Käänteinen kulttuurishokki Suomeen palatessa - kokemuksia
Palasin Suomeen keski-Euroopasta 5 vuotta sitten ja tajusin virheeni jo vuoden kuluttua ja lähdin takaisin.
Suomi on aneeminen maa, missä ihmisillä tuntuu olevan vähän energiaa. Keski-Euroopassa maassa kuin maassa ihmiset ovat iloisia, energisiä ja virkeitä. Siellä asuttuaan tulee oikeasti vaikeaksi palata takaisin, ikään kuin puolet energiasta lähtisi pois.
Kertokaa muutkin kokemuksianne käänteisestä kulttuurishokista.
Kommentit (127)
Vierailija kirjoitti:
Palasin Suomeen Espanjasta aikoinaan marraskuussa pimeimpään aikaan. Kun nousin Helsinki-Vantaalta bussiin niin tervehtimätön bussikuski näytti ihan robotilta. Muut matkustajat istuivat hiljaa, tunnelma oli kuin hautajaisissa. Kun pääsin istumaan niin purskahdin itkuun kun olin niin shokissa.
Hyvä provo 😄😄
Vierailija kirjoitti:
Minä lähdin Suomesta reilun 26 vuotta sitten. Toukokuun 26. tuli tuo 26 vuotta täyteen.
Lähdin opiskelujen nälkeen hakemaan työkokemusta ja ihan halusta nähdä maailmaa muutenkin kuin lomamatkojen puitteissa.
Kyllä porukat ilkkui että vuoden päästä se takaisin tulee viimeistään, vaan eipä tullut.
Olen vieraantunut Suomesta todella paljon. Ei ole ollut tapana käydä kuin harvoin, vanhemmat kuolleet siskokin asuu ulkomailla. Ei ole ollut mitään asiaa. Vanhat kaverit putoilleeet matkan varrella, joskus facbookissa viestitellään.
Viimeksi kävin noin 9 vuotta sitten vanhassa kotikaupungissa mutta petyin niin maan petusteellisesti. Ihan vieras paikka, kaikki vanha ja tuttu revitty ja uutta kamalaa tornia ja betonimöykkyä tilalla.
Ihmiset tuntui kovin epäystävällisille ja töykeille. Tuijotetaan jos puhut ja varsikin jos naurat. Ei siellä mielestäni ennen sellaista ollut? Yhtään en kaipaa takaisin enkä koskaan aio palata olemaan jos käymäänkään. Haluaisin säilyttää kuvan siitä maasta ja kansasta jonka silloin jätin kun lähdin. Voi olla että aika kultaa muistot, mene tiedä.
Nyt kuitenkin kotimaa on täällä, oma koti ja työ ja ystävät. Tänne kuulun ja tänne tuhkani sirotellaan määräämääni paikkaan kun se aika koittaa.
Silti pitää tulla tänne marmattamaan? Ja voi itku, kun se "tammi, jossa lapsena keinuin", on kaadettu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on todella nuiva ja tylsä maa, palasin 5 vuotta sitten Suomeen.
TV:stä murtomaahiihtoa, mautonta ruokaa ja humppaa radiosta. Siinä se tavallinen suomalainen viikonloppu.
Vahvasti känniläiset pilaa ravintolat ja pubit, sitten provosoidaan ja tapellaan. Sen jälkeen pitkävihaisia ja muistellaan vuosia vanhoja asioita. Sää on yleensä melko huono ja se kuuluisa luonto on isolta osalta risukkoa ja suota; toki Lapissa ja järvillä on ihan kivaa. Kaikki on kallista ja poliitikot ja virkamiehet vielä yrittävät suojatöissään perustella maan kalleutta ja korkeahkoja veroja kaikessa sekä ihan naurettavan kallista hintatasoa. Myös koulutettujen palkat ovat matalia; BKT on jopa Varsovassa, Prahassa ja Bratislavassa parempi kuin Helsingissä.
Onneksi on asunto ulkomailla, sinne siis 10 vuoden päässä koittavalla eläkkeellä. Ja nykyään runsaat ulkomaan työmatkat helpottavat tässä junttilassa (koko maa varsinkin Helsinki mukaan lukien) olemista hiukan.
