Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ulkosuomalainen, joka muutit takaisin Suomeen; kuinka olet pärjännyt?
Kommentit (63)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pohjois-Amerikassa on kaikki paremmin.
Moni asia huonommin, moni taas paremmin. Mutta talla hetkella tuntuu etta taalla Suomessa on asiat huonommin. Ilmapiiri... ihmiset....tyomahdollisuudet....koulutustaso.....
Ja pahinta on etta vaikka olin kymmenen vuotta pois, kukaan ei ole ollut innolla vastassa kuten kuvittelin etta tama alkuaika menisi vanhoja kavereita ja sukulaisia tavatessa. Sopinut jo useat tapaamiset, kaikki on peruttu viimetipassa toisten toimesta kun eivat muistanetkaan etta oli sita ja tata menoa. Haluaisin vain nahda edes vilaukselta ja kysella kuulumiset!
Kanadasta Suomeen takaisin, ensimmäiset puoli vuotta oli ulkopuolinen olo, mutta nyt alkaa sujua. Eniten vaikeuksia tottua taas tuppisuihin, kun itse opin "maailmalla" supliikimmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohjois-Amerikassa on kaikki paremmin.
Moni asia huonommin, moni taas paremmin. Mutta talla hetkella tuntuu etta taalla Suomessa on asiat huonommin. Ilmapiiri... ihmiset....tyomahdollisuudet....koulutustaso.....
Ja pahinta on etta vaikka olin kymmenen vuotta pois, kukaan ei ole ollut innolla vastassa kuten kuvittelin etta tama alkuaika menisi vanhoja kavereita ja sukulaisia tavatessa. Sopinut jo useat tapaamiset, kaikki on peruttu viimetipassa toisten toimesta kun eivat muistanetkaan etta oli sita ja tata menoa. Haluaisin vain nahda edes vilaukselta ja kysella kuulumiset!
Unohdit siellä p-Amerikassa ääkkösetkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohjois-Amerikassa on kaikki paremmin.
Moni asia huonommin, moni taas paremmin. Mutta talla hetkella tuntuu etta taalla Suomessa on asiat huonommin. Ilmapiiri... ihmiset....tyomahdollisuudet....koulutustaso.....
Ja pahinta on etta vaikka olin kymmenen vuotta pois, kukaan ei ole ollut innolla vastassa kuten kuvittelin etta tama alkuaika menisi vanhoja kavereita ja sukulaisia tavatessa. Sopinut jo useat tapaamiset, kaikki on peruttu viimetipassa toisten toimesta kun eivat muistanetkaan etta oli sita ja tata menoa. Haluaisin vain nahda edes vilaukselta ja kysella kuulumiset!Unohdit siellä p-Amerikassa ääkkösetkin?
Ei ne umohtuneet, niita ikina ollutkaan mulla tassa puhelinessa joka amerikassa ostettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohjois-Amerikassa on kaikki paremmin.
Moni asia huonommin, moni taas paremmin. Mutta talla hetkella tuntuu etta taalla Suomessa on asiat huonommin. Ilmapiiri... ihmiset....tyomahdollisuudet....koulutustaso.....
Ja pahinta on etta vaikka olin kymmenen vuotta pois, kukaan ei ole ollut innolla vastassa kuten kuvittelin etta tama alkuaika menisi vanhoja kavereita ja sukulaisia tavatessa. Sopinut jo useat tapaamiset, kaikki on peruttu viimetipassa toisten toimesta kun eivat muistanetkaan etta oli sita ja tata menoa. Haluaisin vain nahda edes vilaukselta ja kysella kuulumiset!Unohdit siellä p-Amerikassa ääkkösetkin?
Ei ne umohtuneet, niita ikina ollutkaan mulla tassa puhelinessa joka amerikassa ostettu.
Onko tosiaan näin? Mulla Kanadasta ostettu LG-puhelin, johon saa eri näppäimistöjä asetuksista - itse käytän EN-FR-FI - vaihtoehtoja.
Hyvin olen sopeutunut. Tietty tää pimeys vähän rasittaa. Mut elämän hitaampi tempo (vaikka asunkin Hgin kantakaupungilla) sopii mulle. Ja onhan ihmisten aito avoimuus kivaa vrt. Usassa avoimuus, joka ei kuitenkaan tarkoita mitään - esim. oikein avoimesti kutsutaan kylään, mut sit selkeästi ihmeissään, kun kutsu otetaan tosissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohjois-Amerikassa on kaikki paremmin.
Moni asia huonommin, moni taas paremmin. Mutta talla hetkella tuntuu etta taalla Suomessa on asiat huonommin. Ilmapiiri... ihmiset....tyomahdollisuudet....koulutustaso.....
Ja pahinta on etta vaikka olin kymmenen vuotta pois, kukaan ei ole ollut innolla vastassa kuten kuvittelin etta tama alkuaika menisi vanhoja kavereita ja sukulaisia tavatessa. Sopinut jo useat tapaamiset, kaikki on peruttu viimetipassa toisten toimesta kun eivat muistanetkaan etta oli sita ja tata menoa. Haluaisin vain nahda edes vilaukselta ja kysella kuulumiset!Unohdit siellä p-Amerikassa ääkkösetkin?
