Milloin ne miehet aikuistuu ja on valmiita sitoutumaan?

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 16:07"]

Riippuu miehestä. Kyllä itse voisin sitoutua jo 23-vuotiaana, kun vaan olisi joku johon sitoutua :( m23

[/quote]

Olisko lähellä portinpieltä..;)

Nainen jättää 2/3 tapauksissa, eipä tosiaan tee mieli sitoutua kun ei se toiselle osapuolelle välttämättä meinaa mitään. -Mies

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 16:11"][quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 16:07"]

Riippuu miehestä. Kyllä itse voisin sitoutua jo 23-vuotiaana, kun vaan olisi joku johon sitoutua :( m23

[/quote]

Olisko lähellä portinpieltä..;)
[/quote]
Nyt en kyllä ymmärtänyt? M23

Tapasin mieheni kymmenen vuotta sitten hänen ollessaan 40-vuotias, minä olin 35v. Miehellä on takanaan yksi "treeniavioliitto" parikymppisenä, sitä onnea kesti kolme kuukautta. Sen jälkeen mies pysytteli sinkkuna, muutamia lyhyehköjä seurusteluja lukuunottamatta. Opiskeli, teki töitä, harrasti ja matkusteli. Kun me tapasimme, asiat sitten loksahtivat kohdilleen ja nyt olemme onnellisesti naimisisissa jo yhdeksättä vuotta. Edelleen matkustelemme, harrastamme ja teemme töitä, nyt vain enemmän yhdessä. 

Eli eiköhän se sitoutumisen halu tai tarve vaihtele ihan yksilöittäin. :)

Koska ne naiset oppii tienaamaan omat rahansa? Eivätkä loisi miehen ja yhteiskunnan lompakolla Pyhän Vulvansa oikeutuksella?

Itse olen M24 enkä kyllä harkitsisi tässä iässä vielä edes vakituista parisuhdetta, nautin omasta rauhasta ja "menojalasta" mieluummin kuin alan leikkimään kotia ja elämään uutta nuoruutta viisikymppisenä.

Vakituista parisuhdetta harkitsen vasta siinä vaiheessa kun on tohtorinhattu kourassa ja muutenkin elämäntilanne sillä tolalla että on rahaa tehdä lapsia yms.

Ei ikinä

Mun kokemus on se että mies aikuistuu kun rakastuu... Sillä lailla ihan oikeasti ja tosissaan. Siinä jää poiken illat ja matsit kakkoseksi ja haaveillaan vaan perheestä ja vaimosta. Mutta mies ei vaan tunnista rakastumistaan ennen kuin se tapahtuu. Nämä suhteet joissa mies on koko ajan menossa, naisen jutut ei kiinnosta ja tulevaisuutta ei suunnitella on just näitä joissa mies ei oikeasti rakasta mutta luulee suhteen kuuluvan olla juuri sellainen.
Naiset tajuavat heti kun kumppani ei enää kiinnosta, yhteinen aika on pakkopullaa ja naimisiinmeno ahdistaa että suhde oli nyt tässä. Miehet olettavat automaattisesti että sellaista suhteessa nyt vaan on.
Kunnes tapaavat sen oikean.

up

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 16:34"]

Mun kokemus on se että mies aikuistuu kun rakastuu... Sillä lailla ihan oikeasti ja tosissaan. Siinä jää poiken illat ja matsit kakkoseksi ja haaveillaan vaan perheestä ja vaimosta. Mutta mies ei vaan tunnista rakastumistaan ennen kuin se tapahtuu. Nämä suhteet joissa mies on koko ajan menossa, naisen jutut ei kiinnosta ja tulevaisuutta ei suunnitella on just näitä joissa mies ei oikeasti rakasta mutta luulee suhteen kuuluvan olla juuri sellainen. Naiset tajuavat heti kun kumppani ei enää kiinnosta, yhteinen aika on pakkopullaa ja naimisiinmeno ahdistaa että suhde oli nyt tässä. Miehet olettavat automaattisesti että sellaista suhteessa nyt vaan on. Kunnes tapaavat sen oikean.

[/quote]

Alkoi itkettää kuin luin tämän... Tavallaan niin hyvin sanottu, mutta osui niin lähelle, että... :( Olen siis kokonaan väärän miehen kanssa...?

