Rakastan varattua miestä :(

Etääntyisin. En olisi niin tekemisissä, et saa sillä muuta aikaan kuin ruokittua ihastusta. 

Pane sitä.

No varattu on varattu, kai sen käsität? Viis tunteistasi.

[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 17:45"]Etääntyisin. En olisi niin tekemisissä, et saa sillä muuta aikaan kuin ruokittua ihastusta. 
[/quote]

Tämä olisi se helpoin tapa, mutta kun kyse ei ole mistään tavallisesta harrastuksesta vaan "intohimosta" jonka olemme yhdessä luoneet alusta asti ja tehneet hirveästi sen eteen. Tuntuisi hullulta heittää yhtäkkiä kaikki hukkaan ja lisäksi en tiedä edes miten yhteistyön lopettaisi ilman että asiasta nousisi iso haloo ja kysymyksiä ja joutuisin selittelemään. Lisäksi siinä menisi tosiaan tärkein/ainoa ilon lähde elämässäni...joten helpompaa olisi jos saisin tunteet käännettyä "kaveruudeksi" mutta en tiedä miten...koska hän tuntuu mun sielunkumppanilta. T:ap

Tärkein/ainoa ilon lähde? Tarviisitkohan sä terapiaa? Sulla on perhe hyvänen aika. 

Haluaistko että oma puolisosi jatkaisi jotain läheistä intohimo-harrastusta harrastusparin kanssa johon on palavasti rakastunut? Niin. 

Nautteisin, flirttailisin ym. Miksi hukata ainutlaatuinen tilanne?

Keksi jokin hyvä tekosyy jotta pääsisit testaamaan ihastustasi ! VAATII OVELUUTTA JA JUONIMISTA MUTTA ON VAIVAN ARVOISTA ! Ainakin tietäisit mitä voisi olla 

[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 18:03"]

Keksi jokin hyvä tekosyy jotta pääsisit testaamaan ihastustasi ! VAATII OVELUUTTA JA JUONIMISTA MUTTA ON VAIVAN ARVOISTA ! Ainakin tietäisit mitä voisi olla 

[/quote]

Wtf? Tässä on kyseessä perheellinen lapsi jolla pieniä lapsia ja mieskin tahollaan varattu.

Täällä ollaan aina niin jyrkkiä ja tuomitsevia. :( ymmärrän sua täysin ap, itsekin vähän samantapaisessa tilanteessa olleena. Tein pitkää ja intensiivistä projektityötä mukavan miehen kanssa, ja tunsimme toisiimme todella voimakasta vetoa. Mitään ei kuitenkaan koskaan sattunut, koska olimme silloin molemmat tahoillamme varattuja. No projekti loppui "onneksi", vaikka säännöllisesti niitä aikoja on ikävä.
.
Mutta jos et halua lopettaa harrastusta, voisitko jutella miehen kanssa näistä tunteista? Kertoa rehellisesti, mikä on tilane, mutta myös sen, ettet halua rikkoa kummankaan parisuhdetta. Voisko tieto auttaa?

[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 17:59"]Tärkein/ainoa ilon lähde? Tarviisitkohan sä terapiaa? Sulla on perhe hyvänen aika. 

Haluaistko että oma puolisosi jatkaisi jotain läheistä intohimo-harrastusta harrastusparin kanssa johon on palavasti rakastunut? Niin. 
[/quote]

No en tarkoittanut "tärkein/ainoa" siinä mielessä, että olisi tärkeämpi kuin perheeni, mutta omassa henkilökohtaisessa elämässäni erittäin tärkeä. Ainut tärkeä perheen ulkopuolinen asia on tämä harrastukseni. Tavallaan asia joka tekee minusta minut. Ja sydämeni murtuisi, jos se päättyisi... t:ap

Olen myös ollut vastaavassa tilanteessa ja välillämme oleva vetovoima melkein kipinöi. En kuitenkaan suosittele puhumaan tunteista, kun kerran kummatkin ovat varattuja.

Ei ole mahdollista vaihtaa harrastuspaikkaa/paria tms. Jostain sun on luovuttava, kai sen tiedät? Henkistä pettämistä harrastat jo nyt. 

No kolmen lapsen äitinä ja 14 vuotta naimisissa olleena todellakin toivon, että sinusts löytyisi moraalia kunnioittaa toisen avioliittoa ja perhettä. Vapaita kivoja ihmisiä on ihan varmasti, miksi tavoittelemalla varattua rikkoa perhe? En vaan ymmärrä. No ymmärrät sitten kun olet itse naimisissa ja sinulla on lapsia.

[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 18:11"]

Ei ole mahdollista vaihtaa harrastuspaikkaa/paria tms. Jostain sun on luovuttava, kai sen tiedät? Henkistä pettämistä harrastat jo nyt. 

[/quote]

Eikö piti olla ensimmäinen sana. Kysymys siis. 

Entäs tuo oma puoliso-kysymys. Mitä mieltä olisi jos hän olisi kyseisessä tilanteessa? 

Mitäpä jos kertoisit sille miehellesi nyt ensin, että sun elämän ainoa ilo on toisen miehen kanssa vietetyt hetket? Ehkä sun ei sitten tarvi mitään ratkaisuja enää itse tehdäkään vaan miehesi tekee omat ratkaisunsa.