Ei ne umohtuneet, niita ikina ollutkaan mulla tassa puhelinessa joka amerikassa ostettu.
Onko tosiaan näin? Mulla Kanadasta ostettu LG-puhelin, johon saa eri näppäimistöjä asetuksista - itse käytän EN-FR-FI - vaihtoehtoja.
Hah no en tieda, kai ne asetuksista loytaa jostain tai lataa. En tieda, en ole etsinyt tai kaivannut aakkosia. Mista pain kanadaa? Saanko udella miksi palasit Suomeen? Lahtisitko takaisin Kanadaan jos mahdollisuus?
Elämäni suurin virhe !
- Palkka tippui samasta työstä 80%. (Syinä palkka + verotus)
- Suomi on täysin kahtiajakautunut medioiden valehtelun ja aivopesun tähden (tuntuu kuin olisin tullut ent.
neuvostoliittoon, myös politiikan ja sen miten sillä tätä maata viedään perikatoon)
- Kaikki on täällä kalliimpaa kuin siellä mistä tänne muutin vielä tuon pudonneen palkkani lisäksi
- Suomi ei ole se Suomi jona sen olen muistoissani muistanut
- Oli elämäni suurin virhe muuttaa tänne ja olen nyt muuttamassa pois kahden täällä asutun vuoden jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohjois-Amerikassa on kaikki paremmin.
Moni asia huonommin, moni taas paremmin. Mutta talla hetkella tuntuu etta taalla Suomessa on asiat huonommin. Ilmapiiri... ihmiset....tyomahdollisuudet....koulutustaso.....
Ja pahinta on etta vaikka olin kymmenen vuotta pois, kukaan ei ole ollut innolla vastassa kuten kuvittelin etta tama alkuaika menisi vanhoja kavereita ja sukulaisia tavatessa. Sopinut jo useat tapaamiset, kaikki on peruttu viimetipassa toisten toimesta kun eivat muistanetkaan etta oli sita ja tata menoa. Haluaisin vain nahda edes vilaukselta ja kysella kuulumiset!Unohdit siellä p-Amerikassa ääkkösetkin?
Ei ne umohtuneet, niita ikina ollutkaan mulla tassa puhelinessa joka amerikassa ostettu.
Onko tosiaan näin? Mulla Kanadasta ostettu LG-puhelin, johon saa eri näppäimistöjä asetuksista - itse käytän EN-FR-FI - vaihtoehtoja.
Mitä väliä sillä on? Itse totuin ulkomailla kirjoittamaan koneella ilman ääkkösiä. Suomeen tultuani kirjoitin hyvän aikaa automaattisesti ilman niitä, vaikka ne näppäimistöstä löytyikin. Vieläkin välillä tulee a ä:n sijaan.
Suomeen takaisin tullessa oli totuttava monessa paikassa vallitsevaan tympeään ilmapiiriin, ja suomalaisten älyttömään sääntöjen palvomiseen. Ja siihen, miten kaikki erilainen epäilyttää. Nämä asiat harmittavat vieläkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohjois-Amerikassa on kaikki paremmin.
Moni asia huonommin, moni taas paremmin. Mutta talla hetkella tuntuu etta taalla Suomessa on asiat huonommin. Ilmapiiri... ihmiset....tyomahdollisuudet....koulutustaso.....
Ja pahinta on etta vaikka olin kymmenen vuotta pois, kukaan ei ole ollut innolla vastassa kuten kuvittelin etta tama alkuaika menisi vanhoja kavereita ja sukulaisia tavatessa. Sopinut jo useat tapaamiset, kaikki on peruttu viimetipassa toisten toimesta kun eivat muistanetkaan etta oli sita ja tata menoa. Haluaisin vain nahda edes vilaukselta ja kysella kuulumiset!Unohdit siellä p-Amerikassa ääkkösetkin?
Tuohon sita aina takerrutaan. Minun laitteissani ei ole nappaimia skandeille. Saan ne kylla esiin jos haluan, esim. ä = alt132 ja jos niita on lauseessa useampia niin en vaan jaksa. Jaksaisitko sina?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvin olen sopeutunut. Tietty tää pimeys vähän rasittaa. Mut elämän hitaampi tempo (vaikka asunkin Hgin kantakaupungilla) sopii mulle. Ja onhan ihmisten aito avoimuus kivaa vrt. Usassa avoimuus, joka ei kuitenkaan tarkoita mitään - esim. oikein avoimesti kutsutaan kylään, mut sit selkeästi ihmeissään, kun kutsu otetaan tosissaan.
Et suinkaan mennyt kylailemaan ilman etta oli sovittu paivasta ja kellonajasta?