Suosittelen lämpimästi sinulle tätä podcastia: https://areena.yle.fi/audio/1-50300812
Täytyy sanoa, että näin Alzheimeria sairastavan äitini lapsena kyllä pysäytti. Aikoinaan nimittäin vanhempanikin kovasti suunnittelivat Espanjaan muuttoa heti eläkkeelle jäätyään. No onneksi eivät muuttaneet. Nyt on äiti pääsemässä asumaan hyvään oman kuntansa upouuteen hoivakotiin. Jo pelkkä ajatuskin kauhistuttaa, että mitä äidilleni olisi tapahtunut, jos hän isäni kuollessa olisi jäänyt jo dementoituneena Espanjaan yksin asumaan.
Ihmiset elävät yhä vanhemmiksi ja samalla muistisairauksista tulee entistä yleisempiä. Ei ole kiva jäädä vieraan maan hoivakotiin asumaan, kun kaikki ne vähäiset muistot mitä on enää jäljellä, ovat lapsuudesta.
Voi v--ttu, hyvä hoitokotiko on elämän täyttymys? No, sopii hyvin Suomi-ankeuteen. Elän ennen elämäni vähän värikkäämmin ja kuolen sitten lämpimässä positiivisten köyhien kanssa vaikka katuojassa.
40 vuotta sitten vaihto-oppilaana Italiassa. Oli järjestö, joka välitti vaihto-oppilaita ympäri maailmaa, ei ainoastaan USA:han. Meitä oli 4 tyttöä Suomesta.
Yhden kanssa ystävystyin, ja olimme tekemisissä monen vuoden ajan myöhemminkin.
Mutta tuo kulttuurishokki:
En ollut hakenut Italiaan, vaan USA:han. Kapinoin, mutta lähdin kuitenkin.
Aluksi oli vaikeaa, mutta kun oppi kielen, niin alkoi sujua.
Lopulta en enää olisi halunnut lähteä pois.
Ystäväni oli halunnut nimenomaan Italiaan.
Italian lämmössä tällaiset pohjoisen jääpuikot sulivat, opimme pitämään tervehtimissuukoista ja halauksista.
Vaihtovuoden jälkeen kaikista maista palanneille oli kokoontumisleiri Saksassa. Sieltä me suomalaiset bussilla saavuimme koti-Suomeen.
Kun saavuimme perille, oli minun ja ystäväni vieressä USA:ssa vaihtovuotensa viettänyt poika. Häntä hakemaan tullut perhe ei muuta kuin yrähti moit, ja sitten laukut mukaan ja menoksi.
Minä ja ystäväni purskahdimme samantien itkuun! Emme halunneet palata tällaiseen kylmään maahan!
Ja monta muutakin kotiinpaluun jälkeistä kulttuurishokkia tuli koettua, mutta täälläpä edelleen Suomessa asun, "maailman onnellisimmassa maassa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on todella nuiva ja tylsä maa, palasin 5 vuotta sitten Suomeen.
TV:stä murtomaahiihtoa, mautonta ruokaa ja humppaa radiosta. Siinä se tavallinen suomalainen viikonloppu.
Vahvasti känniläiset pilaa ravintolat ja pubit, sitten provosoidaan ja tapellaan. Sen jälkeen pitkävihaisia ja muistellaan vuosia vanhoja asioita. Sää on yleensä melko huono ja se kuuluisa luonto on isolta osalta risukkoa ja suota; toki Lapissa ja järvillä on ihan kivaa. Kaikki on kallista ja poliitikot ja virkamiehet vielä yrittävät suojatöissään perustella maan kalleutta ja korkeahkoja veroja kaikessa sekä ihan naurettavan kallista hintatasoa. Myös koulutettujen palkat ovat matalia; BKT on jopa Varsovassa, Prahassa ja Bratislavassa parempi kuin Helsingissä.
Onneksi on asunto ulkomailla, sinne siis 10 vuoden päässä koittavalla eläkkeellä. Ja nykyään runsaat ulkomaan työmatkat helpottavat tässä junttilassa (koko maa varsinkin Helsinki mukaan lukien) olemista hiukan.
