Lue keskustelun säännöt.
Loppuelämä yksin? Kiinnostumiset menee aina ristiin
24.02.2015 |
Kyllä te tiedätte mitä tarkoitan: kiinnostun niistä, jotka eivät minusta kiinnostu ja päinvastoin. Eihän tässä ole päässyt edes suhteeseen kun koskaan en vielä ole ollut tilanteessa, jossa molemmilla tunteet kohtaa. Tuntuu aivan käsittämättömältä, että muut löytää jatkuvasti uusia parisuhteita ja ihmisiä, kun itsellä ei natsaa sitten yhtään :(
Kommentit (35)
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 09:03"]
Sama juttu, nyt jo ikää 40, enkä koskaan ole ollut vakavassa parisuhteessa. Enää en edes haluaisi suhdetta, ne ajat on osaltani ohi. Nuorempana oli kyllä kova tuska kun miestä ei löydy, vaikka olisin halunnut perheen.
Nyt vasta jälkeenpäin tajuan, että minulla oli lopulta liian kovat vaatimukset, vaikka minulla ei koskaan ollut sellaisia klassisia vaatimuksia tyyliin täytyy olla pitkä, akateeminen, varakas tai jotain sellaista. Minulla oli tuo sama vaatimus kuin ap:lla: "täytyy saada aikaa tunteita", jonkinlainen kolahdus. Nyt vasta ymmärrän, että useimmat ei odota tuollaista, vaan ottavat lopulta jonkun riittävän yhteensopivan oloisen, vaikkei niitä tunteita niin olisikaan, ja kasvavat tämän kanssa yhteen ja tunteet tulevat ajallaan. Itse en jotenkin edes tajunnut tällaista vaihtoehtoa, minä ajattelin että pitää olla sielunkumppani johon rakastun viimeistään toisilla treffeillä.
[/quote]
Meinaat, että 40 on liian vanha parisuhteeseen, vaikka naisten eliniänodotuksella n. puolet elämästä on vielä jäljellä? melko fatalistinen ja masokistinen näkemys. Moni nelikymppinen aloittaa toista tai kolmatta suhdetta ja on onnellisimmillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 13:05"]
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 09:03"]
Sama juttu, nyt jo ikää 40, enkä koskaan ole ollut vakavassa parisuhteessa. Enää en edes haluaisi suhdetta, ne ajat on osaltani ohi. Nuorempana oli kyllä kova tuska kun miestä ei löydy, vaikka olisin halunnut perheen.
Nyt vasta jälkeenpäin tajuan, että minulla oli lopulta liian kovat vaatimukset, vaikka minulla ei koskaan ollut sellaisia klassisia vaatimuksia tyyliin täytyy olla pitkä, akateeminen, varakas tai jotain sellaista. Minulla oli tuo sama vaatimus kuin ap:lla: "täytyy saada aikaa tunteita", jonkinlainen kolahdus. Nyt vasta ymmärrän, että useimmat ei odota tuollaista, vaan ottavat lopulta jonkun riittävän yhteensopivan oloisen, vaikkei niitä tunteita niin olisikaan, ja kasvavat tämän kanssa yhteen ja tunteet tulevat ajallaan. Itse en jotenkin edes tajunnut tällaista vaihtoehtoa, minä ajattelin että pitää olla sielunkumppani johon rakastun viimeistään toisilla treffeillä.
[/quote]
Meinaat, että 40 on liian vanha parisuhteeseen, vaikka naisten eliniänodotuksella n. puolet elämästä on vielä jäljellä? melko fatalistinen ja masokistinen näkemys. Moni nelikymppinen aloittaa toista tai kolmatta suhdetta ja on onnellisimmillaan.
[/quote]
Komppaan!
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 13:11"]
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 13:05"]
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 09:03"]
Sama juttu, nyt jo ikää 40, enkä koskaan ole ollut vakavassa parisuhteessa. Enää en edes haluaisi suhdetta, ne ajat on osaltani ohi. Nuorempana oli kyllä kova tuska kun miestä ei löydy, vaikka olisin halunnut perheen.