On huomattavasti kypsempää olla sitoutumatta silloin, kun siihen ei ole valmis, kuin sitoutua vain miellyttääkseen jotain toista ihmistä.

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 15:57"]Niin? Mulla 24 v. mies ja vuosia ollaan oltu yhdessä, mutta miehen menojalka vipattaa aina vaan yhtä lujaa. Aina kun epätoivoisesti yritän ottaa puheeksi asunnon ostamisen (nyt asutaan vuokralla), kihlat, naimisiin menemisen, lemmikin hankinnan, tulevaisuudessa tapahtuvan perheenperustamisen jne. niin mies vaan ahdistuu ja ärjyen vaihtaa puheenaihetta. Ikinä ei olla pystytty näistä asioista kunnolla keskustelemaan, nyt viimeksi hän sai kakistettua ulos, ettei halua ikinä naimisiin. Kiva tietää tässä vaiheessa! Onko kaikki tän ikäiset miehet tällaisia, onko niillä jotain toivoa muuttua? Itse kyllästynyt tällaiseen seurusteluhengailuun ilman tulevaisuudensuunnitelmia ja sitoutumislupauksia. Itselle avioliitto ja lapset ovat tärkeitä asioita ja sen olen myös miehelle ilmaissut.
[/quote]
Härregyyd, 24-vuotiaana ei tarvitse kenenkään vielä alkaa suunnitella kihloja tai perheen perustamista tai edes yhteisen asunnon ostoa jos ei kaikilla soluilla sitä halua! Anna miehen mennä ja elää nuoruus äläkä ahdistele sitä. Etsi vanhempi mies jos haluat niin kuumeisesti rauhaa. Tai nuori mis joka ei halua nuoruuttaan tuhlata vapauteen. Minä olen nainen eikä 24-veenä käyny juhlat mielessäkään vaikka avoliitossa asuinkin silloisen miehen kanssa. Ehti vaihtua kuule kahdesti sen jälkeen mies ennen kuin löytyi sellainen jonka kanssa halusin rauhoittua ja tehdä nuo mainitsemasi asiat.

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 23:25"][quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 15:57"]Niin? Mulla 24 v. mies ja vuosia ollaan oltu yhdessä, mutta miehen menojalka vipattaa aina vaan yhtä lujaa. Aina kun epätoivoisesti yritän ottaa puheeksi asunnon ostamisen (nyt asutaan vuokralla), kihlat, naimisiin menemisen, lemmikin hankinnan, tulevaisuudessa tapahtuvan perheenperustamisen jne. niin mies vaan ahdistuu ja ärjyen vaihtaa puheenaihetta. Ikinä ei olla pystytty näistä asioista kunnolla keskustelemaan, nyt viimeksi hän sai kakistettua ulos, ettei halua ikinä naimisiin. Kiva tietää tässä vaiheessa! Onko kaikki tän ikäiset miehet tällaisia, onko niillä jotain toivoa muuttua? Itse kyllästynyt tällaiseen seurusteluhengailuun ilman tulevaisuudensuunnitelmia ja sitoutumislupauksia. Itselle avioliitto ja lapset ovat tärkeitä asioita ja sen olen myös miehelle ilmaissut.
[/quote]
Härregyyd, 24-vuotiaana ei tarvitse kenenkään vielä alkaa suunnitella kihloja tai perheen perustamista tai edes yhteisen asunnon ostoa jos ei kaikilla soluilla sitä halua! Anna miehen mennä ja elää nuoruus äläkä ahdistele sitä. Etsi vanhempi mies jos haluat niin kuumeisesti rauhaa. Tai nuori mis joka ei halua nuoruuttaan tuhlata vapauteen. Minä olen nainen eikä 24-veenä käyny juhlat mielessäkään vaikka avoliitossa asuinkin silloisen miehen kanssa. Ehti vaihtua kuule kahdesti sen jälkeen mies ennen kuin löytyi sellainen jonka kanssa halusin rauhoittua ja tehdä nuo mainitsemasi asiat.
[/quote]
Juhlat=juhlat...