Suosittelen lämpimästi sinulle tätä podcastia: https://areena.yle.fi/audio/1-50300812
Täytyy sanoa, että näin Alzheimeria sairastavan äitini lapsena kyllä pysäytti. Aikoinaan nimittäin vanhempanikin kovasti suunnittelivat Espanjaan muuttoa heti eläkkeelle jäätyään. No onneksi eivät muuttaneet. Nyt on äiti pääsemässä asumaan hyvään oman kuntansa upouuteen hoivakotiin. Jo pelkkä ajatuskin kauhistuttaa, että mitä äidilleni olisi tapahtunut, jos hän isäni kuollessa olisi jäänyt jo dementoituneena Espanjaan yksin asumaan.
Ihmiset elävät yhä vanhemmiksi ja samalla muistisairauksista tulee entistä yleisempiä. Ei ole kiva jäädä vieraan maan hoivakotiin asumaan, kun kaikki ne vähäiset muistot mitä on enää jäljellä, ovat lapsuudesta.
Voi v--ttu, hyvä hoitokotiko on elämän täyttymys? No, sopii hyvin Suomi-ankeuteen. Elän ennen elämäni vähän värikkäämmin ja kuolen sitten lämpimässä positiivisten köyhien kanssa vaikka katuojassa.
Kyllä Ettendo Carella annetaankin sitten maata paskavaipoissa laadukkaasti ja syödään laadukasta mixerillä soseutettua peruna-porkkana-jauheliha-mössöä. Siinä dementoituneen kelpaa muistella vanhoja asioita, päällä joka ei enää mistään mitään tajua.
Ärsyttää tiettyjen suomalaisten jatkuva tarve marmattaa Suomesta, ikään kuin he sillä tavalla voisivat jotenkin erottaa itsensä suomalaisuudestaan ja ylentää itsensä joksikin maailmankansalaisiksi. Hesarissakin tänään keittiömestarinainen kertoi seikkaperäisesti, miten paska maa meillä on.
Itse olen asunut vuosia Etelä-Euroopassa ja pidän kyllä tästäkin maasta, mutta aina Suomeen palatessani shokeeraannun korkeintaan siitä, kuinka puhdasta ja rauhallista täällä on. Ihanaa, kun saa olla rauhassa ja huolehtia omista asioistaan eikä koko ajan tarvitse olla smalltalkkaamassa, virnistelemässä naama näkkärillä ja iskemässä tarinaa.
Vierailija kirjoitti:
40 vuotta sitten vaihto-oppilaana Italiassa. Oli järjestö, joka välitti vaihto-oppilaita ympäri maailmaa, ei ainoastaan USA:han. Meitä oli 4 tyttöä Suomesta.
Yhden kanssa ystävystyin, ja olimme tekemisissä monen vuoden ajan myöhemminkin.
Mutta tuo kulttuurishokki:
En ollut hakenut Italiaan, vaan USA:han. Kapinoin, mutta lähdin kuitenkin.
Aluksi oli vaikeaa, mutta kun oppi kielen, niin alkoi sujua.
Lopulta en enää olisi halunnut lähteä pois.
Ystäväni oli halunnut nimenomaan Italiaan.
Italian lämmössä tällaiset pohjoisen jääpuikot sulivat, opimme pitämään tervehtimissuukoista ja halauksista.
Vaihtovuoden jälkeen kaikista maista palanneille oli kokoontumisleiri Saksassa. Sieltä me suomalaiset bussilla saavuimme koti-Suomeen.
Kun saavuimme perille, oli minun ja ystäväni vieressä USA:ssa vaihtovuotensa viettänyt poika. Häntä hakemaan tullut perhe ei muuta kuin yrähti moit, ja sitten laukut mukaan ja menoksi.
Minä ja ystäväni purskahdimme samantien itkuun! Emme halunneet palata tällaiseen kylmään maahan!
Ja monta muutakin kotiinpaluun jälkeistä kulttuurishokkia tuli koettua, mutta täälläpä edelleen Suomessa asun, "maailman onnellisimmassa maassa".
No kannattaisko vaikka lähteä sitten sinne Ameriikan utopistiseen onnelaan, sen sijaan että kärvistelee seuraavatkin 40 vuotta tilanteessa, joka ei sovi itselle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tässäkään ketjussa sitä ihanaa ulkomaata ei mainita nimeltä?