Nyt vasta jälkeenpäin tajuan, että minulla oli lopulta liian kovat vaatimukset, vaikka minulla ei koskaan ollut sellaisia klassisia vaatimuksia tyyliin täytyy olla pitkä, akateeminen, varakas tai jotain sellaista. Minulla oli tuo sama vaatimus kuin ap:lla: "täytyy saada aikaa tunteita", jonkinlainen kolahdus. Nyt vasta ymmärrän, että useimmat ei odota tuollaista, vaan ottavat lopulta jonkun riittävän yhteensopivan oloisen, vaikkei niitä tunteita niin olisikaan, ja kasvavat tämän kanssa yhteen ja tunteet tulevat ajallaan. Itse en jotenkin edes tajunnut tällaista vaihtoehtoa, minä ajattelin että pitää olla sielunkumppani johon rakastun viimeistään toisilla treffeillä.
[/quote]
Meinaat, että 40 on liian vanha parisuhteeseen, vaikka naisten eliniänodotuksella n. puolet elämästä on vielä jäljellä? melko fatalistinen ja masokistinen näkemys. Moni nelikymppinen aloittaa toista tai kolmatta suhdetta ja on onnellisimmillaan.
[/quote]
Komppaan!
[/quote]
Ok, blues skaala, 3/4 tahti, seuraa mua väliosissa ja soolo tokan kertsin jälkeen, yy-kaa-yy-kaa-koo-nee....
7
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 13:17"]
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 13:11"]
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 13:05"]
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 09:03"]
Sama juttu, nyt jo ikää 40, enkä koskaan ole ollut vakavassa parisuhteessa. Enää en edes haluaisi suhdetta, ne ajat on osaltani ohi. Nuorempana oli kyllä kova tuska kun miestä ei löydy, vaikka olisin halunnut perheen.
Nyt vasta jälkeenpäin tajuan, että minulla oli lopulta liian kovat vaatimukset, vaikka minulla ei koskaan ollut sellaisia klassisia vaatimuksia tyyliin täytyy olla pitkä, akateeminen, varakas tai jotain sellaista. Minulla oli tuo sama vaatimus kuin ap:lla: "täytyy saada aikaa tunteita", jonkinlainen kolahdus. Nyt vasta ymmärrän, että useimmat ei odota tuollaista, vaan ottavat lopulta jonkun riittävän yhteensopivan oloisen, vaikkei niitä tunteita niin olisikaan, ja kasvavat tämän kanssa yhteen ja tunteet tulevat ajallaan. Itse en jotenkin edes tajunnut tällaista vaihtoehtoa, minä ajattelin että pitää olla sielunkumppani johon rakastun viimeistään toisilla treffeillä.
[/quote]
Meinaat, että 40 on liian vanha parisuhteeseen, vaikka naisten eliniänodotuksella n. puolet elämästä on vielä jäljellä? melko fatalistinen ja masokistinen näkemys. Moni nelikymppinen aloittaa toista tai kolmatta suhdetta ja on onnellisimmillaan.
[/quote]
Komppaan!
[/quote]
Ok, blues skaala, 3/4 tahti, seuraa mua väliosissa ja soolo tokan kertsin jälkeen, yy-kaa-yy-kaa-koo-nee....
7
[/quote]
Jos oot sinkku mies ja hyvnnäköinen, saatan seuratakin
Sama juttu täällä! Ihastun aina vääriin miehiin. Siis sellaisiin kenellä on taipumus pettää tai kun tulee joku ongelma elämässä, aletaan juoda juoda juoda viikonloppuisin niin paljon ettei muuta elämää olekaan.
Tai sitten kun löydän hyvän, josta olen kiinnostunut ja hän on, niin hän ei haluakaan lapsia ikinä ja minä taas haluan. Se on kuitenkin iso kysymys.
Sitten jos itselläni ei heti nappaa ja kunnolla, niin en vaan jaksa olla suhtkivan kanssa, mutta jonka kanssa ei ole kemiaa yhtään ei yhtään.
Viimeisin suhteeni alkoi hyvin, oltiin nuorena vähän flirttailtu ja nyt aikuisiällä tavattiin. Mies oli eronnut, mutta ei ollutkaan sitten lopulta päässyt exästä yli ja siitä että hänet on jätetty. Oli kamalan epävarma (ihan syyttä) ja sitten alkoi viina maistua kun elämään tuli pientäkin ongelmaa. Suhde loppui siihen, en mä jaksa viikonloppuja kattella pelkää juopottelua ja sitten nukutaan 3 asti päivällä kun voisi tehdä vaikka mitä. Löysi sitten samanlaisia kännineitejä nuoremmista. Harmittaa kun muuten oltiin kuin sielunveljiä ja oi sitä kipinää.