Tai kerro sille ihastuksen kohteellesi. Sano, että hän on sun elämän ainoa ilo. Sittenhän senkin näät, että onko tyyppi oikeasti susta kiinnostunut.

Tollanen omassa päässä pyörittely ja voihkimien vaan ruokkii hommaa. Kyllä aikuinen ihminen voi päättää, että nyt panostan omaan parisuhteeseen ja unohdan nämä teinihaikailut. Tai sitten vaan rohkeasti kokeilemaan sitä uutta onnea. Jos se kerran niin ihana ja upea ja sulle tädellinen on, niin eiköhän ne uusperhekuviot suju ihan itsestään nekin. Rakastaa varmaan sun lapsia täydestä sydämestään ja on upea isäpuoli heille ja teidän perhe-elämä on vaan yhtä auvoa.

Lopeta tollanen naurettava teinimäinen "ihastelu" ja toimi asiassa johonkin suuntaan. Ja tuo harrastuskin - tämä ei ole mikään TAVALLINEN juttu vaan meidän INTOHIMOLLA rakentama ja ihan koko maailmankaikkeus varmaan romahtaisi, jos jättäisin tämän harrastuksen omalta osaltani. Oikeasti, nuo kuulostaa just semmosilta jutuilta, joita mun teinit täällä välillä vöyhöttää. Ja teinien itsekeskeisessä ja vielä kypsymässä olevassa tunne-elämässä tuo kuulostaa söpöltä ja kivalta. Aikuisen äidin näppikseltä lähinnä säälittävältä.

Joo, mä haluaisin kyllä tietää jos oma puoliso rakastaisi toista ihmistä. En nimittäin todellakaan haluaisi olla sellaisen ihmisen kanssa enää yhdessä. 

Joten kerro vaan omalle miehellesi tunteesi, päättäkööt hän. 

[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 18:06"]Täällä ollaan aina niin jyrkkiä ja tuomitsevia. :( ymmärrän sua täysin ap, itsekin vähän samantapaisessa tilanteessa olleena. Tein pitkää ja intensiivistä projektityötä mukavan miehen kanssa, ja tunsimme toisiimme todella voimakasta vetoa. Mitään ei kuitenkaan koskaan sattunut, koska olimme silloin molemmat tahoillamme varattuja. No projekti loppui "onneksi", vaikka säännöllisesti niitä aikoja on ikävä.
.
Mutta jos et halua lopettaa harrastusta, voisitko jutella miehen kanssa näistä tunteista? Kertoa rehellisesti, mikä on tilane, mutta myös sen, ettet halua rikkoa kummankaan parisuhdetta. Voisko tieto auttaa?

[/quote]

Tuo saattaisi olla siinä mielessä hyvä idea, että saattaisi viedä "terän" haaveilulta, kun ottaisi kissan pöydälle. Mutta en tiedä kehtaanko/uskallanko. Mitenhän se mies siihen reagoisi? T:ap

Olen itse ollut lapsettomana ihastunut varattuun, mutta myös lapsettomaan mieheen. Päätin ilmaista miehelle tunteeni ja mies tunsi samoin. Emme kuitenkaan edes suudelmaa vaihtaneet ennen kuin mies oli jättänyt naisystävänsä. En halunnut olla mukana missään pettämiskuviossa eikä mieskään halunnut pettää, koska tietenkin välitti naisystävästään hyvin paljon.

Päädyimme lopulta yhteen, enkä koen toimineeni mitenkään moraalittomasti. Kehottaisin sinua muuten toimimaan samoin, mutta olet nyt äiti, jonka on asetettava lasten etu kaiken edelle. Minäkään en olisi aikoinani kertonut miehelleni tunteistani, jos hänellä tai minulla olisi ollut lapsia.

Yritä ottaa etäisyyttä mieheen, johon olet ihastunut.

[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 18:16"]

[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 18:06"]Täällä ollaan aina niin jyrkkiä ja tuomitsevia. :( ymmärrän sua täysin ap, itsekin vähän samantapaisessa tilanteessa olleena. Tein pitkää ja intensiivistä projektityötä mukavan miehen kanssa, ja tunsimme toisiimme todella voimakasta vetoa. Mitään ei kuitenkaan koskaan sattunut, koska olimme silloin molemmat tahoillamme varattuja. No projekti loppui "onneksi", vaikka säännöllisesti niitä aikoja on ikävä. . Mutta jos et halua lopettaa harrastusta, voisitko jutella miehen kanssa näistä tunteista? Kertoa rehellisesti, mikä on tilane, mutta myös sen, ettet halua rikkoa kummankaan parisuhdetta. Voisko tieto auttaa? [/quote] Tuo saattaisi olla siinä mielessä hyvä idea, että saattaisi viedä "terän" haaveilulta, kun ottaisi kissan pöydälle. Mutta en tiedä kehtaanko/uskallanko. Mitenhän se mies siihen reagoisi? T:ap

[/quote]

Eiköhän nyt ap eka ihminen jolle sun pitäisi kertoa on se joka sun kanssa arjen jakaa, vai mitäpä ajattelet? Onko reilua että lepertelet tunteesi toiselle muttet voi avautua omalle miehellesi?