Esim. siksi, että sitä pystyisi sitten myös arvostelemaan ja se ei välttämättä pärjäisikään loppupeleissä vertailussa Suomeen niin hyvin?
Siksi en maininnut, koska en halua. En ole maininnut sitäkään millä paikkakunnalla suomessa on asuntoni. Teillä tuntuu olevan käsitys, että kun puhutaan käänteisestä paluushokista suomeen, niin kun ihmiset siitä puhuvat, he eivät sano, että suomi on kaikista kauhein maa maailmassa, eivätkä edes sitä, että uusi kotimaansa on niin paljon parempi. KÄsittelyssä on vain ne asiat, joita kirjoituksessa on mainittu.
Tuo on muuten yksi silmiinpistävä suomalainen patologinen piirre; kateus, jonka turvin aletaan heitellä älyvapaita kommentteja. Kun ihminen matkailee ja tutustuu erilaisiin kulttuureihin, asuu siellä ehkä pidempään, näkee myös mitkä asiat ovat muualla paremmin ja mitkä suomessa paremmin.
Olen tuon esim.-alkuisen kommentin kirjoittaja ja itse kauan ulkomailla asunut, asun edelleenkin, ja puolisonikin on ulkomaalainen. Viihdyn ulkomailla hyvin, mutta itseäni jotenkin ärsyttää JOIDENKIN ulkomailla asuvien kotimaa Suomen perusteeton mollaaminen, ja usein vielä ns. piilosta, sitä uutta armasta asuinmaata mainitsematta, jolloin ei myöskään altistu asialliselle kritiikille tai jää niin helposti kiinni virheellisistä ja jopa valheellisista väittämistä uutta asuinmaata koskien. Totta kai suomalaiset ärsyyntyvät tuollaisesta ylhäältä päin mollaamisesta, kun puskista ampuja vaikuttaa pitävän itseään ja valintojaan parempina kuin muiden maanmiestensä. Voi asua Suomessa tai ulkomailla, mutta Suomi on jatkuvasti kv. vertailuissa maailman parhaiden maiden joukossa, ja hyvistä syistä näin. Suomi ja hienon yhteiskunnan kovalla työllä rakentaneet ihmiset ansaitsevat kunnioitusta.
Aivan samaa mieltä!
T: Jo 30 vuotta ulkomailla asunut
Itsekään en arvosta haukkumista haukkumisen takia, mutta jos ketjun otsikko on 'kulttuurishokki', siinä aivan taatusti korostuvat juuri ikävät asiat. Sama se on mihin ihminen muuttaa: ensimmäisinä vuosina ennen oikeaa kotiutumista tunteet vaihtelee ihastuksesta kammotukseen.
Suomalaiset eivät ole sosiaalisia, mutta itse olen siihen jo ihan tottunut. Koen nykyään jo jollain lailla vaativaksi pitää yllä iloista keskustelua varsinkin sellaisten ihmisten kanssa, joita ei tunne. Esim. briteiltä tämä sujuu kuin tanssi vaan, eikä naama näytä kuluvan hymyilystä ja iloisuudesta edes vanhuksina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pimeys. Barcelonassa asuneena Suomen harmaa syksy ja pimeä talvi on masentavaa. Auringosta saattaa nähdä pienen pilkistyksen kerran viikkoon, ehkä. Barcelonassa on talven läpi valoisaa.
Päivän pituus on kulttuuria?
Mielestäni kyllä. Valo tuo energiaa ja jaksamista joka näkyy ihmisissä. Suomessa ihmisetkin on masentuneita ja harmaita ja hädintuskin erottuvat pimentyvästä illasta. Aurinko tuo piristystä, jaksamista ja iloisuutta. T: Barcelona
Sitten kannattaa ihan alkuun katsoa Kielitoimiston sanakirjasta, mitä sana "kulttuuri" tarkoittaa, jos kuvittelee, että päivän pituus on kulttuuria.
Ei tuossa niin väitetty, vaan että päivän pituus vaikuttaa kulttuuriin. Ihan alkuun kannataa miettiä hetki mitä toinen kirjoittaja tarkoittaa. Ei kai nyt ilmasto missä eletään voi olla vaikuttamatta alueen kulttuuriin ja millaiseksi se on kehittynyt.