Välillä tuntuu että yksinkö tässä loppuikä ollaan. Mutta ilman kemiaa en ala olla, se vasta tyhmää on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 13:17"]
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 13:17"]
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 13:11"]
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 13:05"]
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 09:03"]
Sama juttu, nyt jo ikää 40, enkä koskaan ole ollut vakavassa parisuhteessa. Enää en edes haluaisi suhdetta, ne ajat on osaltani ohi. Nuorempana oli kyllä kova tuska kun miestä ei löydy, vaikka olisin halunnut perheen.
Nyt vasta jälkeenpäin tajuan, että minulla oli lopulta liian kovat vaatimukset, vaikka minulla ei koskaan ollut sellaisia klassisia vaatimuksia tyyliin täytyy olla pitkä, akateeminen, varakas tai jotain sellaista. Minulla oli tuo sama vaatimus kuin ap:lla: "täytyy saada aikaa tunteita", jonkinlainen kolahdus. Nyt vasta ymmärrän, että useimmat ei odota tuollaista, vaan ottavat lopulta jonkun riittävän yhteensopivan oloisen, vaikkei niitä tunteita niin olisikaan, ja kasvavat tämän kanssa yhteen ja tunteet tulevat ajallaan. Itse en jotenkin edes tajunnut tällaista vaihtoehtoa, minä ajattelin että pitää olla sielunkumppani johon rakastun viimeistään toisilla treffeillä.
[/quote]
Meinaat, että 40 on liian vanha parisuhteeseen, vaikka naisten eliniänodotuksella n. puolet elämästä on vielä jäljellä? melko fatalistinen ja masokistinen näkemys. Moni nelikymppinen aloittaa toista tai kolmatta suhdetta ja on onnellisimmillaan.
[/quote]
Komppaan!
[/quote]
Ok, blues skaala, 3/4 tahti, seuraa mua väliosissa ja soolo tokan kertsin jälkeen, yy-kaa-yy-kaa-koo-nee....
7
[/quote]
Jos oot sinkku mies ja hyvnnäköinen, saatan seuratakin
[/quote]
ensimmäiseen kyllä ja toinen on katsojan silmissä :-)
7
No saatteko te kuulla ystäviltä, sukulaisilta, vanhemmilta, työkavereilta ihmettelyä miksei ole miestä? Luullaanko teitä lesboiksi? Pidetäänkö jotenkin outoina tapauksina kun ei itelleen ukkoa löydä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on sitoutumiskammoa ja muutoksenpelkoa, että aina menee ristiin. Saavuttamattomaan on turvallista ihastua, kun siitä ei seuraa muuta kuin vähän itsesääliä. Sinuun ihastuva taas lähettää sitoutumissignaaleja suuntaasi, niin et tietenkään kammoissasi ole kiinnostunut. Tämä tilanne tulee siis sinun pääsi sisältä, ei siitä että miesten kanssa on jotenkin loputtoman huono tuuri. Lukemattomat ihmiset ihastuvat ja sitoutuvat toisiinsa päivittäin.
Eli pääkoppa kuntoon, niin kyllä se siitä. :-)
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 13:20"]
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 13:17"]
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 13:17"]
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 13:11"]
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 13:05"]
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 09:03"]
Sama juttu, nyt jo ikää 40, enkä koskaan ole ollut vakavassa parisuhteessa. Enää en edes haluaisi suhdetta, ne ajat on osaltani ohi. Nuorempana oli kyllä kova tuska kun miestä ei löydy, vaikka olisin halunnut perheen.
Nyt vasta jälkeenpäin tajuan, että minulla oli lopulta liian kovat vaatimukset, vaikka minulla ei koskaan ollut sellaisia klassisia vaatimuksia tyyliin täytyy olla pitkä, akateeminen, varakas tai jotain sellaista. Minulla oli tuo sama vaatimus kuin ap:lla: "täytyy saada aikaa tunteita", jonkinlainen kolahdus. Nyt vasta ymmärrän, että useimmat ei odota tuollaista, vaan ottavat lopulta jonkun riittävän yhteensopivan oloisen, vaikkei niitä tunteita niin olisikaan, ja kasvavat tämän kanssa yhteen ja tunteet tulevat ajallaan. Itse en jotenkin edes tajunnut tällaista vaihtoehtoa, minä ajattelin että pitää olla sielunkumppani johon rakastun viimeistään toisilla treffeillä.
[/quote]
Meinaat, että 40 on liian vanha parisuhteeseen, vaikka naisten eliniänodotuksella n. puolet elämästä on vielä jäljellä? melko fatalistinen ja masokistinen näkemys. Moni nelikymppinen aloittaa toista tai kolmatta suhdetta ja on onnellisimmillaan.
