Nainen, missä tilanteissa ja miten mies saa lähestyä sinua?
Naiset valittavat toisessa ketjussa, että miehet eivät lähesty. Kertokaa tässä ketjussa, missä tilanteissa ja miten teitä saa lähestyä.
Näin miehenä tuntuu, että niskaansa saa todella helposti stalkkeristatuksen, pillunvonkaajan leiman tai itsestään liikoja luulevan arvonimen.
Missä ja mitä teille arvon leidit siis sopii sanoa, jos vastassanne on minunlaiseni tavallinen mies?
Kommentit (105)
[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 16:39"]
[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 16:35"]Jos saat helposti stalkkeristatuksen, vonkaajan leiman tai itsestään liikoja luulevan leiman[/quote]
Minä kyselin mielestäni ihan kohteliaasti yliopistolla tyttöjä/naisia treffeille. Kerroin, että vaikutat kivalta ja olisi kiva tutustua paremmin, lähtisitkö kahville. Jotkut lähtivät, monet eivät. Jos nainen kieltäytyi, jätin hänet tyystin rauhaan.
Reilun puolen vuoden jälkeen löysin netistä minuun liittyvän keskustelun, jossa minua väitettiin stalkkeriksi ja pillunvonkaajaksi vain sen tähden, että olin kysynyt tyttöjä kahville. Ymmärtäisin syytökset, jos olisin jotenkin stalkannut, mutta oikeasti kävin vain kivan oloisia tyttöjä läpi siinä toivossa, että jonkun kanssa synkkaisi.
[/quote]
Mä uskon tätä. Monet naiset on kyllä just tollasia että mies ei voi ikinä tehdä oikein. Surullista.
Baarissa, harrastuksissa, teatterin väliajalla, urheilutapahtumassa, kotibileissä, illanistujaisissa...
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 18:19"]
[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 16:39"]
[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 16:35"]Jos saat helposti stalkkeristatuksen, vonkaajan leiman tai itsestään liikoja luulevan leiman[/quote]
Minä kyselin mielestäni ihan kohteliaasti yliopistolla tyttöjä/naisia treffeille. Kerroin, että vaikutat kivalta ja olisi kiva tutustua paremmin, lähtisitkö kahville. Jotkut lähtivät, monet eivät. Jos nainen kieltäytyi, jätin hänet tyystin rauhaan.
Reilun puolen vuoden jälkeen löysin netistä minuun liittyvän keskustelun, jossa minua väitettiin stalkkeriksi ja pillunvonkaajaksi vain sen tähden, että olin kysynyt tyttöjä kahville. Ymmärtäisin syytökset, jos olisin jotenkin stalkannut, mutta oikeasti kävin vain kivan oloisia tyttöjä läpi siinä toivossa, että jonkun kanssa synkkaisi.
[/quote]
Mä uskon tätä. Monet naiset on kyllä just tollasia että mies ei voi ikinä tehdä oikein. Surullista.
[/quote]
... josta syystä johtuen on turha toivoa mitään yleispätevää ohjeistusta naisten lähestymiseen. Myöhemmin kyllä paljastui, että tuossa tilanteessa henkilö sai maineensa useamman kymmenen naisen lähestymisestä samassa paikassa samalla tavalla. Silloin vonkaajan leima on kyllä itse aiheutettu. Jos satunnaista seuranhakua harrastaa niin se pitää tehdä satunnaisesti eikä esitetyllä tavalla.
Missä vain kunhan on selvinpäin ja tulee juttelemaan jotakin ihan tavallisia juttuja, perus small talkia ja tutustumista.
Itse en ainakaan tykkää mistään vihjailevasta lähestymisestä, eli että miehen ensimmäiset sanat luo jo tietynlaisen sukupuolisen jännitteen - en ole kiinnostunut mistään iskemisistä, enkä harrasta esimerkiksi yhdenyönjuttuja. Minulle toisin sanoen eivät toimi kehumiset heti alkuunsa (esim. "Sulla on tosi kauniit silmät"), ennen kuin mies edes tuntee minua - siitä tulee mieleen, että mies on katsonut vain ulkonäköäni ja päättänyt, että tuotahan pitää päästä yrittämään.
Eli itse neuvoisin menemään vain juttelemaan niinkun menisit hauskan oloiselle miehelle, ilman mitään seksuaalista/romanttista latausta. En tiedä miten muut naiset, mutta minulle tulee aina ikävä olo, jos tuntuu että minua jotenkin isketään, vikitellään, yritetään tai saalistetaan - etenkin, jos mies ei edes tunne minua.
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 18:12"]
[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 19:15"]
Asuin viisi vuotta Italiassa ja kävin Suomeen palattuani treffeillä suomalaisen miehen kanssa. Tuntui hullulta, kun mies kysyi ennen ravintolaan menoamme, että loukkaannutko, jos avaan sinulle ovet ja maksan. Ensin ajattelin, että mies on täysfriikki, mutta koska hän vaikutti asialliselta, kävin syömässä hänen kanssaan. Hän osoittautui hyväkäytöksiseksi ja älykkääksi ihmiseksi.
Vasta jälkeenpäin sain tietää, että jotkut suomalaiset naiset todellakin kokevat ovien avaamisen ja miehen maksamisen itsenäisyytensä arvosteluna.
Tämä on Suomessa se ongelma. Meiltä ovat kadonneet luontevat roolit. Italiassa nainen oli miehen riistaa, jota tavoiteltiin häpeilemättä, ja jos riista kävi pyydykseen, niin sen jälkeen mies huolehti naisesta treffeillä niin hyvin kuin vain ikinä pystyi.
Suomessa ei mitään tällaisia vakiintuneita rooleja ole. Ei Italiassa tarvitsisi arpoa, voiko opiskelukaveria pyytää kahville. Ei yhtään.
[/quote]
Suomalaiset on pilattu tasa-arvolla.
[/quote]
Suomalaiset on pilattu "tasa-arvolla", johon kuitenkin edelleen kuuluu erittäin syvään juurtunut oletus siitä, että mies tekee aloitteet. Jos olisi joko perinteinen tapa tai tasa-arvo eikä tätä kirottua "tasa-arvoa" lainausmerkeissä niin homma toimisi paljon paremmin.