Vierailija kirjoitti:
joissakin asioissa hyvä shokki, joissakin huono
huono esimerkiksi siinä, että mitä pidempään olen ulkomailla ollut, sitä enemmän ihmettelen suomalaisten päihderiippuvuutta ja sitä, että ilmiselvää alkoholismia pidetään suomessa normaalina alkoholin käyttönä. Toisessa kotimaassani normaalia alkoholin käyttöä on sellainen että osaa käyttää alkoholia siten ettei humallu. Huonoa mysö suomalaisten huonot sosiaaliset taidot. Ei osata ottaa vieraita mukaan, jutellaan ja ollaan vain oman porukan kanssa.
hyvänä terveydenhoito ja liikenne sekä luonto
Tämä kommentti vaikuttaa realistiselta näkökulmalta tähän asiaan. En siis itse ole asunut ulkomailla (vaikka toki matkustellut niin ilmiöt tästä tunnistaa).
Sosiaaliset taidot ovat muuten kehittymässä tulevalla sukupolvella. On hämmentävää kuinka lapsi osaa sanoittaa tunteitaan ja kertoa aikuiselle tarpeitaan asiallisesti, kun sitä itse joutui opettelemaan kolmekymppisenä, ettei tiuskahda väsyneenä😁
Vierailija kirjoitti:
Huono asiakaspalvelu ja yleinen asioiden sujumisen vaikeus yllätti kyllä. Varsinkin puhelimessa ihmiset ovat jopa töissä melkoisia m*lkkuja täällä.
Asiat hoituu Suomessa netissä kun etelässä jonotetaan tunteja virastoissa ja pankeissa. Tätäkö tarkoitit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huono asiakaspalvelu ja yleinen asioiden sujumisen vaikeus yllätti kyllä. Varsinkin puhelimessa ihmiset ovat jopa töissä melkoisia m*lkkuja täällä.
Asiat hoituu Suomessa netissä kun etelässä jonotetaan tunteja virastoissa ja pankeissa. Tätäkö tarkoitit?
Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu valtavasti myyttejä suomen paremmuudesta. Suomessa virkarälssi pitää sellaista otetta että vanha neuvostoliitto jää toiseksi. Ei virastossa asiat suju, monien virastojen ja poliitikkojen tarkoitushan on selvästi hankaloittaa ihmisten elämää. Kaikista vahingollisinta on olla tarjoavinaan jotain apua ongelmiin, joita sama suomen valtio kansalleen tuottaa. Niitä ratkaisuja tarjoamatta.
Jokainen ulkomailla pidemmän aikaa oleskellut huomaa tosiaan ne hyvät ja ne huonot puolet. Toise ton tärkeämpiä oman elämän kannalta kuin toiset. Huonoja asioita suomessa on 1) ei ole töitä. Työttömiä satoja tuhansia ilman mitään tulevaisuutta 2) ostovoima surkea, rahalla ei yksinkertaisesti saa juuri mitään 3)Feminismi. Joka paikassa palvotaan anisia ja naiseutta. Kaikessa mennään feminismin arvojen mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa päätösten tekemistä naisen logiikalla. Eli vailla järjen häivää. Päättäjien pitää olla kaikkien naisia 4) Korruptio. Ja se on ISOA. Vaikka viimeisimpänä suora rahan lahjoittaminen yrityksille. Miljardeittain. Nimeltään kustanustuki. Eli periaatteella jos miljoona tulosta tekevä yritys on saanut huonompaa tulosta nyt kororna lamassa, niin sille annetaan suoraan rahaa valtion kassasta 100 tonnista miljooniin.