[/quote]
Komppaan!
[/quote]
Ok, blues skaala, 3/4 tahti, seuraa mua väliosissa ja soolo tokan kertsin jälkeen, yy-kaa-yy-kaa-koo-nee....
7
[/quote]
Jos oot sinkku mies ja hyvnnäköinen, saatan seuratakin
[/quote]
ensimmäiseen kyllä ja toinen on katsojan silmissä :-)
7
[/quote]
Hyvä vastaus! Et taida olla pelkkä soittopeli- vaan myös pelimies ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 09:02"]
Anna jollekin ihailijalle mahdollisuus, vaikket kovin kiinnostunut olisikaan ja lähde treffeille. Käykää muutama kerta. (älä anna seksiä) Näin minä löysin aviomieheni ja myös useampi ystäväni. Rakkaus voi kasvaa ajan kanssa.
[/quote]
Mäkin tein noin, kannatti ainoastaan sen vuoksi, että tuon ansiosta minulla on kaksi lasta.. Ei se vaan toiminut. Olen päälle 40, enkä usko kohtaavani enää ketään...
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 13:23"]
Hyvä vastaus! Et taida olla pelkkä soittopeli- vaan myös pelimies ;)
[/quote]
nope, inhoan pelailua ja "säätämistä" suhteissa. Avoimilla korteilla ja jos homma ei toimi, niin se ei toimi ja sitten vasta seuraavia suhteita (asianmukaisen "suruajan" jälkeen, ettei jää luurankoja).
7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 13:26"]
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 13:23"]
Hyvä vastaus! Et taida olla pelkkä soittopeli- vaan myös pelimies ;)
[/quote]
nope, inhoan pelailua ja "säätämistä" suhteissa. Avoimilla korteilla ja jos homma ei toimi, niin se ei toimi ja sitten vasta seuraavia suhteita (asianmukaisen "suruajan" jälkeen, ettei jää luurankoja).
7
[/quote]
No en mä tommosta uusasiallisuutta sit komppaakkaan. Tosin taisin pelimiehellä tarkoittaa vain sitä, että mies osaa flirtata. t: pelinainen, josta on mahtavaa, jos suhteen alussa on flirttiä. IHan joka jamppa ei siihen kykene, mikä on harmi
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 13:31"]
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 13:26"]
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 13:23"]
Hyvä vastaus! Et taida olla pelkkä soittopeli- vaan myös pelimies ;)
[/quote]
nope, inhoan pelailua ja "säätämistä" suhteissa. Avoimilla korteilla ja jos homma ei toimi, niin se ei toimi ja sitten vasta seuraavia suhteita (asianmukaisen "suruajan" jälkeen, ettei jää luurankoja).
7
[/quote]
No en mä tommosta uusasiallisuutta sit komppaakkaan. Tosin taisin pelimiehellä tarkoittaa vain sitä, että mies osaa flirtata. t: pelinainen, josta on mahtavaa, jos suhteen alussa on flirttiä. IHan joka jamppa ei siihen kykene, mikä on harmi
[/quote]
Meidän bändi hajosi sitten taiteellisiin näkemyseroihin alle puolessa tunnissa :-)
7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ihana" kuulla että kohtalotovereita löytyy. Minulla ikää 30v eikä yhtäkään seurustelusuhdetta ole ollut, syyt samat mitä aloittajalla. Alan jo hyväksyä että yksin tässä ollaan koko loppuelämä, kipinätönkin suhde ja järkiavioliitto kelpaisi mutta ei löydy siihenkään miestä.
Kellään kokeneemmalla antaa viimeisiä vinkkejä ennenkuin on peli pelattu? :( Pitäisikö hankkia lapset spermapurkin kanssa? Ei tunnu reilulta tehdä isättömiä lapsia mutta olen aina toivonut omaa perhettä ja jälkikasvua.
Ja kyllä, lähiomaiset luulivat lesboksi jo ajat sitten...
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 09:03"]Sama juttu, nyt jo ikää 40, enkä koskaan ole ollut vakavassa parisuhteessa. Enää en edes haluaisi suhdetta, ne ajat on osaltani ohi. Nuorempana oli kyllä kova tuska kun miestä ei löydy, vaikka olisin halunnut perheen.
