töitä kerryttäneet eläkettä. 2-3 kertaa on tullut 500 päivää täyteen työttömyyttä, vain oman yrityksen jälkeen sain ansiosidonnaista, muuten kelan pientä rahaa työttömyysaikoina.
En todellakaan vapaaehtoisesti työstä luovu, sopimus on syksyyn asti, ja sitten lapset onkin jo eskarissa.
ap
Siis? Miks miehes on sairaslomalla alvariinsa ja miks sun pitäis jäädä "sairaslomalle"? Eikö sairaslomalla olla jos ollaan sairaita, ei siks että muksuja vois hoitaa kotona ja sais paremmin rahaa!