En ala arvotelemaan suomalaisia ihmisiä. Mutta ihmisethän noi vaikeudet ja rötöstelyn aikaansaavat. Yleisesti ottaen suomi yllättää aina sillä että ihmiset on mulkkuja. Helpoiten todettavissa liikenteessä, mutta ihan kadullakin kävellään päin, joka ulkomailla anteeksipyytämättä tungoksessakin aiheuttaisi kohtauksen. Passiiviagressiivisuus ja ihan väkivaltaisuus. Siitä ei kansa pääse eroon, vaikka onkin maailman onnellisi (sark). Ja se ainainen valehtelu. Vitsikästä että suomalaiset kokee olevansa rehellisiä. No ei ole. Se on todettavissa ketä on kansakunnan päättäjät jotka valitaan aina uudestaan ja sankareina hehkutetut. Vaikeaa on elämä suomen maassa. Paremmin voivilla pyyhkii hyvin ja ne päättää kaikesta. Suurin osa kansasta sitten koittaa velalla teeskennellä kuuluvansa clubiin. Ei kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Suomi on todella nuiva ja tylsä maa, palasin 5 vuotta sitten Suomeen.
TV:stä murtomaahiihtoa, mautonta ruokaa ja humppaa radiosta. Siinä se tavallinen suomalainen viikonloppu.
Vahvasti känniläiset pilaa ravintolat ja pubit, sitten provosoidaan ja tapellaan. Sen jälkeen pitkävihaisia ja muistellaan vuosia vanhoja asioita. Sää on yleensä melko huono ja se kuuluisa luonto on isolta osalta risukkoa ja suota; toki Lapissa ja järvillä on ihan kivaa. Kaikki on kallista ja poliitikot ja virkamiehet vielä yrittävät suojatöissään perustella maan kalleutta ja korkeahkoja veroja kaikessa sekä ihan naurettavan kallista hintatasoa. Myös koulutettujen palkat ovat matalia; BKT on jopa Varsovassa, Prahassa ja Bratislavassa parempi kuin Helsingissä.
Onneksi on asunto ulkomailla, sinne siis 10 vuoden päässä koittavalla eläkkeellä. Ja nykyään runsaat ulkomaan työmatkat helpottavat tässä junttilassa (koko maa varsinkin Helsinki mukaan lukien) olemista hiukan.
Kuka sut pakottaa katsomaan murtomaahiihtoa ja syömään mautonta ruokaa?
En ole itse asunut Suomessa kolmeenkymmeneen vuoteen mutta käyn siellä aika usein enkä kyllä tunnista sitä kuvailustasi.
Mun tuttavapiiristä kaikki käyvät töissä, tienaavat ihan mukavasti ja osaavat käytöstavat. Muutama mörökölli sukulainen toki löytyy, mutten mitenkään tarkoituksella hakeudu heidän seuraan. Ehkä vika onkin sinussa ja valitsemassasi seurassa?
Missä tuo eläkeparatiisisi sijaitsee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on todella nuiva ja tylsä maa, palasin 5 vuotta sitten Suomeen.
TV:stä murtomaahiihtoa, mautonta ruokaa ja humppaa radiosta. Siinä se tavallinen suomalainen viikonloppu.
Vahvasti känniläiset pilaa ravintolat ja pubit, sitten provosoidaan ja tapellaan. Sen jälkeen pitkävihaisia ja muistellaan vuosia vanhoja asioita. Sää on yleensä melko huono ja se kuuluisa luonto on isolta osalta risukkoa ja suota; toki Lapissa ja järvillä on ihan kivaa. Kaikki on kallista ja poliitikot ja virkamiehet vielä yrittävät suojatöissään perustella maan kalleutta ja korkeahkoja veroja kaikessa sekä ihan naurettavan kallista hintatasoa. Myös koulutettujen palkat ovat matalia; BKT on jopa Varsovassa, Prahassa ja Bratislavassa parempi kuin Helsingissä.
Onneksi on asunto ulkomailla, sinne siis 10 vuoden päässä koittavalla eläkkeellä. Ja nykyään runsaat ulkomaan työmatkat helpottavat tässä junttilassa (koko maa varsinkin Helsinki mukaan lukien) olemista hiukan.
Kuka sut pakottaa katsomaan murtomaahiihtoa ja syömään mautonta ruokaa?
En ole itse asunut Suomessa kolmeenkymmeneen vuoteen mutta käyn siellä aika usein enkä kyllä tunnista sitä kuvailustasi.