Nyt vasta jälkeenpäin tajuan, että minulla oli lopulta liian kovat vaatimukset, vaikka minulla ei koskaan ollut sellaisia klassisia vaatimuksia tyyliin täytyy olla pitkä, akateeminen, varakas tai jotain sellaista. Minulla oli tuo sama vaatimus kuin ap:lla: "täytyy saada aikaa tunteita", jonkinlainen kolahdus. Nyt vasta ymmärrän, että useimmat ei odota tuollaista, vaan ottavat lopulta jonkun riittävän yhteensopivan oloisen, vaikkei niitä tunteita niin olisikaan, ja kasvavat tämän kanssa yhteen ja tunteet tulevat ajallaan. Itse en jotenkin edes tajunnut tällaista vaihtoehtoa, minä ajattelin että pitää olla sielunkumppani johon rakastun viimeistään toisilla treffeillä.
[/quote]
Minulla ei sama kuin ap:lla. Tosin en ryhyynyt kompromisseihin ja tyytynyt ihan kivaan. Kriteeri oli ehdottomasti, että pitää voida haluta oikeasti seksiä sen miehen kanssa koko ajan ja lopun elämää eli pitää olla kemiaa. Yli nelikymppisenä sittrn tapasin sen, elämäni miehen. Ja suhde on paras ikinä, sellainen kuin joku leffojen rakkaustarina, joiden luulin jo olevan pelkkää satua. Eli en kyllä suosittele tyytymistä, ellei oikeasti kolahda paitsi jos on hirveä vauvakuume ja on pakko löytää joku mies isäksi. Silloinkin täytyy varautua todennäköiseen eroon myöhemmin, kun lasten saanti vain kärjistää shteen huonoja puolia.
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 09:03"]
Sama juttu, nyt jo ikää 40, enkä koskaan ole ollut vakavassa parisuhteessa. Enää en edes haluaisi suhdetta, ne ajat on osaltani ohi. Nuorempana oli kyllä kova tuska kun miestä ei löydy, vaikka olisin halunnut perheen.
Nyt vasta jälkeenpäin tajuan, että minulla oli lopulta liian kovat vaatimukset, vaikka minulla ei koskaan ollut sellaisia klassisia vaatimuksia tyyliin täytyy olla pitkä, akateeminen, varakas tai jotain sellaista. Minulla oli tuo sama vaatimus kuin ap:lla: "täytyy saada aikaa tunteita", jonkinlainen kolahdus. Nyt vasta ymmärrän, että useimmat ei odota tuollaista, vaan ottavat lopulta jonkun riittävän yhteensopivan oloisen, vaikkei niitä tunteita niin olisikaan, ja kasvavat tämän kanssa yhteen ja tunteet tulevat ajallaan. Itse en jotenkin edes tajunnut tällaista vaihtoehtoa, minä ajattelin että pitää olla sielunkumppani johon rakastun viimeistään toisilla treffeillä.
[/quote]
Minun mielestäni olisi kamalaa olla suhteessa jonkun kanssa, joka tuntuu vain kaverilta tai veljeltä...
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 20:12"]
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 09:02"]
Anna jollekin ihailijalle mahdollisuus, vaikket kovin kiinnostunut olisikaan ja lähde treffeille. Käykää muutama kerta. (älä anna seksiä) Näin minä löysin aviomieheni ja myös useampi ystäväni. Rakkaus voi kasvaa ajan kanssa.
[/quote]siis miksi ei seksiä?
[/quote]
Silloin ei selviä kiinnostus suhteeseen, vain kiinnostus seksiin
Mulla taas on, että musta ei kiinnostu kukaan. :(
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 23:35"]
Mulla taas on, että musta ei kiinnostu kukaan. :(
[/quote]
Höpsis, mistä tiedät vaikka juuri nyt läheisessä kadunkulmassa Aku lyö Hannua kukkapuskalla ja Hannu mottaa Akua merimiespuseroon, kun ovat molemmat ihan lätkässä sinuun ja olivat tulossa samaan aikaan hakemaan sinua treffeille. Kaasi ja Sisu vain pistivät pojat putkaan jäähtymään ja eivät pääse ulos ennen aamua. Odota vaan, huomenna tulevat uudestaan, juuri sinun ovelle, ellei Hessu tai 176-671 Karhukoplasta ehdi ensin :-)
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 09:02"]
Anna jollekin ihailijalle mahdollisuus, vaikket kovin kiinnostunut olisikaan ja lähde treffeille. Käykää muutama kerta. (älä anna seksiä) Näin minä löysin aviomieheni ja myös useampi ystäväni. Rakkaus voi kasvaa ajan kanssa.
[/quote]siis miksi ei seksiä?