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 23:30"][quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 23:25"][quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 15:57"]Niin? Mulla 24 v. mies ja vuosia ollaan oltu yhdessä, mutta miehen menojalka vipattaa aina vaan yhtä lujaa. Aina kun epätoivoisesti yritän ottaa puheeksi asunnon ostamisen (nyt asutaan vuokralla), kihlat, naimisiin menemisen, lemmikin hankinnan, tulevaisuudessa tapahtuvan perheenperustamisen jne. niin mies vaan ahdistuu ja ärjyen vaihtaa puheenaihetta. Ikinä ei olla pystytty näistä asioista kunnolla keskustelemaan, nyt viimeksi hän sai kakistettua ulos, ettei halua ikinä naimisiin. Kiva tietää tässä vaiheessa! Onko kaikki tän ikäiset miehet tällaisia, onko niillä jotain toivoa muuttua? Itse kyllästynyt tällaiseen seurusteluhengailuun ilman tulevaisuudensuunnitelmia ja sitoutumislupauksia. Itselle avioliitto ja lapset ovat tärkeitä asioita ja sen olen myös miehelle ilmaissut.
[/quote]
Härregyyd, 24-vuotiaana ei tarvitse kenenkään vielä alkaa suunnitella kihloja tai perheen perustamista tai edes yhteisen asunnon ostoa jos ei kaikilla soluilla sitä halua! Anna miehen mennä ja elää nuoruus äläkä ahdistele sitä. Etsi vanhempi mies jos haluat niin kuumeisesti rauhaa. Tai nuori mis joka ei halua nuoruuttaan tuhlata vapauteen. Minä olen nainen eikä 24-veenä käyny juhlat mielessäkään vaikka avoliitossa asuinkin silloisen miehen kanssa. Ehti vaihtua kuule kahdesti sen jälkeen mies ennen kuin löytyi sellainen jonka kanssa halusin rauhoittua ja tehdä nuo mainitsemasi asiat.
[/quote]
Juhlat=juhlat...
[/quote]
Vitun automaattinen korjaaja, juhlat=KIHLAT!!!

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 15:59"]

Valitsemalla oikein, jo 15-vuotiaina;)

[/quote]

Tuonikäinen ei ole mies, vaan lapsi tai pikkupoika.

Pakko kai se on vanhempi mies itselleen koittaa etsiä, jos halua sitoutuakkin!
t. 22v. opiskelija

Itse taas ihmettelin kun minun kanssa olisi halunnut moni mies sitoutua. Itse rakastuin vasta 32 vuotiaana ja halusin itse sitoutua

[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 00:06"]Pakko kai se on vanhempi mies itselleen koittaa etsiä, jos halua sitoutuakkin!
t. 22v. opiskelija
[/quote]
Kelpaako 24v ?

[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 00:06"]

Pakko kai se on vanhempi mies itselleen koittaa etsiä, jos halua sitoutuakkin! t. 22v. opiskelija

[/quote]

Paksumpi lompakko, jolla loisia?

[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 23:14"]

Alkoi itkettää kuin luin tämän... Tavallaan niin hyvin sanottu, mutta osui niin lähelle, että... :( Olen siis kokonaan väärän miehen kanssa...?

[/quote]

Tuo oli hyvä analyysi, allekirjoitan täysin. Ymmärrän, että tuntuu surulliselta, mutta älä ota sitä niin. Kun löydät sen miehen, joka on sinuun rakastunut ja haluaa sitoutua, ymmärrät itsekin, että sitä oikeaa kannatti odottaa. 

Minun mies kosi kuukauden seurustelun jälkeen, mutta en tohtinut siinä vaiheessa vielä suostua kun oltiin vasta tutustumassa. Sitten ehdittiin jo molemmat välillä vähän epäröidä yhden yhteisen ulkomaanreissun jälkeen, mutta lopulta mentiin kuitenkin naimisiin 8kk seurustelun jälkeen. Monet piti sitä hätäilynä, mutta me ei nähty tarvetta himmailuun kun oikea osui kohdalle. Nyt ollaan jo 15 vuotta oltu naimisissa. Oltiin 29 ja 31 silloin.

Kyllä se sinunkin poikakaveri naimisiin haluaa, mutta ei sinun kanssa. Siitä tulee avioliiton kannattaja välittömästi kun löytää sen oman kumppaninsa, usko pois! Ja sinäkin löydät kyllä jonkun, josta tulee välittömästi avioliiton kannattaja tavattuaan sinut, joten ei muuta kuin uusia seikkailuja kohti!