Mun tuttavapiiristä kaikki käyvät töissä, tienaavat ihan mukavasti ja osaavat käytöstavat. Muutama mörökölli sukulainen toki löytyy, mutten mitenkään tarkoituksella hakeudu heidän seuraan. Ehkä vika onkin sinussa ja valitsemassasi seurassa?Missä tuo eläkeparatiisisi sijaitsee?
Niin vikahan on aina uhrissa ja systeemi on kaikkivoipainen ja pyhä.
Suomi on ihana, rakas paikka, maailman paras. Olen ihan ekstaasissa siellä käydesdäni, oli kesä tai talvi. Suomalaiset ovat ystävällisiä! Olen saanut erinomaista palvelua siellä. Muistelen lämmöllä viimeistä Suomen matkaani ja tavaratalon myyjää, joka auttoi valitsemaan minulle istuvan takin. Sellaista rauhallista, kunnioittavaa ystävällisyyttä.
Ja miten kaunista Suomessa on. Ah, nyt tuli ikävä.
- jo vuosikymmenet ulkosuomalainen
Vierailija kirjoitti:
Suomi on ihana, rakas paikka, maailman paras. Olen ihan ekstaasissa siellä käydesdäni, oli kesä tai talvi. Suomalaiset ovat ystävällisiä! Olen saanut erinomaista palvelua siellä. Muistelen lämmöllä viimeistä Suomen matkaani ja tavaratalon myyjää, joka auttoi valitsemaan minulle istuvan takin. Sellaista rauhallista, kunnioittavaa ystävällisyyttä.
Ja miten kaunista Suomessa on. Ah, nyt tuli ikävä.- jo vuosikymmenet ulkosuomalainen
Unohdit listasta leivän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on todella nuiva ja tylsä maa, palasin 5 vuotta sitten Suomeen.
TV:stä murtomaahiihtoa, mautonta ruokaa ja humppaa radiosta. Siinä se tavallinen suomalainen viikonloppu.
Vahvasti känniläiset pilaa ravintolat ja pubit, sitten provosoidaan ja tapellaan. Sen jälkeen pitkävihaisia ja muistellaan vuosia vanhoja asioita. Sää on yleensä melko huono ja se kuuluisa luonto on isolta osalta risukkoa ja suota; toki Lapissa ja järvillä on ihan kivaa. Kaikki on kallista ja poliitikot ja virkamiehet vielä yrittävät suojatöissään perustella maan kalleutta ja korkeahkoja veroja kaikessa sekä ihan naurettavan kallista hintatasoa. Myös koulutettujen palkat ovat matalia; BKT on jopa Varsovassa, Prahassa ja Bratislavassa parempi kuin Helsingissä.
Onneksi on asunto ulkomailla, sinne siis 10 vuoden päässä koittavalla eläkkeellä. Ja nykyään runsaat ulkomaan työmatkat helpottavat tässä junttilassa (koko maa varsinkin Helsinki mukaan lukien) olemista hiukan.
Kuka sut pakottaa katsomaan murtomaahiihtoa ja syömään mautonta ruokaa?
En ole itse asunut Suomessa kolmeenkymmeneen vuoteen mutta käyn siellä aika usein enkä kyllä tunnista sitä kuvailustasi.
Mun tuttavapiiristä kaikki käyvät töissä, tienaavat ihan mukavasti ja osaavat käytöstavat. Muutama mörökölli sukulainen toki löytyy, mutten mitenkään tarkoituksella hakeudu heidän seuraan. Ehkä vika onkin sinussa ja valitsemassasi seurassa?Missä tuo eläkeparatiisisi sijaitsee?
Jännä että vaikka jopa kolmasosa työikäisistä on työttömiä työnhakijoita, niin heitä ei kukaan tunne. Ehkä tosiaan ei kuulu tuttavapiiriin, kun ei työtöntä siihen tuttavapiiriin kelpuuteta. Eikä sitä kauttakaan sitten niitä töitä voi saada.
Työtönhän ei ole suomessa potentiaalinen voimavara, eikä mahdollinen työntekijä. Näinhän on poliitikot ja ja yritykset linjanneet. Kaukomailta se työvoima pitää saada. Väkisin.
Suomen Pääministeri on kommunisti!! Jaxuja :D
Vinkki shokin saaneille tai sen jopa kokonaan välttämiseksi: muuta Savoon.