Tuppisuisuus on vaikeaa. Se että missään ei iloisesti tervehditä. Se että mennään seiniä pitkin kuin haluttaisiin olla osa tapettia. Ettei vaan kukaan näe, huomaa, tai ala herraisä juttelemaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin olen sopeutunut. Tietty tää pimeys vähän rasittaa. Mut elämän hitaampi tempo (vaikka asunkin Hgin kantakaupungilla) sopii mulle. Ja onhan ihmisten aito avoimuus kivaa vrt. Usassa avoimuus, joka ei kuitenkaan tarkoita mitään - esim. oikein avoimesti kutsutaan kylään, mut sit selkeästi ihmeissään, kun kutsu otetaan tosissaan.
Et suinkaan mennyt kylailemaan ilman etta oli sovittu paivasta ja kellonajasta?
En toki. Soitin ja sovittiin päivä & aika. Kuulosti vain vahvasti siltä, et smalltalkina pyysivät ja eivät oikeasti kutsuneet. Mukava ilta kuitenkin oli kaikilla.
Vierailija kirjoitti:
Tuppisuisuus on vaikeaa. Se että missään ei iloisesti tervehditä. Se että mennään seiniä pitkin kuin haluttaisiin olla osa tapettia. Ettei vaan kukaan näe, huomaa, tai ala herraisä juttelemaan!
Kanadaan muuttaessani olin aluksi kauhusta kankeana small talkista mutta vuosien kuluessa aloin tykkaamaan siita ja nyt Suomessa oon jalleen tyrmistynyt; tuppisuista. Sellainen olin aiemmin, ehka minusta tulee tuppisuu uudelleen.
Muutin joitain kuukausia sitten takaisin eräästä Euroopan maasta koska ääri.0ikeisto ja naisten oikeuksien polkeminen alkoi olla siellä turhan suuri turvallisuusuhka.
(En ala tässä avautumaan siitä sen enempää, sillä en halua selitellä kun aina tulee joku, joka tietää minua paremmin miten asiat on.)
Suomessa on paljon hyvää, mutta kaipaan myös monia asioita ulkomailta.
Se sanottakoon, että suomalaisia sanotaan usein junteiksi, jotka ei osaa käyttäytyä, mutta meillä on kyllä myös paljon ihan hyviäkin käytöstapoja, mikä sietäisi saada enemmän kiitosta. Otetaan muut huomioon ja annetaan tilaa :)
Muutin pari vuotta sitten takaisin Suomeen. Hetkeäkään ei ole ollut ikävä entiseen kotimaahan. Täällä on hyvä olla.
Kaipaan hyviä kahviloita, aperitiiveja ystävien kanssa, iloista puheensorinaa ja että ulkona voi viettää aikaa lähes koko vuoden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohjois-Amerikassa on kaikki paremmin.
Moni asia huonommin, moni taas paremmin. Mutta talla hetkella tuntuu etta taalla Suomessa on asiat huonommin. Ilmapiiri... ihmiset....tyomahdollisuudet....koulutustaso.....
Ja pahinta on etta vaikka olin kymmenen vuotta pois, kukaan ei ole ollut innolla vastassa kuten kuvittelin etta tama alkuaika menisi vanhoja kavereita ja sukulaisia tavatessa. Sopinut jo useat tapaamiset, kaikki on peruttu viimetipassa toisten toimesta kun eivat muistanetkaan etta oli sita ja tata menoa. Haluaisin vain nahda edes vilaukselta ja kysella kuulumiset!Unohdit siellä p-Amerikassa ääkkösetkin?
Ei ne umohtuneet, niita ikina ollutkaan mulla tassa puhelinessa joka amerikassa ostettu.
Onko tosiaan näin? Mulla Kanadasta ostettu LG-puhelin, johon saa eri näppäimistöjä asetuksista - itse käytän EN-FR-FI - vaihtoehtoja.
Hah no en tieda, kai ne asetuksista loytaa jostain tai lataa. En tieda, en ole etsinyt tai kaivannut aakkosia. Mista pain kanadaa? Saanko udella miksi palasit Suomeen? Lahtisitko takaisin Kanadaan jos mahdollisuus?
Toronton pohjoispuolella asuttiin. Työt syynä muuttoihin. Monesta asiasta pidin Kanadassa. Mut perheellisenä se, et auto ainoa kulkuväline alkoi kyllä ärsyttään. Yks kanukkiystävä tuli meille bileisiin 0,5 km omalla autolla, koska satoi vettä. Joi viiniä ja sit mies tuli hakemaan. Ihmiset eivät liiku mihinkään ilman autoa - minun mielestä rajoittaa ihan hitosti, monien Pohjois-Amerikkalaisten mielestä kyse liikkumisen vapaudesta.
Se yks maajussi, joka muutti Suomeen- Roy? Hänellä YouTubessa 10 asiaa, that freak him out in Finland. Ne (niitten puute?) on oikeastaan 10 asiaa, mitkä ärsytti mua Kanadassa.
Voisin silti joku päivä muuttaa Kanadaan takas - mikään maa ei ole täydellinen.
Alue: Aihe vapaa
Palasin muutama kuukausi sitten pohjoisamerikasta ja olen kamalassa shokissa edelleen, itken suurimmanosan ajasta ja mietin mika ihme muhun meni etta halusin takaisin??! En tieda kuinka kauan jaksan, ehka joulunajan yli.